Kun Kotkan tatuointimallikokoelma kerättiin, ajateltiin vielä, että tatuoinnit ovat katoava ilmiö, joka täytyy tallentaa jälkipolville. ”Ei siinä ihan niin käynyt”, Johanna Aartomaa Suomen merimuseosta naurahtaa. Kuva: Sjöhistoriska, Tukholma
Kun Kotkan tatuointimallikokoelma kerättiin, ajateltiin vielä, että tatuoinnit ovat katoava ilmiö, joka täytyy tallentaa jälkipolville. ”Ei siinä ihan niin käynyt”, Johanna Aartomaa Suomen merimuseosta naurahtaa. Kuva: Sjöhistoriska, Tukholma

Merimiestatuointi oli viesti tunteista ja matkamuisto ajalta ennen selfieitä.

Vielä sata vuotta sitten tatuoinnit olivat pienen vähemmistön juttu.

– Tatuointi oli merimiehen merkki ja vahva leima yhteiskuntaluokasta. Tatuointeja oli lähinnä vangeilla, merimiehillä ja sirkustaiteilijoilla. Osa saattoi hävetäkin tatuointiaan myöhemmin, kertoo Suomen merimuseon museolehtori Johanna Aartomaa.

Merimiestatuointien historiaa on nyt esillä Kotkassa Merikeskus Vellamossa. Ruotsin merimuseo on tehnyt kokoelmistaan Usko, toivo, rakkaus -näyttelyn, joka esittelee merimiestatuointeja ja tatuointimalleja 1900-luvun alusta. Tatuointien tarinoista kirjoitti tällä viikolla myös Yle.

Tyypillisimmät merimiestatuoinnit esittivät ankkuria, purjelaivaa tai tähteä. Myös naisten kuvat olivat hyvin tavallisia. Tällaisia merkityksiä merimiestatuointien kuvilla on uskottu olevan:

Purjelaiva

Uppoavaa purjelaivaa kuvaava Sailor’s Grave -tatuointi saattoi merkitä kantajalleen amulettia, jonka avulla pääsi turvallisesti kotiin. Kuvan uskottiin suojaavan siltä, ettei itse uppoa laivan mukana.

Kuvan uskottiin suojaavan siltä, ettei itse uppoa laivan mukana.

Purjelaivojen kuviin liittyi myös vanhan ajan nostalgiaa: ne säilyivät, vaikka laivoihin tuli uutta teknologiaa.

Joidenkin tulkintojen mukaan purjelaivat ja muut meriaiheiset kuvat olivat vain ammattikuvastoa vailla sen suurempaa merkitystä.

Sydän, ruusu ja perhonen

Merimiehen iholla oli hyvin tavallista nähdä kuvia, jotka nykyään mielletään naisellisiksi. Yhden tulkinnan mukaan herkillä kuvilla osoitettiin tunteita, joista ei muuten juuri juteltu: pelkoa, toivoa, ikävää.

– Omalla iholla pystyi viestimään sitä, mitä ei ääneen sanottu, esimerkiksi kaipuuta kotiin. Sydäntä lähellä olevat asiat haluttiin iholle, Aartomaa sanoo.

Tähti

Purjelaivojen aikaan merenkulku oli huomattavasti vaarallisempaa kuin nykyään. Yhden tulkinnan mukaan tähti johdatti meriltä kotiin ja viittasi myös tähtien avulla navigointiin.

– Mutta jokainen ihminen luo itse merkityksen valitsemalleen kuvalle. Sama kuva voi tarkoittaa eri ihmisille hyvin eri asioita, Aartomaa muistuttaa.

”Omalla iholla pystyi viestimään sitä, mitä ei ääneen sanottu, esimerkiksi kaipuuta kotiin.”

Naisen kuva

Naisten kuvat esittivät yleensä tyttöystäviä, äitejä, pin up -tyttöjä, filmitähtiä tai merenneitoja. Äidin kuva oli saatettu ottaa edesmenneen äidin muistoksi, merenneidot ja filmitähdet viestivät rakkaudenkaipuusta tai intohimosta.

Joidenkin tulkintojen mukaan naisten kuvilla viestitettiin omasta seksuaalisesta suuntautumisesta miehisessä ja suljetussa yhteisössä, jossa jaettiin punkat ja vietettiin pitkiäkin aikoja ilman kontaktia vastakkaiseen sukupuoleen.

