Ne täyttävät lukiot ja yliopistot. Ne viittaavat, kun kysytään ja ovat muutenkin kilttejä. Vai kuinka?

Viime kesänä Helsingin Sanomat tiedusteli älykköraadiltaan, pitäisikö yliopiston pääsykokeet poistaa. Yksi raatilaisista, toimittaja, filosofian maisteri Minna Lindgren lausahti: ”En halua yhtään enempää elämälle vieraita seitsemän laudaturin vekkihametyttöjä lääkäreiksi, tuomareiksi ja opettajiksi.”

Jos pääsykokeet poistettaisiin, voisi olettaa, että kympin tytöt saisivat palkinnon hyvin suoritetusta lukiosta ja pääsisivät haluamaansa opiskelupaikkaan. Asia ei kuitenkaan ole noin yksinkertainen.

Kasvatustieteen professoria Elina Lahelmaa harmittaa lukea uutisia, joissa ”lukiot naisistuvat”, ”tytöt jyräävät pojat” ja ”naiset valtaavat yliopistot”.

– Lukioissa on ollut 50-luvulta lähtien tyttöenemmistö, eikä se ole siitä suurentunut.

Lukion jälkeen tapahtuu nimittäin jotain omituista. Ne todistuksen kympit, joista tytöt ovat siihen asti saaneet kehuja ja 25 euron stipendejä kevätjuhlassa, muuttuvatkin osoitukseksi aivottomasta ahkeruudesta ja tyttömäisestä tunnollisuudesta. Ainakaan ne eivät kerro mitään oikeasta lahjakkuudesta.

Heti siitä lähtien kun naisia on päästetty opinahjoihin, he ovat menestyneet hyvin opinnoissaan. Sata vuotta sitten ilmiö oli iloinen asia, mutta nykyään se näyttää joitakin pelottavan. Kun naiset ja miehet kilpailevat samoista korkeakoulupaikoista, jonain päivänä saattaa käydä niin, että naisia on yhteiskunnan johtopalleilla yhtä paljon kuin miehiä!

Elina Lahelman mielestä Suomessa ei vielä olla kovin lähellä sitä päivää. Opiskelualat ja ammatit ovat edelleen jakautuneet tiukasti miesten ja naisten puoliskoihin, eikä muutosta näy, vaikka siihen kuinka kannustetaan. Miesten perinteisillä kiinnostuksen kohteilla, teknisillä ja luonnontieteellisillä aloilla, on paremmat palkat ja helpompaa saada opiskelupaikka. Naisten himoitsemalla humanistisella puolella opiskelupaikat ovat tiukemmassa, eivätkä palkatkaan häävejä ole.

Eli edelleen tyttöjen kannattaa menestyä koulussa. Tyttöjen kymppi on vähän kuin poikien kasi.

Olitko kympin tyttö? Millaiseen valoon se on sinut työelämässä asettanut? Osallistu keskusteluun!

Kuva ja video: Nelonen
Kuva ja video: Nelonen

Mira Luodin Vain elämää -päivänä kuultiin Dannyn vahva tulkinta yhdestä PMMP:n suosituimmista kappaleista.

Tällä viikolla Vain elämää -ohjelmassa vietetään PMMP-yhtyeestä tutun Mira Luodin päivää. Torstaina oman tulkintansa Miran tuotannosta esittivät Arttu Wiskari, Danny ja Kasmir.

Danny tulkitsi jaksossa PMMP:n koskettavan Lautturi-kappaleen. Biisi on Miralle hyvin henkilökohtainen.

– Lautturi on Paulan isälleen kirjoittama laulu, mutta myös itsellekin isäni menettäneenä hyvin koskettava ja kaunis laulu, Mira kertoi.

Saman kappaleen on tulkinnut aiemmin Vain elämää -ohjelmassa Jenni Vartiainen. Sarjan kolmannella kaudella Jenni esitti kappaleen Paula Vesalan päivänä.

Danny kertoi valinneensa kappaleen sen syvällisyyden takia.

– Valitsin laulun, jossa teidän sielujen syvyys todella tuli esille suorastaan pelottavalla tavalla. Hyvin tyylikkäästi ja kauniisti tehty se maailma, Danny kertoi ennen esitystä.

Katso Dannyn veto kokonaisuudessaan tästä: 

Dannyn tulkinta kappaleesta iski ja kovaa. Mira herkistyi Dannyn tulkinnasta jo ennen ensimmäistä kertosäettä. Myös muut artistit seurasivat esitystä kyyneleet silmissään.

– En voinut olla miettimättä sitä, kuinka monta ystävää ja elämän rakkautta sinä olet joutunut saattamaan haudan lepoon. En tiedä, miten pystyit laulamaan sen, Kasmir sanoi esityksen jälkeen Dannylle.

Kappaleen kuultuaan Vain elämää -artistit istuvat hiljaisina ja liikuttuneina pöydän ääressä. Mira totesi, että esitys veti hänet sanattomaksi. Kameroille hän kertoi Dannyn tulkinnan herättäneen paljon muistoja:

– Tuli itsellekin kova ikävä. Mietin omaa isää, veljeä ja isovanhempia. Uskon, että rakkaat ihmiset toivat voimaa tähän hetkeen. Tästä jää hieno muisto, Mira sanoi.

Me Naiset ja Nelonen kuuluvat samaan Sanoma-konserniin.

Semijees! Jätän tämän vain tähän.

Olemme todenneet moneen otteeseen, että kyllä on suomen kieli ihmeellinen.

Kielemme pysyy rakastettavan samanlaisena vuodesta toiseen, ja toisaalta se kehittyy huimaa vauhtia. Kieltämme on vuosien varrella piristetty lukemattomilla erihienoilla sutkautuksilla ja perin ajatuksia herättävillä sanonnoilla.

Mutta jos hyvää niin huonoakin! Jokaisella vuosikymmenellä suomen kieleen pesiytyy hämmentävän paljon muotisanontoja. Eli siis ylikäytettyjä kaskuja, jotka kiertävät kulovalkean tavoin suusta suuhun ja aiheuttavat samalla tuskastunutta kyllästymistä.

Listasimme 9 tämän hetken piinallisinta muotisanontaa, joiden soisimme jo kernaasti siirtyvän historian havinaan:

1. Tehdä matka itseensä. ”Jos joku vielä sanoo tekevänsä ’matkaa itseensä’, puolestani saa ihan jäädäkin sinne.”

2. Jätän tämän vain tähän. ”Minkä ja mihin? Sano suoraan hyvä ihminen!”

3. Ihan sama. ”En todellakaan usko, että on.”

4. Taklata. ”Kaikkea nykyään taklataan, kun ihan vain yritetään estää jotain. Miksi ihmeessä?”

5. Kuka ottaa kopin tästä? ”Työelämän rasittavin kiertoilmaus.”

6. Speksit. ”Tarkoittaa siis yksityiskohtia. Voitaisiinko puhua ihan niistä itsestään?”

7. Semi. ”Semijees, semisiisti, semisti. Kaikki yhtä hämmentäviä sananparsia minulle.”

8. Tätä pitää vielä jumpata. ”Käytetään silloin, kun mitä tahansa asiaa pitää kehittää. Tulee ihan liikaa mieleen jotkut ylipirteät jumppapirkot.”

9. Menikö tunteisiin? ”Aivan varmasti meni.”

Mitkä muotisanat tai -sanonnat ärsyttävät sinua? Kerro kommenteissa!