”Tärkeintä on karisma. En ymmärrä Tinder-maailmaa, jossa jengi arvottaa toisiaan: ruma, hyi, ei, ihan jees.” Kuva: Liisa Valonen
”Tärkeintä on karisma. En ymmärrä Tinder-maailmaa, jossa jengi arvottaa toisiaan: ruma, hyi, ei, ihan jees.” Kuva: Liisa Valonen

Vartti kotona, ja taas menoksi. Laulaja Alma Miettistä revitään nyt joka suuntaan. Menestys ei ole itsestään selvää, sillä koulukiusaaminen oli jo lannistaa hänet.

Ei Alma Miettinen mikään diiva ole, vaikka saapuukin haastatteluun myöhässä. Syy on hyvä: Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman lentokone on viivästyttänyt hänen paluulentoaan Saksasta.

20-vuotiaalla laulajalla on taas takanaan aikamoinen viikko. Edellisiltana Alma on esiintynyt Berliinissä kansainvälisessä Bambi-gaalassa, samalla lavalla maailmantähti Robbie Williamsin kanssa. Alkuviikosta nainen keikkaili Lontoossa.

Kotonaan Alma on ollut tällä viikolla vartin. Ja tahti vain kiihtyy, sillä pian suuntana ovat Englanti, Saksa, Sveitsi ja Ranska.

Alma ei kuitenkaan ole jetset-elämästä millänsäkään vaan höpöttelee hyväntuulisena sormiinsa juuttuneista sormuksista.

– Nämä ovat osa eilistä gaala-asuani. Ne jäivät jumiin, Alma nauraa.

Koko kulunut vuosi on ollut haipakkaa: Alma on solminut levytyssopimukset kolmen kansainvälisen levy-yhtiön kanssa. Hän keikkailee, kirjoittaa biisejä muille, tekee albumia ja kiertää kokoustamassa ympäri maailmaa. Viime aikoina hän on noussut niin usein kymmenen kilometrin korkeuteen, että lentoemäntiäkin hirvittää.

– Ennen luulin tarvitsevani 10 tuntia unta yössä. Nyt selviän hyvin viidellä, Alma kertoo.

Puurtaminen on palkinnut. Alman ensimmäistä singleä Karmaa on kuunneltu Spotifyssä yli 17 miljoonaa kertaa, ja kesällä musiikkilegenda Elton John soitti sen suositussa radio-ohjelmassaan. Lokakuussa ilmestynyt Dye My Hair -biisi on kerännyt liki 5 miljoonaa kuuntelua.

– Ei Rihannakaan ole saanut menestystään ilmaiseksi. En osaa kuvitella tekeväni muutakaan, ja tämä tekee minut valtavan onnelliseksi.

Pettymysten sarja

Neonkeltaisessa tukassaan ja mustissa vaatteissaan Alma on kuin kävelevä huutomerkki. Persoonallinen tyyli kerää katseita, ja Alma ottaa ne itsevarmasti vastaan.

Toisin oli lapsuudessa. Ala-asteella Alma oli koulukiusattu. Kun tyttö jätettiin koulussa kaveriporukoiden ulkopuolelle, hänestä tuli sopeutuja, joka yritti parhaansa mukaan olla kuin kaikki muut.

”Ulkopuolisuudentunteesta jäi iso arpi.”

– Ulkopuolisuudentunteesta jäi iso arpi, jonka takia jouduin etsimään itseluottamukseni uudelleen.

Vaikeassa paikassa auttoi, että elämällä oli päämäärä: musiikki.

– Traumasta huolimatta tiesin koko ajan, että olen jossain tosi hyvä. Se helpotti.

Vuonna 2012 Alma valmistui peruskoulusta ja haki opiskelemaan Sibelius-lukioon ja Pop & Jazz Konservatorioon. Ovet eivät auenneet kumpaankaan. Taitoja riitti, mutta todistuksen keskiarvo ei. Syksyllä Alma aloitti Kontulan lukiossa mutta jätti sen kahden viikon jälkeen kesken. Pettymys oli niin suuri, ettei tytön motivaatio riittänyt Kontulaan.

Seuraavat puoli vuotta kuluivat hanttihommissa, kotona ja hengaillessa.

– Menin jonkinlaiseen sokkitilaan. Pääni oli sekaisin, koska piti aikuistua niin nopeasti. Mietin, tuleeko minusta yhtään mitään.