Ankkuri

Yhden tulkinnan mukaan ankkuri kuvasi toivoa, toisen mukaan se oli vain merimiehen ammatin symboli. Joskus ankkurin yhteyteen piirrettiin tyttöystävän nimi.

Lohikäärmeet, geishat ja muut eksoottiset aiheet

Kaunis kuva vai iholla kulkeva matkakertomus? Joskus tatuointi oli kuin entisaikojen selfie – matkamuisto eksoottisesta kohteesta.

– Merimiehet olivat niitä harvoja, jotka pääsivät näkemään maailmaa. Nykyään otetaan selfie todisteeksi, että on käynyt jossain, Aartomaa sanoo.

”Tatuointi on saatettu ottaa satamakäynnin yhteydessä miettimättä sen tarkemmin.”

Aina tatuoinnin takana ei ollut suurta tarinaa. Merille lähdettiin hyvin nuorina, ja tatuointeihin katsottiin mallia vanhemmilta merimiehiltä. Kun satamassa vietettiin pitkiä aikoja, tylsyys iski ja alkoholia kului.

– Tatuointi on saatettu ottaa satamakäynnillä miettimättä sen tarkemmin, mitä on tullut tatuoitua. On menty poikaporukalla ja vain valittu kuva seinältä, Aartomaa sanoo.

Entä tiesitkö nämä merkitykset?

Tatuoinneilla on kautta aikain haluttu viestiä kaikenlaista. Muistatko nämä merkitykset?

Puolipiste

Puolipistetatuoinneilla on haluttu tukea mielenterveysongelmien tai itsetuhoisten ajatusten kanssa kamppailevia. Tatuointi symboloi mielenterveysongelmien kanssa taistelua ja niistä selviytymistä. Tatuointi sai alkunsa vuonna 2013 sosiaalisen median Puolipiste-projektista.

Kolme pistettä

Tavallisesti silmäkulmaan tai käteen tatuoidut kolme pistettä viestivät ”hullusta elämästä” eli kantajansa villistä elämäntyylistä. Merimiehen kädessä pisteet ovat voineet tarkoittaa sitä, että merenkävijä on ohittanut Kap Verden, Hyväntoivonniemen ja Kap Hornin. Ruotsin laivastossa kolme pistettä saattoivat merkitä uskollisuutta kuningasta, kuningatarta ja kruununprinssiä kohtaan.

Usko, toivo, rakkaus. Merimiestatuointeja -näyttely Merikeskus Vellamossa Kotkassa 13.5.–11.9.2016.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä. 

Vierailija

Tiesitkö tämän tatuoinneista? Tällaisia merkityksiä kuvilla on ollut

Voisin lisätä tähän itse hienoon kirjoitukseen, ja ennen kaikkea sen itse kirjoituksen hienoon ideaan lisänyanssia jos maistuu ; eli itse lisäisin ankkurin merkitykseen lisänä ns. kotisataman, ja sen merkityksen. Aina siis voi kukatahansa itse lähteä seilaamaan, ja aina voi myös tulla takaisin turvallisesti kotisatamaan ; Rohkeasti. -PR
Lue kommentti

Maailma on täynnä kirjahaasteita, mutta kuka oikeasti lukee vuodessa sata romaania, pelkästään klassikoita tai haluaa tieten tahtoen viettää aikaansa huonojen kirjojen parissa?

Lukeminen kannattaa aina. Kirjojen parissa ajan saa kulumaan viihdyttävästi, kirjoista voi oppia uutta ja niistä voi keksiä jutunjuurta muiden kanssa.

Mutta lukeminen on myös terveellistä ja se lisää elinvuosia. Viime aikoina julkaistuissa tutkimuksissa on saatu selvää näyttöä siitä, että kaunokirjallisuuden lukeminen vahvistaa muistia ja voi ehkäistä muistisairauksia.

Tutkijoille ei ole täysin selvinnyt, miksi juuri romaanien lukeminen vaikuttaa näin posiitivisesti muistiin, mutta sen epäillään johtuvan siitä, että lukiessaan ihminen samastuu ja eläytyy toisten ihmisten kohtaloihin. Hän on siis sosiaalinen, vaikka makoileekin yksin omalla kotisohvallaan.  

