Jane McGonigal puhui kesäkuussa Tomorrow 2015 -tapahtumassa Helsingissä. Kuva: Tomorrow 2015
Jane McGonigal puhui kesäkuussa Tomorrow 2015 -tapahtumassa Helsingissä. Kuva: Tomorrow 2015

Tunnettu amerikkalainen pelitutkija ja -suunnittelija Jane McGonigal kertoo, pitävätkö pelimyytit paikkansa.

Pelisuunnittelija Jane McGonigalin yksi tärkeimmistä sanomista on, että pelaamisella voidaan pelastaa maailma. Hän toivoo, että jonain päivänä pelisuunnittelija voittaisi vielä Nobelin rauhanpalkinnon.

– Jos maailman yli 1,2 miljardin videopelejä pelaavan ihmisen tahdonvoima ja sinnikkyys valjastettaisiin oikein, voisimme ratkaista vaikka millaisia koko ihmiskuntaa koskevia ongelmia, hän uskoo.

Vuodesta 2010 asti Jane on puhunut pelaamisen puolesta, ja kesäkuussa hän vieraili Suomessa Tomorrow 2015 -tapahtumassa. Nyt hän vastaa pelaamista koskeviin myytteihin.

Myytti: ”Ainoastaan miehet pelaavat videopelejä. Naisia ei kiinnosta. Ja jos naisia kiinnostaa, pelaavat he täysin erilaisia pelejä.”

Alle 18-vuotiaista pelaajista miehiä on valtaosa, mutta sen jälkeen naisten ja miesten suhde alkaa tasoittua. Täysi-ikäisiä nais- ja miespelaajia on miltei saman verran.

Tytöt pelaavat eri pelejä, jotka he valitsevat yleensä sisällön takia, mutta lukevathan he myös eri kirjoja ja katsovat eri elokuvia kuin pojat. Naiset eivät ole niin kiinnostuneita esimerkiksi sotapeleistä. Se on ihan okei.

Moni nainen pelaa viettääkseen aikaa perheensä ja ystäviensä kanssa. He ovat kiinnostuneita peleistä, joissa niin voi tehdä. Miehet taas pelaavat helpottaakseen stressiä tai ahdistusta.

Myytti: ”Videopelien pelaajat ovat laiskoja.”

Pelaaminen ei tee kenestäkään laiskaa ja passiivista, vaan oikeastaan aktivoi. Se motivoi, piristää ja parantaa keskittymiskykyä. Pelaaminen saa aikaan paljon positiivisia tunteita, jotka auttavat jaksamaan.

Myytti: ”Videopelit tekevät pelaajista väkivaltaisia.”

Pelaaminen ei tee väkivaltaiseksi, mutta tietynlaiset pelit voivat nostaa testosteronitasoa. Joihinkin ihmisiin testosteronitasojen nousu vaikuttaa niin, että heistä tulee kunnianhimoisia. Jotkut taas muuttuvat sen myötä ääliöiksi. Testosteronitasoja nostavat sellaiset pelit, joissa yritetään piestä tuntemattomia netissä. Jos pelaat joko tuttujen kanssa tai samassa tilassa kuin tuntemattomat, niin ei tapahdu.

Jos et todella kaipaa testosteronipiikkiä, ehdotan, että käytät vähemmän kuin puolet peliajastasi testosteronia nostattaviin peleihin – ellet halua olla idiootti oikeassa elämässä.

Myytti: ”Pelaaminen eristää oikeasta maailmasta ja sen ihmisistä.”

Sen sijaan, että ajatellaan eristäytymistä, pitäisi nähdä, että pelit ovat turvallinen ja tehokas ympäristö treenata henkisiä voimavaroja. Optimismi, päättäväisyys, luovuus, yhteistyötaidot… Näitä pelaamisen kartuttamia taitoja voi käyttää hyväkseen sitten oikeassa elämässä.

Lisää Jane McGonigalista 17.6. ilmestyvässä Me Naiset -lehdessä.

Lue myös:

Mitkä pelit sopivat aloittelijalle? Pelibloggaaja vinkkaa

Pelialan naisia uhkaillaan törkeästi – tästä kaikki sai alkunsa

Ida Paul ja Kalle Lindroth ovat Emma Gaalassa ehdolla vuoden tulokkaaksi. 