Vaikeassa paikassa korvaamattomaksi tueksi osoittautui kaveriporukka: kaksossisko Anna, Isla ja Karhu.

– Ystäväni estivät minua syrjäytymästä. He pitivät minut elämässä kiinni. He kuuntelivat aina, jos halusin puhua pahasta olostani.

Niinpä Alma hengaili kavereidensa lukioiden lähistöllä ja oli tuttu näky koulujen käytävillä tai ruokalassa.

– Sillä tavalla pysyin mukana ikäisteni elämässä. Oli hyvä, etten jäänyt vain himaan makaamaan.

Vaikka suunta oli hukassa, palo tehdä musiikkia pysyi. 17-vuotiaana Alma osallistui Idolsiin. Idea kilpailusta kimposi kaveriporukan vitsistä, mutta Alma lähti mukaan täysillä. Hän putosi ennen semifinaalia.

– Olin mennyt voittamaan. Oli iso pettymys, kun voittoa ei tullut, Alma kertoo.

Pettymys ei jäänyt viimeiseksi. Alma halusi Idolsin jälkeen tehdä englanninkielisen albumin, mutta yksikään kotimainen levy-yhtiö ei suostunut kustantamaan sellaista.

– Jälkikäteen olen tajunnut, että minun piti silloin elää vielä hetki. Olin niin nuori, tarvitsin lisää aikaa löytääkseni oman juttuni.

– Epäonnistumiset kasvattivat valtavasti. Kun niiden jälkeen onnistuin, voittajafiilis oli uskomaton.


”Jalat pysyy maassa tekemällä safkaa perheen kanssa ja olemalla ihan normisti”, Alma sanoo menestyksestään.

Vastoinkäymisten karaisema

”I’m not that kinda girl, to keep my voice unheard, to carefully pick words”, Alma tykittää uudella sinkullaan. Kappale kertoo, että Alma tekee elämälleen juuri niin kuin haluaa.

– Elämässäni on ollut paljon vastoinkäymisiä. Niitä tulee varmasti myös tulevaisuudessa. Se on ihan fine. Mutta olen päättänyt, etten anna minkään lannistaa minua enää, hän sanoo.

– Olen itsepäinen tyyppi, en anna periksi ja haluan aina ylittää itseni. Kiusaamisen jälkeen elämä voi jatkua kahdella tavalla: joko ottaa kokemansa vahvuudekseen tai jää sen painon alle. Itse onnistuin ensimmäisessä. Kiusaaminen opetti, etten anna kenenkään sanella, mitä teen.

Elämän haasteet ovat Almalle nyt inspiraatio.

– Takana ei tarvitse olla traagista kohtaloa, mutta uskon luovuuteni kumpuavan siitä, että olen ikäisekseni kokenut paljon.

Itseluottamus ei vieläkään tule ihan luonnostaan, epävarmuus pilkistää välillä esiin. Ensimmäisissä live-lähetyksissään hän pelkäsi kuollakseen pyörtyvänsä ja joutuvansa naurunalaiseksi. Edelleen tv-haastattelut jännittävät.

"Olen joutunut kamppailemaan häpeän kanssa.”

– Olen kova möläyttämään asioita. Mietin ja häpeän sanomisiani usein jälkikäteen. Joskus pohdin pitkään, uskallanko mennä juttelemaan jollekin tyypille. Mitä jos se ei tykkääkään minusta? Alma kertoo.

– Olen joutunut kamppailemaan häpeän kanssa. Olen huomannut, että parhaiten siihen auttaa fuck it -meininki.

Pysy sellaisena kuin olet

Ennen uran nousua Almaa varoiteltiin musiikkibisneksestä, nuorta laulajaa yritettäisiin muuttaa. Kukaan ei kuitenkaan ole käskenyt Almaa muuttumaan, mitä nyt naista on pyydetty vähentämään kiroilua.

Musiikkimaailman ulkonäköpaineille hän heittää piutpaut.

– Olen laulaja, en malli. Olen sinut itseni kanssa enkä jaksa stressata ulkonäöstä.

Tosin musabisneksessäkin on havaittavissa muutoksen tuulia, Alma huomauttaa. Naisartistit, kuten Beyoncé, julistavat tasa-arvon sanomaa. Myös Alma jakaa feministisen arvomaailman.

