Joulumässäily kannattaa nyt vaihtaa kirjaherkutteluun. Kuva: Shutterstoc
Joulumässäily kannattaa nyt vaihtaa kirjaherkutteluun. Kuva: Shutterstoc

Näiden teosten ilmestymistä kannattaa väijyä.

Liane Moriarty: Nainen joka unohti (WSOY)

Australialaiskirjailija nousi maailmanmaineeseen kirjallaan Hyvä aviomies (2014), ja keväällä ilmestyvä Nainen joka unohti on hänen kolmas suomennettu teoksensa. Vetävästi ihmissuhteita ja jännitystä yhdistelevien kirjojen Se Jokin on Moriartyn tarkkanäköinen sarkasmi, jolla hän kommentoi keskiluokkaista elämää.
Moriartyltä on suomennettu myös Mustat valkeat valheet, josta on tekeillä HBO-sarja. Sen pääosissa ovat Reese Witherspoon ja Nicole Kidman.

 

Jonas Hassen Khemiri: Kaikki se mitä en muista (Johnny Kniga)

Itse luodulla maahanmuuttajaruotsilla kirjoitetulla Ajatussulttaanilla (2004) tunnetuksi tulleen ruotsalaiskirjailijan uutuus on jännitysromaani auto-onnettomuudessa kuolleesta Samuelista.

 

Jens Andersen: Astrid Lindgren – Tämä päivä, yksi elämä (WSOY)

Kehuttu ja kiitetty henkilökuva ihaillusta lastenkirjailijasta. Andersen on saanut käsiinsä ennenjulkaisemattomia kirjeitä ja päiväkirjoja, joiden perusteella piirtyy uudenlainen kuva vuonna 2002 kuolleesta Lindgrenistä.

 

Tommi Kinnunen: Lopotti (WSOY)

Turkulaisen Kinnusen pari vuotta sitten ilmestynyt esikoinen Neljäntienristeys oli sekä arvostelu- että myynimenestys. Odotettu kakkonen on itsenäinen teos mutta jatkaa esikoisen tarinaa.

 

Kasper Strömman: Tallipiällikkö (WSOY)

Vuoden graafikko (2013) ja rakastettu bloggaaja Kasper Strömman julkaisee sarjakuva-albumin, joka on pakollinen hankinta kaikille meille kippurassa nauramisen ystäville.

 

Sara Shepard: Valehtelevat viettelijät: Polttava (Gummerus)
Suosittu tv-sarja perustuu 16-osaiseen kirjasarjaan, jonka 12. osa ilmestyy suomeksi tammikuussa.

 

Minna Eväsoja: Melkein geisha (Gummerus)
Mia Kankimäen ihana, Japani-vuodesta kertova Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin (2013) saa seuraajan, kun Japanissa asunut, sitä tutkinut ja siellä matkustellut Eväsoja kertoo kokemuksiaan Japanista suomalaisin silmin.

 

Juha Itkonen: Palatkaa perhoset (Otava)
Itkosen uutuus on jatkoa vuonna 2005 ilmestyneelle romaanille Anna minun rakastaa enemmän.

 

Hannu Väisänen: Elohopea (Otava)
Supersuositun Väisäs-sarjan uusimmassa osassa Antero muuttaa Pariisiin.

 

John Irving: Ihmeiden tie (Tammi)
Suurkertojan uutuudessa seikkaillaan Filippiineillä neuroottisen kirjailijan matkassa. Marraskuussa Yhdysvalloissa ilmestynyt Irvingin 14. romaani on saanut ylistäviä arvioita ja sitä on verrattu Irvingin alkuaikojen menestysteoksiin Kaikki isäni hotellit (1981) ja Garpin maailma (1980).

 

Kate Atkinson: Hävityksen jumala (S & S)
Monipuolisen kirjailijan uusin on huippukehutun Elämä elämältä -romaanin (2014) sisarteos.

 

Veljeni vartija -leffassa nähdään kliseistä rapkuvastoa ja tahattoman koomisia rakkauskohtauksia. Elokuvassa on kaikki pielessä rakenteesta lähtien, kirjoittaa Me Naisten elokuvakriitikko Martta Kaukonen.

Cheekistä kertova uutuusdraama Veljeni vartija on vuoden huonoimpia elokuvia. Katsojan täytyy rakastaa Cheekiä todella antaumuksella pitääkseen elokuvasta.

Elokuvan kehnous yllättää. Ohjaaja JP Siili on nimittäin ohjannut yhden maamme parhaimmista nuorisodraamoista, Hymypojan. Toinen yllätys on se, miten Antti Holman kaltainen taituri voi hutaista näin onnettoman suorituksen. Holma tekee kaksoisroolin Cheekinä eli Jare Henrik Tiihosena ja hänen kaksoisveljenään Jere Tiihosena. Veljeksiä pikkupoikina ja yläasteikäisenä näyttelevät eri näyttelijät. Holma hyppää kaksosten rooleihin jo, kun he ovat teini-ikäisiä. 35-vuotias mies ei tosin vain väänny teiniksi.

Elokuvassa on kaikki pielessä rakenteesta lähtien. Cheek käy läpi elämäänsä puhuen itsekseen. Omituinen ratkaisu, joka ei toimi. Ja kun filosofointi on vielä yhtä latteaa kuin Facebookissa jaettavat aforismit, katsoja punastuu myötähäpeästä.

Cheek käy läpi elämäänsä puhuen itsekseen.