Duona esiintyvän Ida Paulin ja Kalle Lindrothin työtilanne ei ole tavanomaisin, sillä Ida Paul opiskelee toista vuotta maailman parhaaksi rankatussa Harvardin yliopistossa.

”Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita.”

– Lensin yöllä juuri takaisin Suomeen. Teemme töitä periodeissa. Suomessa teemme keikkoja ja musajuttuja. Kun olen Jenkeissä keskityn kouluun ja teen kappaleita, Ida Paul kertoi tänään Emma-ehdokkaiden julkistustilaisuudessa.

Ida Paulin äiti on suomalainen ja isä yhdysvaltalainen. Lapsena hän on asunut Amerikassa lyhyen aikaa, jolloin haave amerikkalaisessa yliopistossa opiskelusta lujittui. 

Hakuprosessi Harvardiin kesti puoli vuotta, jonka aikana Ida Paul keräsi suosituksia opettajilta ja kollegoilta, kirjoitti esseitä ja teki SAT-pääsykokeen. Ida Paul teki jo tuolloin, 19-vuotiaana, kappaleita Warnerin artisteille.

– Toki arvosanat pitää olla kouluun riittävän hyvät, mutta pitää olla lisäksi joku asia, jossa on ihan huippu. Minulla se oli tämä musajuttu, joka on yhä minulle numero yksi.

”Kaikki eivät ole tiedehörhöjä”

Harvardissa Ida Paul ei ole vielä päättänyt pääainettaan, mutta on opiskellut yhteiskuntatieteitä, naistutkimusta sekä sivuaineina tanssia ja teatteria. Hän asuu kampuksella asuntolassa.

”Koulu on ihan oma ekosysteeminsä.”

– On kivaa, kun parhaat kaverit asuvat ihan naapurissa. Koulu on ihan oma ekosysteeminsä, kaikki tarvittava on kävelymatkan päässä. 

– Vaikka koulussa on lahjakkaita ihmisiä, ei kaikki todellakaan ole mitään tiedehörhöjä, jotka ovat hautautuneet laboratorioon. Sinne haetaan joka vuosi entistä monipuolisempi vuosiluokka opiskelijoita.

Harvardiin pääsy ei jää rahasta kiinni

Lukuvuosimaksu Harvardissa on yli 50 000 dollaria eli yli 42 000 euroa. Ida Paul painottaa, että Harvard kuuluu need blind -haun piiriin, jossa maksut räätälöidään opiskelijalle maksukyvyn mukaan. Loput maksusta kuitataan lahjoituksilla, joita yliopisto on saanut.

– Tiedän opiskelijoita, jotka eivät maksa opiskelusta mitään. Jotkut käyvät opintojen ohella töissä. Kenelläkään ei jää pääsy rahoituksesta kiinni.

”Musa on ainut pysyvä asia mun elämässä.”

Ida Paulilla on tällä hetkellä koti Suomessa ja Amerikassa, mutta hän uskoo panostavansa tulevaisuudessa eniten musiikkiin. Ida Paulin ja Kalle Lindrothin ensimmäinen albumi julkaistaan helmikuussa.

– Musa on ainut muuttumaton, pysyvä asia mun elämässä. Vaikka elämä ja vaatimuksen Harvadissa ovat joskus stressaavia, se varmasti kannattaa. Mitä enemmän koen, sitä enemmän minulla on myös lauluihin kirjoitettavaa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa kertoo suru-uutisesta Facebookissa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa, 52, kertoo virallisilla Facebook-sivuillaan suru-uutisesta: hänen nuorin pikkuveljensä on kuollut. 

– Nuorin pikkuveljeni on menehtynyt. Suruviesti saavutti minut 7.12. iltapäivällä. Jupan ystäville suru-uutinen tiedoksi. Jupaa ei enää ole, Sarkomaa on kirjoittanut Facebookiin.

Sarkomaa on omistanut päivityksessään koskettavan runon veljelleen.

Pikkuveljelleni

Ikinä ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän
Yhtäkkiä elämäsi loppuikin tähän

Lähdit niin hiljaa
Että vain aamu kuuli
Sylissään matkalle sinut kantoi tuuli

Kiitos yhteisistä lapsuuden vuosista
Ja vuosista sen jälkeen
Uskon että sinun on nyt hyvä 
Taivaan kodissa olla