– Kaikilla tulisi olla ihonväristä, sukupuolesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta samat oikeudet. Minä haluan olla juuri sellainen kuin olen. Olisi siistiä, jos kaikilla olisi oikeus samaan.

Maailman paras sisko

Kun Alma kaipaa todellista luottohenkilöä, hän tukeutuu kaksossiskoonsa. Anna kulkee Alman mukana keikoilla dj:nä ja kuvaajana. Anna on siskostaan ylpeä ja kannustaa tätä täysillä.

– Anna on tärkein tukeni. Ilman häntä en jaksaisi, Alma kertoo.

Juuri nyt molempien siskojen hiukset loistavat neonkeltaisina. Alun perin väri oli Annan idea, Alma nauraa vain matkivansa siskoaan kaikessa. Luonteiltaan siskot ovat kuitenkin erilaisia.

– Minä olen välillä itsekäs, Anna ajattelee aina muita. Hän on maailman vahvin ihminen. Häntä ei riko mikään.

– Ja vaikka minä olen keikoilla tähti, Annalla on paljon enemmän vientiä baareissa. Hän on myös suositumpi kavereidemme kesken, Alma nauraa.

Välillä siskosten pinna kiristyy, kun alati reissataan yhdessä ja painetaan pitkää päivää.

– Joskus tulee sanottua, että mitä paskaa nyt taas, mutta emme huuda toisillemme. Meillä on yhdessä tosi hauskaa.

Tukena Miettisten tiimi

Rempseän Alman ja ajattelevaisen Annan lisäksi Miettisten ”toimivan tiimin” muodostavat topakka äiti ja lempeä isä.

– Saan valtavasti itsevarmuutta ja tukea koko perheeltäni. He ovat aina antaneet minun olla oma itseni.

Perheen isä joutui MS-taudin takia pyörätuoliin 15 vuotta sitten, äiti taas sairastaa reumaa. Kumpikin vanhemmista on sairaseläkkeellä.

Lapsuudessa elämä oli kaukana luksuksesta.

– Valtion sairaseläke on pieni, kun hoidettavana on kaksoset. Lapsuudessa elämä oli kaukana luksuksesta.

– Silloin toki harmitti, ettei saanut siistejä lahjoja tai päässyt ulkomaille. Mutta ei sillä oikeastaan ollut väliä. Äiti ja isä ovat parhaat vanhemmat, ja äiti on aina ollut mahtava. Hän on pitänyt huolen, että meillä on tarvitsemamme ja jotain kivaa jouluna.

Vaikka vanhemmat antoivat kaksosille vapauksia, oli Almalle selvää, ettei vanhemmille saa tuottaa pahaa mieltä.

– Meidät kasvatettiin omantunnon kautta. Jo lapsena oli selvää, että kannattaa olla hyvä tyyppi.

Miettisten huushollissa huumori raikaa ja rakkaus näkyy. Juuri nyt Alma yrittää sumplia loppuvuodelle viikon lomaa perheen kanssa.

– Minulla on tiivis lähipiiri, jonka kanssa haluan olla, mutta en ole mikään tuttujen kanssa kahvittelija.

Hektisessä elämäntilanteessa perheestä on tullut vain tärkeämpi. Alma asuu yhä vanhempiensa luona Helsingin Kalasatamassa, niin kuin Annakin.

– Miksi muuttaisin pois? Mikään ei ole niin ihanaa kuin päästä reissun jälkeen näkemään äiskää ja iskää. En tajua ihmisiä, joille perhe ei ole tärkeä. Minulle he ovat tärkeimmät tyypit. Heidän takiaan olen täällä.

Kiinni nuoruudessa

Alma alkaa selvitellä kaveriporukkansa koordinaatteja, sillä tiedossa on harvinainen viikonloppuvapaa. Kun kukaan kavereista ei vastaa, Alma soittaa äidilleen, eli luurin mukaan Äiti Kullalle.

– Voinko lainata autoa? hän kysyy puhelun lopuksi.

– Haluan elää normaalia elämää, vaikka olen artisti. Haluan hengailla, makoilla ja jutella ikäisteni juttuja siitä, kuka on käynyt treffeillä kenen kanssa.

Nuorempana Alma sanoo toilailleensa joskus kunnolla, mutta viime aikoina meno on rauhoittunut.

– Välillä on tylsää, ettei enää voi vedellä ihan täysillä. Olen aina digannut bilettämisestä. On valtavan siistiä vetää viiniä, ajautua uusiin tilanteisiin ja tutustua tyyppeihin.