Holma tosiaan näyttelee kumpaakin veljeksistä. Maailmallahan näitä kaksoisrooleja on jo nähty. Viimeksi kohistiin Brian Helgelandin ohjaamasta rikoselokuvasta Legend, joka kertoi brittiläisistä Krayn gangsteriveljeksistä Ronniesta ja Reggiestä. Tom Hardy hoiti kaksoisroolin suvereenisti.

Nyt katsoja pääsee ihmettelemään, riittääkö meillä tekniikka kaksoisroolin toteuttamiseen. Parhaiten sitä pääsee arvioimaan kohtauksissa, joissa veljekset ottavat fyysisesti mittaa toisistaan. Ja onnistuuhan se.

Tahattoman koomiset rakkauskohtaukset

Rapskeneä kuvataan kliseisesti. Kuvasto on suoraan rapvideoista: bileitä, nopeita autoja ja veneitä, kauniita naisia ja samppanjaa. Aivan kuin kesällä ensi-iltansa saaneessa Benny Boomin ohjaamassa Tupac Shakurin elämäkerrassa All Eyez On Me. Vaikutelma on niin korni, että naurattaa. Tahattoman koomisia ovat myös elokuvan rakkauskohtaukset. Ne ovat tukehtua omaan pateettisuuteensa. Mitään oma tai ennen näkemätöntä elokuvasta on turha etsiä.

Kuvasto on suoraan rapvideoista.

Dialogi ei taivu teinien suuhun. Mukaan on toki siroteltu teinislangia ja rapsanastoa. Niitä lukuun ottamatta Cheek puhuu kuin keski-ikäinen mies.

Elokuva raastaa myös sisäinen ristiriita. Jare ja Jere kuvataan jo yläasteikäisistä väkivaltaisiksi. Väkivaltaa kuvataan ihannoiden, eikä leffan lopussa nähtävä väkivallan vastainen saarna tunnu kovin vakuuttavalta.

Kaiken kaikkiaan elokuva antaa Cheekistä vastenmielisen kuvan. Se tuskin on ollut elokuvantekijöiden tarkoitus.

Veljeni vartija * 1/2

Ensi-ilta 31.1.2018.

Katso elokuvan traileri:

Viisi naista syyttää James Francoa seksuaalisesti sopimattomasta käytöksestä. People-lehden mukaan tämä saattoi olla syynä siihen, ettei näyttelijää nähdä Oscar-mittelöissä.

Vuoden 2018 Oscar-ehdokkaat on julkistettu. Joukosta ei löydy varsinaisia yllättäjiä, mutta sen sijaan jonkinlaisena yllätyksenä voi pitää yhden nimen jäämistä ilman ehdokkuutta.

Näyttelijä James Franco on jo voittanut Golden Globen ja Critics’ Choice -palkinnon pääosastaan elokuvassa The Disaster Artist, mutta parhaan miespääosan Oscar-ehdokkaiden joukossa häntä ei siitä huolimatta nähdä.

People-sivusto nostaa esille, että syynä ehdokkuudetta jäämiseen saattaa olla, että useat naiset syyttävät näyttelijää seksuaalisesta häirinnästä. Elokuva-alan seksuaalinen häirintä on ollut jatkuvana puheenaiheena viime syksynä alkaneen #metoo-kampanjan ansiosta.

Los Angeles Times kirjoitti vajaat pari viikkoa sitten, että viisi naista syyttää Francoa valta-asemansa väärinkäytöstä. Artikkelin mukaan mies käyttäytyi seksuaalisesti sopimattomasti opettaessaan näyttelemistä opiskelijoille. Kahden opiskelijan mukaan näyttelijä suuttui, kun naiset kieltäytyivät yläosattomuudesta kuvauksissa. Yksi opiskelija kertoi Francon poistaneen suojavälineen elokuvan suuseksikohtauksen kuvauksissa vuonna 2015.

Suosikille 13 ehdokkuutta

Tänä vuonna eniten ehdokkuuksia, 13 kappaletta, kahmi Guillermo del Toron ohjaama The Shape of Water. Toiseksi eniten eli kahdeksan ehdokkuutta napsahti Christopher Nolanin Dunkirk-leffalle.

Parhaan ohjauksen pystiä tavoittelee pitkästä aikaa nainen, Lady Birdin ohjannut Greta Gerwig. Viimeksi naisohjaaja on ollut ehdolla vuonna 2010, kun Kathryn Bigelow voitti parhaan ohjaajan palkinnon ensimmäisenä naisena maailmassa elokuvallaan The Hurt Locker.

Paras miespääosa

Timothée Chalamet (Call Me by Your Name)

Daniel Day-Lewis (Phantom Thread)

Daniel Kaluuya (Get Out)

Gary Oldman (Darkest Hour)

Denzel Washington (Roman J. Israel, Esq.)

Paras naispääosa

Sally Hawkins (The Shape of Water)

Frances McDormand (Three Billboards outside Ebbing, Missouri)

Margot Robbie (I, Tonya)

Saoirse Ronan (Lady Bird)

Meryl Streep (The Post)

Paras ohjaus

Dunkirk (Christopher Nolan)

Get Out (Jordan Peele)

Lady Bird (Greta Gerwig)

Phanton Thread (Paul Thomas Anderson)

The Shape of Water (Guillermo del Toro)

Paras elokuva

Call Me by Your Name

Darkest Hour

Dunkirk

Get Out

Lady Bird

Phantom Thread

The Post

The Shape of Water

Three Billboards Outside Ebbing, Missouri

Katso kaikki ehdokkaat Oscars-sivustolta.