Baby Driverin takaa-ajot ja ammuskelut ovat olevinaan tosi viileitä ja pahikset sitäkin viileämpiä. Kuva: The Walt Disney Company Nordic
Baby Driverin takaa-ajot ja ammuskelut ovat olevinaan tosi viileitä ja pahikset sitäkin viileämpiä. Kuva: The Walt Disney Company Nordic

Toimintaelokuvassa kaahataan kirjavan musiikin tahtiin.

Babyn (Ansel Elgort) lempinimi juontaa siitä, että hän puhuu yhtä vähän kuin vastasyntynyt vauva. Parikymppinen nuorukainen varasti poikasena vahingossa huumepomon Docin (Kevin Spacey) auton ja sen mukana lastin kamaa. Rangaistukseksi hän joutuu kaahaamaan konnien pakoautoa. Velat alkavat viimein olla kuitattu. Jäljellä on enää viimeinen keikka. Pääseekö Baby sen jälkeen ajamaan auringonlaskuun uuden sydänkäpysensä tarjoilija Deboran (Lily James) kanssa?

Edgar Wrightin rikoselokuva Baby Driverin alkuasetelma ei voisi olla kuluneempi. Ohjaaja on kuitenkin heittänyt keitokseen yhden tuoreen aineosan: musiikin. Baby on joutunut lapsena auto-onnettomuuteen, jossa hänen korvansa ovat vaurioituneet. Hän yrittää peittää piinaavan tinnituksen kuuntelemalla jatkuvasti musaa iPodiltaan. Ja toisin kuin toimintaelokuvissa yleensä, soundtrackillä ei soi väsynyt jenkkirap tai -hip hop. Brittiohjaaja Wright suosii kotimaista ja lajityyppejäkin käydään läpi punkista rockiin ja poppiin: The Damned, Queen, T.Rex... Nimensä elokuva lainaa Simon & Garfunkelin samanimiseltä biisiltä.

Leffa onnistuu enimmäkseen välttämään toimintaelokuville tyypillisen kliseen, nimittäin tahattoman koomiseksi kääntyvän ”cooliuden”. Toki nytkin takaa-ajot ja ammuskelut ovat olevinaan tosi viileitä ja pahikset sitäkin viileämpiä. Jon Hamm on vielä astetta pahempi poika kuin Mad Menissä. Tämän kaiken antaa kuitenkin anteeksi, koska Babyä näyttelevä Elgort on niin sympaattinen.

Katso traileri:

Se kyllä ärsyttää, että väkivallalla mässäily oikeutetaan sillä, että Baby paheksuu sitä. Näin voidaan näyttää surutta, että ihmisiä lahdataan ja veri lentää. Jos leffan tekijät olettavat, että katsojat haluavat nähdä elokuvaväkivaltaa, miksi sitä pitää yrittää kaksinaismoralistisesti pyydellä anteeksi?

Baby Driver

***

ENSI-ILTA 21.7.

30 tiukkaa kysymystä – testaa Me Naisten eeppisessä joululauluvisassa, miten hyvin tiedät rakastetut klassikot ja muut sesonkibiisit. Vain todellinen tietäjä saa kaikki oikein!

 

 

The Crown -sarjasta tuttu Claire Foy nähdään uutuusdraamassa Breathe poliota sairastavan miehen omistautuvana vaimona.

Robin Cavendish (1930–1994) halvaantui kaulasta alaspäin sairastuttuaan polioon 28-vuotiaana. Hänen henkensä oli hengityslaitteen varassa. 1950-luvulla hengityskonepotilaat joutuivat viettämään loppuelämänsä sairaalassa. Cavendish vaati kuitenkin päästä kotiin, vaikka lääkäri ennusti hänen kuolevan kahdessa viikossa ilman sairaalahoitoa.

Toivetta ei olisi ollut mahdollista toteuttaa ilman hänen viimeisillään raskaana olleen vaimonsa Dianan omistautumista. Eikä ilman Robinin yläluokkaisuutta ja sen myötä kertynyttä omaisuutta.

Cavendishien poika Jonathan on tuottanut vanhempiensa tarinasta uutuusdraaman Breathe. Pojan hallitseva rooli elokuvanteossa selittää sen, miksi pariskunnan elämää kuvataan niin sovinnaisesti. Robinin ja Dianan suhde on tasapainoinen ja seesteinen, eikä elokuvassa nähdä ainuttakaan perheriitaa. Luulisi, että omaishoitajan ja hoitajastaan täysin riippuvaisen hoidettavan suhde olisi omiaan aiheuttamaan ristiriitoja.

Monet vammaisaktivistit ovat sitä mieltä, että vammaisten seksi on yhä tabu, jota ei uskalleta käsitellä. Elokuvassa parin seksielämään viitataan vain hienoisesti vihjaillen. Tai sitten Jonathan-poika ei vielä aikuisenakaan halua nähdä vanhempiaan seksuaalisina olentoina.

Elokuva tarttuu vammaisuuteen muutenkin silkkihansikkain. Se kertoo selviytymistarinan: Robin on sankari, jonka urheutta hänen ystävänsä ihailevat. Diagnoosin saatuaan Robin toivoo eutanasiaa, mutta kun hän on hyväksynyt sairautensa, negatiivisia tunteita ei enää juuri näytetä. Hänestä tuli yksi maailman ensimmäisistä vammaisaktivisteista.

Asia on tärkeä, mutta draaman ote on välillä kuin valistuselokuvan. Vammaisista soisi näkevänsä elokuvia, jossa heidät esitettäisiin ennen kaikkea ihmisinä ja sitten vasta vammaisina.

Robinia näyttelee Andrew Garfield ja Dianaa The Crown -tv-sarjan pääosasta tuttu Claire Foy. Elokuva on taattua BBC-laatua: puvustukset, lavastus ja kuvaus hivelevät silmää. Elokuva on Andy Serkisin esikoisohjaus. Hänet muistetaan parhaiten Taru sormusten herrasta -elokuvatrilogiassa tekemästään liikkeenkaappausroolistaan Klonkkuna.

Breathe ***