”I never worry, life is a journey, I just wanna enjoy the ride”, laulaa Nicki Minaj. Kuva: Reuters
”I never worry, life is a journey, I just wanna enjoy the ride”, laulaa Nicki Minaj. Kuva: Reuters

Bloggari teki biisien älykkyystestin, mutta paljastaako se puoliakaan totuudesta?

When I go home

I tend to close the door

Kun menen kotiin, minulla on tapana sulkea ovi. Näin laulelee Sam Smith suositussa Money On My Mind -kappaleessaan parin vuoden takaa.

Ei ihme, että alkaa tuntua siltä, että nykymusiikki on kriisissä.

Netissä on myös kiertänyt viime aikoina blogikirjoitus, jossa esitetään, että laulujen sanoitukset ovat huonontuneet viimeisen kymmenen vuoden aikaan.

Andrew Powell-Morse analysoi 225 soittolistojen kärjessä ollutta kappaletta. Hän syötti sanoitukset Readability-Score-sivustolle, joka arvioi tekstien luettavuutta, ja sai tulokseksi kouluarvosanat kunkin musiikkilajin laadusta.

Lopputulos on, että huonosti menee – ja erityisen heikosti rap-musiikilla.

Kukaan tuskin pitää tuloksia merkittävänä tieteellisenä faktana, mutta Science of Us huomauttaa, että Andrew Powell-Morse paljastaa itse, mikä tutkimuksessa on vialla.

Readability-Score-sivusto nimittäin antaa parempia arvosanoja lauseilla, joissa on pitkiä sanoja. Rap-lyriikoiden lukuisat oh-väliäännähdykset siis ovat syy siihen, että räppäri Kanye West kollegoineen on nyt idiootin maineessa.

Science of Usin toimittaja testasi palvelua ja huomasi, että sanojen sisällöllä ei ollut merkitystä. Arvosana parani siis vain luettelemalla pitkiä sanoja peräkkäin. Tällä logiikalla Juppihippipunkkari pärjäisi biisien älykkyystestissä siis hienosti – Cheek ah-äännähdyksineen vähän kehnommin.

Lue myös:

Tämänkö takia Pertti Kurikan Nimipäivät karsiutui viisufinaalista?

Sannin uutuuslevy ei ole helppo nakki – lue arvio!

Paperi T, Tippa-T ja Sairas T – keitä he oikein ovat?

Maailma on täynnä kirjahaasteita, mutta kuka oikeasti lukee vuodessa sata romaania, pelkästään klassikoita tai haluaa tieten tahtoen viettää aikaansa huonojen kirjojen parissa?

Lukeminen kannattaa aina. Kirjojen parissa ajan saa kulumaan viihdyttävästi, kirjoista voi oppia uutta ja niistä voi keksiä jutunjuurta muiden kanssa.

Mutta lukeminen on myös terveellistä ja se lisää elinvuosia. Viime aikoina julkaistuissa tutkimuksissa on saatu selvää näyttöä siitä, että kaunokirjallisuuden lukeminen vahvistaa muistia ja voi ehkäistä muistisairauksia.

Tutkijoille ei ole täysin selvinnyt, miksi juuri romaanien lukeminen vaikuttaa näin posiitivisesti muistiin, mutta sen epäillään johtuvan siitä, että lukiessaan ihminen samastuu ja eläytyy toisten ihmisten kohtaloihin. Hän on siis sosiaalinen, vaikka makoileekin yksin omalla kotisohvallaan.  

Mutta mitähän sitä sitten lukisi, kun maailma on pullollaan lukemattomia kirjoja?

Me Naisten kirjahaasteessa löydät helposti uutta ja vähän yllättävääkin luettavaa.

Pelisäännöt ovat selvät: printtaa kirjalista talteen ja etsi sopivia teoksia kirjastoista, ystävien hyllyistä tai kirjakaupoista. Luettuasi kirjan, ruksaa suoritettu kohta ja tartu seuraavaan. Aikaa on vuosi ja rasteja 15.

Aika  alkaa än-yy-tee-nyt!  

1. Kirjan kannet ovat kirkkaan keltaiset.

2. Romaanin päähenkilöllä on sama nimi kuin parhaalla lapsuudenystävälläsi.

3. Kirjailija on kuuma.

4. Kirjan nimessä on adjektiivi.

5. Kirjailija on syntynyt samana vuonna kuin sinä (tai jos olet syntynyt 2000-luvulla, riittää, että kirjailija on syntynyt samalla vuosikymmenellä).

6. Kirjan kannessa on eläin.

7. Romaanissa on kuumaa seksiä.

8. Kirjaa voi värittää tai täyttää.

9. Romaani sijoittuu johonkin lämpöiseen maahan.

10. Kirja on kuuma puheenaihe ja tiedät tekeväsi vaikutuksen, kun luet sitä kahvilassa.

11. Kirjassa on alle 150 sivua.

12. Romaanin nimessä on vain yksi sana.

13. Kirjasta on tehty tv-sarja tai elokuva.

14. Kirjan nimessä on jossain muodossa sana rakkaus.

15. Kirja on kaunis ja sopii täydellisesti sohvapöydällesi/sisustukseesi.

Historiallinen draama Synkin hetki suhtautuu kritiikittä sankariinsa Winston Churchilliin.

Eletään vuoden 1940 toukokuuta ja toinen maailmansota riehuu Euroopassa. Englannissa ollaan tyytymättömiä pääministeri Neville Chamberlainiin. Hänen tilalleen valitaan Winston Churchill, jolla riittää vihollisia. Churchillillä on edessään mahdottomalta vaikuttava tehtävä: pysäyttää Hitlerin voittokulku.

Englantilainen ohjaaja Joe Wright muistetaan parhaiten loisteliaista pukudraamoistaan, kuten Keira Knightleyn tähdittämä Anna Karenina vuodelta 2012. Hänen uutuusdraamansa Synkin hetki tarjoaa sekin pienintä yksityiskohtaa myöten hiottua ajankuvaa.

Puvustaja Jacqueline Durran loihti myös Wrightin läpimurtoelokuvan, vuonna 2005 ilmestyneen Ylpeys ja ennakkoluulo -filmatisoinnin, häikäisevän puvustuksen. Churchillin aloittaessa pestinsä sota ei ollut tuhonnut Englannin kansantaloutta. Niinpä myös tavallisilla naisilla oli vielä varaa tyylikkäisiin asukokonaisuuksiin. Eniten vaivaa Durran on kuitenkin nähnyt Kristin Scott Thomasin näyttelemän Winstonin vaimon Clementine Churchillin tyyliin, jonka asua täydentää aina elegantti hattu tai hiuskoriste.

Pääroolia esittävällä Gary Oldmanilla oli työtä muuntautua Churchilliksi. Oldman on laiha, kun taas pääministeri oli virkaan astuessaan suorastaan muhkeassa kunnossa. Maskeeraaja Kazuhiro Tsuji onnistui taikomaan Oldmanille uskottavan kaksoisleuan. Yhdennäköisyyttä Churchillin kanssa Tsuji ei ole kuitenkaan tavoittanut. Oldman on Oldman, vain vanhempana ja tuhdimpana.

Elokuva pönkittää kuvaa Churchillistä suurmiehenä, sankarina, joka onnistui yksin pelastamaan Britannian – ja siinä sivussa koko Euroopan – Hitleriltä. Historiantutkimus suhtautuu Churchilliin kriittisemmin. Joidenkin näkemysten mukaan pääministeri ei ollut mikään nerokas strategi. Voitto saavutettiin pikemminkin Churchillistä huolimatta kuin hänen ansiostaan. 

Synkin hetki ***