– Pitää pystyä hoitamaan hommansa, joten meno on hanskassa. Olen sitä paitsi niin kiireinen, ettei ole aikaa kehittää alkoholiongelmaa.

Mikä muu kuin hauskanpito pitää menestyjän jalat maassa?

– Uskon, että nuoruuden kokemukseni estävät jalkojani irtoamasta. Tiedän, millaista elämä on, kun on rankkaa. Taustani takia realiteetit ovat hyvin tiedossa.

 

Alma Miettinen

Laulaja-lauluntekijä syntyi 17.1.1996 Kuopiossa.

Asuu Helsingin Kalasatamassa vanhempiensa ja siskonsa kanssa.

Julkaisi ensimmäisen EP:nsä Dye My Hair lokakuussa.

Vieraili vokalistina saksalaisen Felix Jaehnin kappaleella Bonfire.

On työskennellyt yhdessä räppäri Sini Sabotagen kanssa.

Turhasta tavarasta luopuminen on vapauttavaa, mutta kulutuskäyttäytymistä pitäisi järkeistää jollakin ihan muulla tavalla.

Yhden roska on toisen aarre! Tällainen kaunis ajatus on monella kierrättäjällä mielessä. Valitettavasti se ei enää pidä paikkaansa.

Tavarat ovat yhä kertakäyttöisempiä, lähes roskaa jo syntymähetkellään. Sukkahousut kestävät yhden illan, koska sellainen on markkinoiden logiikka, ja Kiinasta saa tilattua melkein mitä vain eurolla tai parilla, kunhan ummistaa silmänsä hetkeksi laadulta, tekijänoikeuksilta, työoloilta, haitallisilta kemikaaleilta ja ympäristöltä.

Toki on myös aarteita, joista saa käytettynäkin hyvän hinnan – hittimerkkien lastenvaatteita, aikaa ja muotivirtauksia kestäviä huonekaluja, design-astioita, merkkikenkiä – mutta eivät ne ole roskaa myyjällekään. 

Konmari ei riitä

Japanilaisen järjestelyguru Marie Kondon Konmari-siivouskirjasta tuli jättihitti muutama vuosi sitten. Kirjassa kehotettiin heittämään pois kaikki, mikä ei tuota iloa – ja ihmisethän heittivät.

Siivosin itsekin konmaripäissäni silloisen huushollini. Tuloksena oli kassikaupalla roskaa, mutta myös paljon hyvää tavaraa, jonka suunnittelin myyväni pois halvalla opiskelijajärjestön kirpputorilla. 

Kauppa vain ei käynyt. Potentiaaliset ostajat olivat parikymppisiä, hyvin pienituloisia ja vasta muutama vuosi sitten omilleen muuttaneita, mutta heilläkin oli kaikilla niin paljon tavaraa, etteivät he halunneet mitään lisää edes ilmaiseksi. Sain myytyä ja annettua pois muutaman tavaran, ja loput kiikutin yliopistolla sijainneeseen kierrätyshuoneeseen, josta sai ottaa ilmaiseksi tavaraa. 

Poistuin keirrätyshuoneesta helpottuneena, mutta samalla itseäni inhoten. Olin päässyt eroon tavarasta, mutta tavara oli edelleen olemassa, ja luultavasti vain pieni osa siitä ilahdutti enää koskaan ketään.


Tavaroita lopuksi elämää

Konmari-ajattelu hillitsi ostohalujani jonkin aikaa, mutta nyt useampaa vuotta myöhemmin minulla on taas paljon enemmän tavaraa kuin oikeasti tarvitsen. Ja taas vain murto-osa tavaroista, jotka ovat minulle roskaa, on jollekulle aarteita.  

Tosiasioiden sisäistäminen vie valitettavan paljon aikaa, mutta alan pikkuhiljaa tajuta: jokaiseen tavaraan pitäisi sitoutua loppuiäksi. Tavaroiden heittäminen pois ei ratkaise niiden ylituotantoa ja laatuongelmia. Pitää ostaa vain parasta, tarpeellisinta ja ihaninta, ja sitäkin harvoin.

Ehkä osaan jättää seuraavan tavaran ostamatta.

