Kun Suomen ensimmäinen Burger King avasi ovensa Helsingissä, jonotettiin sinne korttelikaupalla. Päiviä. Kuva: Tuomas Selänne / Sanoma-arkisto
Kun Suomen ensimmäinen Burger King avasi ovensa Helsingissä, jonotettiin sinne korttelikaupalla. Päiviä. Kuva: Tuomas Selänne / Sanoma-arkisto

Dunkin’ Donuts ei olekaan vielä tulossa Suomeen, buu.

WO-HO! Donitsien rakastajat riemuitsivat, kun Helsingin Sanomat kirjoitti vuosi sitten, että maailman suurin donitsiketju Dunkin’ Donuts on rantautumassa Suomeen. Tällä viikolla Kauppalehti kertoikin, että herkkudonitseja saadaan vielä odottaa, sillä ketju ei ole löytänyt yrittäjiä tai sijoittajia franchise-kumppanikseen. Burger Kingin sentään saimme! Ja voi pojat sitä olikin jo odotettu.

Ja jos joku kuulee meitä, nämäkin voisivat hiljalleen rantautua iloksemme. Mukana muutakin kuin ruokaa!

Uniqlo. ”Loistofarkkuja halpaan hintaan, hyviä alushousuja ja -paitoja sekä collegeita. Kun tätä ei ole Suomessa, ihmisen pitää Lontoosta asti käydä ostamassa sukkahousunsa ja alushousunsa. Ei ole reilua ei.”

Pret A Manger. ”Samaa välipala- ja pikaruokaa kuin Picnicissä, mutta parempi valikoima.”

Häagen-Dazs. ”Tämän kahvila, kiitos!”

Urban Outfitters. ”Olen kaivannut sitä jo kymmenen vuotta.”

Muji. ”Ihanat kynät, säilytyspurnukat ja -pussukat ja matkapakkaukset. Minimalistin Tiimari, siis kaikkea minimalistista rojua säilytykseen.”

Sephora. ”Sen ihanampaa meikkitaivasta ei vain ole olemassa. Reissatessa sieltä pitää tankata meikkisudit ja tyynyt ja tukkaosastolta sampoot. Niiden omat merkit ovat sitä paitsi ihan sikahyviä, olen koukussa Sephoran ripsariin.”

J. Crew. ”Trendikästä laatukamaa, vaatteissa usein kiva juju.”

Banana Republic. ”Toimivia toimistovaatteita, joissa on hyviä ominaisuuksia, kuten suorissa housuissa kunnolla stretchiä. Laaja valikoima toimivia perusmekkoja.”

Ja tässä se hekumoiduin, jota joka toinen tuntuu kaipaavan.

& Other Stories. ”H&M:n kiinnostavin sisarbrändi. Jänniä kenkiä ja asusteita muutenkin ja vaatteet hauskasti trendikkäitä.”

Onneksi himoitun & Other Storiesin tulosta onkin jo huhuttu. Me odotamme!

Lue lisää:

Nämä ovat netin trendikkäimmät sisustuskaupat

33 parasta nettivaatekauppaa – shoppaile täällä

”Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja”, Katariina kertoo Ilta-Sanomille.

Kirjailija Katariina Souri, 49, sai vuosi sitten psykiatrilta diagnoosiksi persoonallisuushäiriön ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Hän kertoi asiasta ensimmäisen kerran viime viikon lopulla Instagramissa julkaisemassaan kuvassa, jossa kuvaillaan hänen tulevaa omaelämäkerrallista Sarana – tunnustuksia taitekohdassa -kirjaansa.

Kirjan kuvauksessa kerrotaan, että Katariina järkyttyi diagnoosia ja esimerkiksi sitä, miten psyykelääke vaikuttaa häneen

Katariina kertoo tilanteestaan myös Ilta-Sanomien haastattelussa.

– Ajattelin että hetkinen, mitä tapahtuu luovuudelleni, Katariina kertoo IS:lle.

Kirjaa kuvailevassa otteessa kerrotaan, että Katariina mietti diagnoosin saatuaan uskaltaako alkaa syödä lääkkeitä ja mitä jos diagnoosi onkin väärä. Iltalehdelle Katariina kertoo, ettei alkanut syödä lääkkeitä, vaikka saikin kaksi eri reseptiä. Sen takia hän ei myöskään päässyt terapiaan.

– Ymmärrän, että jotkut tarvitsevat lääkitystä. Itse en sitä koe tarvitsevani, koska en esimerkiksi ole milloinkaan ollut psykoosissa tai itsetuhoinen.

”Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat.”

Katariinalla on aiemmin todettu kaksisuuntainen mielialahäiriö, ja hän on kertonut avoimesti myös kokemistaan paniikkihäiriöistä. Kirjassa hän kertoo myös ongelmistaan alkoholin kanssa. Kirjailija ei pelkää leimautumista mielenterveyspotilaaksi.

– Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja. Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat, hän kertoo IS:lle.

Timon ja hänen puolisonsa Maikin ensimmäinen yhteinen lapsi on poika. 

Timo Lavikaisen, 43, perheessä eletään jännittäviä aikoja.

Timo valmistautuu parhaillaan Putoukseen ja kuvaa sketsejä tammikuussa alkavaa ohjelmaa varten. Samaan aikaan on puhelimen oltava lähettyvillä, sillä Timon puolison Maikin laskettu aika on näillä hetkillä.

– Sitä ei tiedä, jos lähtö tulee tänään vaikka kesken näytöksen, Timo totesi, kun hän saapui 95-elokuvan kutsuvierasensi-iltaan Espoon kulttuurikeskukseen.

Timolla on niin sanotun ”tavallisen kansalaisen rooli” kaikkien aikojen suurimmassa suomalaisessa jääkiekkoelokuvassa. Elokuvaan liittyy jo nyt muitakin tärkeitä muistoja, Timo kertoo.

”Sitä ei tiedä, jos lähtö tulee tänään vaikka kesken näytöksen.”

– Kun minulla oli tässä viimeinen kuvauspäivä, vaimo teki positiivisen raskaustestin. Jouluvauvaa meille odotetaan.

Timolla on parikymppinen tytär, ja Maikilla on 10-vuotias tytär. Pian syntyvä lapsi on parin ensimmäinen yhteinen. Näyttelijä kertoo, että hartaasti odotettu vauva on poika.

– Meillä ehti olla useampi, kolme keskenmenoa ja sitten lopulta tärppäsi näin. Ne olivat kovia paikkoja.

Timo luottaa, että vauvan hoito palailee mieleen vanhasta muistista.

– Suhtaudun luottavaisesti. Uskon, että kasvattajana olen rennompi, kun kaikki ei ole ihan uutta.