Mutta mitähän sitä sitten lukisi, kun maailma on pullollaan lukemattomia kirjoja?

Me Naisten kirjahaasteessa löydät helposti uutta ja vähän yllättävääkin luettavaa.

Pelisäännöt ovat selvät: printtaa kirjalista talteen ja etsi sopivia teoksia kirjastoista, ystävien hyllyistä tai kirjakaupoista. Luettuasi kirjan, ruksaa suoritettu kohta ja tartu seuraavaan. Aikaa on vuosi ja rasteja 15.

Aika  alkaa än-yy-tee-nyt!  

1. Kirjan kannet ovat kirkkaan keltaiset.

2. Romaanin päähenkilöllä on sama nimi kuin parhaalla lapsuudenystävälläsi.

3. Kirjailija on kuuma.

4. Kirjan nimessä on adjektiivi.

5. Kirjailija on syntynyt samana vuonna kuin sinä (tai jos olet syntynyt 2000-luvulla, riittää, että kirjailija on syntynyt samalla vuosikymmenellä).

6. Kirjan kannessa on eläin.

7. Romaanissa on kuumaa seksiä.

8. Kirjaa voi värittää tai täyttää.

9. Romaani sijoittuu johonkin lämpöiseen maahan.

10. Kirja on kuuma puheenaihe ja tiedät tekeväsi vaikutuksen, kun luet sitä kahvilassa.

11. Kirjassa on alle 150 sivua.

12. Romaanin nimessä on vain yksi sana.

13. Kirjasta on tehty tv-sarja tai elokuva.

14. Kirjan nimessä on jossain muodossa sana rakkaus.

15. Kirja on kaunis ja sopii täydellisesti sohvapöydällesi/sisustukseesi.

Historiallinen draama Synkin hetki suhtautuu kritiikittä sankariinsa Winston Churchilliin.

Eletään vuoden 1940 toukokuuta ja toinen maailmansota riehuu Euroopassa. Englannissa ollaan tyytymättömiä pääministeri Neville Chamberlainiin. Hänen tilalleen valitaan Winston Churchill, jolla riittää vihollisia. Churchillillä on edessään mahdottomalta vaikuttava tehtävä: pysäyttää Hitlerin voittokulku.

Englantilainen ohjaaja Joe Wright muistetaan parhaiten loisteliaista pukudraamoistaan, kuten Keira Knightleyn tähdittämä Anna Karenina vuodelta 2012. Hänen uutuusdraamansa Synkin hetki tarjoaa sekin pienintä yksityiskohtaa myöten hiottua ajankuvaa.

Puvustaja Jacqueline Durran loihti myös Wrightin läpimurtoelokuvan, vuonna 2005 ilmestyneen Ylpeys ja ennakkoluulo -filmatisoinnin, häikäisevän puvustuksen. Churchillin aloittaessa pestinsä sota ei ollut tuhonnut Englannin kansantaloutta. Niinpä myös tavallisilla naisilla oli vielä varaa tyylikkäisiin asukokonaisuuksiin. Eniten vaivaa Durran on kuitenkin nähnyt Kristin Scott Thomasin näyttelemän Winstonin vaimon Clementine Churchillin tyyliin, jonka asua täydentää aina elegantti hattu tai hiuskoriste.

Pääroolia esittävällä Gary Oldmanilla oli työtä muuntautua Churchilliksi. Oldman on laiha, kun taas pääministeri oli virkaan astuessaan suorastaan muhkeassa kunnossa. Maskeeraaja Kazuhiro Tsuji onnistui taikomaan Oldmanille uskottavan kaksoisleuan. Yhdennäköisyyttä Churchillin kanssa Tsuji ei ole kuitenkaan tavoittanut. Oldman on Oldman, vain vanhempana ja tuhdimpana.

Elokuva pönkittää kuvaa Churchillistä suurmiehenä, sankarina, joka onnistui yksin pelastamaan Britannian – ja siinä sivussa koko Euroopan – Hitleriltä. Historiantutkimus suhtautuu Churchilliin kriittisemmin. Joidenkin näkemysten mukaan pääministeri ei ollut mikään nerokas strategi. Voitto saavutettiin pikemminkin Churchillistä huolimatta kuin hänen ansiostaan. 

Synkin hetki ***