Haastattelin hiljattain Kati Välimäkeä, joka kirjaa ylös ja kuvaa jokaisen tavaran, joka tulee hänen kotinsa kynnyksen yli. Hän on todennut, että paras tapa hillitä turhan tavaran kertymistä on se, ettei päästä kotiinsa turhaa tavaraa. Kati on oikeilla jäljillä.

Ostohalujen hillintään tarjotaan usein lääkkeeksi sitä, että ostoksia tehdessä pitäisi pohtia, tarvitseeko ostamiaan tavaroita todella. Se voi auttaa jonkin verran, mutta tarpeita on ihan liian helppo keksiä. Parempi kysymyslitania ennen kaupan kassan tai Facebook-kirppiksen kommenttikentän lähestymistä  olisi seuraava:

Haluanko sitoutua tähän tavaraan loppuiäkseni tai kunnes tavara on kulunut puhki?

Rakastanko ja tarvitsenko tätä niin paljon, että haluan muuttaa tämän myös seuraavaan ja sitä seuraavaan ja sitä seuraavaankin asuntooni?

Lupaanko olla antamatta tavaraa ilmaiseksi kiertoon ja myydä sen vain, jos joku todella haluaa sen ja maksaa siitä hyvän hinnan?

Tällaisen seulan läpäisisi aika harva tavara. 

Harmi vain, että hienolla kysymyspatteristolla ei saa kotia minimalisoitua yhtä kätevästi kuin vaikka Konmari-metodilla, eli heittämällä puolet omaisuudestaan kaatopaikalle. 

Tavarasta luopuminen on parhaimmillaan kivaa ja vapauttavaa. Se, että joutuu säilömään asunnossaan kaikkia niitä tavaroita, jotka on joskus heikomman harkinnan hetkenä ostanut, ei ole kivaa, mutta se on opettavaista. 

Ehkä osaan jättää seuraavan tavaran ostamatta.

Lue, mitä tähdet kertovat tänään juuri sinulle.

VESIMIES

Luota siihen, miltä sinusta tuntuu. Ammenna viisautta menneisyyden kokemuksistasi. Ne osoittavat sinulle oikean suunnan.

 

KALAT

Älä laita liikkeelle muutoksia, jos et ole varma asiastasi. Sinun on selvitettävä taustat ja tiedettävä, mitä haluat. Luota vaistoosi ja kykyihisi.

 

OINAS

Jännitys vetää sinua puoleensa. Yritä hillitä itseäsi, sillä nyt ei ole aika hypätä sokkona uusiin kuvioihin. Löydät kipinää elämääsi myös riskittömästi.

 

HÄRKÄ

Tarkastele työmarkkinoita sopivien tilaisuuksien varalta. Älä silti ryntää tekemään päätöksiä. Mielesi saattaa muuttua nyt tiehään tahtiin.

 

KAKSONEN

Pidä pää kylmänä, niin vältyt mokilta. Tunteenpurkaus voisi saada sinut tekemään järjettömiä päätöksiä. Etene asioissa yksi etappi kerrallaan.

 

RAPU

Pyri tulemaan kaikkien kanssa toimeen. Positiivinen asenne on paras valttisi. Välttele konflikteja ja ole valmis ahkeroimaan tavoitteidesi eteen.

 

LEIJONA

Piristä arkeasi pienillä asioilla. Rahaa ei tarvitse kulua suuria summia, jotta voisit pitää hauskaa. Älä ota muiden miellyttämisestä paineita.

 

NEITSYT

Saat tarjouksen, joka on liian hyvä ollakseen totta. Kysele lisää, kunnes kaikki on sinulle selvää. Vielä ei ole aika lyödä asioita lukkoon.

 

VAAKA

Odottamaton käänne saa sinut epävarmaksi. Tuleva näyttää olevan vaakalaudalla. Älä hermostu pienistä takaiskuista, sillä peli ei ole vielä pelattu.

 

SKORPIONI

Pidä tunteesi piilossa. Kuuntele ja ota opiksi kaikesta, mitä näet ympärilläsi. Paina tärkeiltä tuntuvat yksityiskohdat mieleen tulevaa varten.

 

JOUSIMIES

Luvassa on onnellisia käänteitä. Ota muutokset vastaan ja katso, mihin tie vie sinut. Ole ennen kaikkea rehellinen itsellesi.

 

KAURIS

Saatat joutua kiivaaseen väittelyyn tänään. Käyttäydy fiksusti ja peräänny, jos tilanne kuumenee turhan paljon. Älä hakeudu konflikteihin.