Ensimmäinen sinkku todistaa, että soolouralle hyppäävältä Paula Vesalalta on lupa odottaa paljon. Kuva: Sanoma-arkisto / Leena Koskela
Ensimmäinen sinkku todistaa, että soolouralle hyppäävältä Paula Vesalalta on lupa odottaa paljon. Kuva: Sanoma-arkisto / Leena Koskela

PMMP-yhtyeestä tuttu Paula Vesala on aloittanut soolouran. Tuoreen Tequila-sinkun melodia syntyi viheltäen Sunset Bulevardilla.

Paula Vesalan siirtymistä soolouralle on odotettu kuumeisesti siitä asti, kun hän yllätti kaikki taidoillaan Vain elämää -ohjelmassa viime vuonna. Ja nyt se vihdoin tapahtuu.

PMMP-yhtyeestä tuttu monilahjakkuus tekee tästä eteenpäin musiikkia taitelijanimellä Vesala.

Tänään julkaistu Tequila-single ei tuota pettymystä. Se imaisee kuulijansa heti mukaan mielenkiintoiseen ja maagiseen tunnelmaansa.  

Vesala on säveltänyt ja sanoittanut kappaleen itse, toiminut vastaavana tuottajana, toisena äänittäjänä ja yhtenä ohjelmoijista. Kappaleen kiehtova melodia sai alkunsa viime keväänä Los Angelesissa.

– Vihelsin melodian puhelimen sanelimeen Sunset Bulevardilla ja kotiin päästyäni tein kappaleeseen sanat. Niitä Los Angelesin -kodissa äänittämiäni syntyhetken lauluja ja vihellyksiä kuullaan biisissä yhä, sillä tunnelma, joka siinä tallentui, oli omasta mielestä niin taianomainen, Vesala kertoo tiedotteessaan.

Paula muutti Los Angelesiin puoltioista vuotta sitten yhdessä muusikkomiehensä Lauri Ylösen ja parin Julius-pojan kanssa.

Sen lisäksi, että Paula säveltää itselleen uutta musiikkia, hän opiskelee UCLA:n yliopistossa näytelmäkirjailijaksi. Hän sanoo olevansa todella innoissaan sooloprojektistaan.

– Ensi kertaa kaikki langat ovat omissa käsissäni!

Vesalan albumi julkaistaan keväällä 2016.

 

Ranskalaiskomediassa C’est la vie! – Häät ranskalaiseen tapaan seurataan häitä hääsuunnittelijan näkökulmasta.

Hääsuunnittelijan elämä ei ole herkkua, mikäli Olivier Nakachen ja Eric Toledanon ohjaamaan ranskalaiseen romanttiseen komediaan C’est la vie! – Häät ranskalaiseen tapaan on uskominen. Samaa aihetta käsitteli vuonna 2001 Jennifer Lopezin tähdittämä elokuva Häät mielessä. Tällä kertaa hääsuunnittelijana kärsii eläkeikää lähestyvä Max (Jean-Pierre Bacri).

Maxin tehtävänä on järjestää häät 1600-luvulla rakennettuun loisteliaaseen linnaan. Elokuva seuraa hänen viime hetken ponnistelujaan hääpäivän aamusta aina myöhään yöhön. Toisin kuin tosi-tv-sarjoissa, morsian ei ole muuttunut häitä valmistellessaan hirviöksi, vaan sulhanen. Rasittavan sulhon lisäksi Maxin on kestäminen epäpäteviä palkollisiaan, jotka ovat muun koheltamisensa ohella aiheuttaa vieraille ruokamyrkytyksen ja ampua heitä ilotulitusraketeilla.

Huumoria ammennetaan ranskalaisesta temperamentista. Tunteet käyvät kuumina, henkilöt sanailevat kilpaa toistensa kanssa ja ärräpäät lentävät. Siis samanlaista kohkaamista ja meuhkaamista, johon suurin osa ranskalaisista komedioista nykyisin luottaa. Elokuvan pelastavat kaksi lopussa nähtävää juhlakohtausta. Niissä on aitoa romantiikan lumoa ja magiaa.

C’est la vie! – Häät ranskalaiseen tapaan ***

Matt Damon ja Kristen Wiig kutistuvat lilliputeiksi uutuusdraamassa Downsizing.

Väestönkasvun hillitsemiseen ei ole keksitty keinoa. Ohjaaja-käsikirjoittaja Alexander Payne tarjoilee uutuusdraamassaan Downsizing varsin radikaalin ratkaisun: kutistetaan ihmiskunta peukaloisiksi. Mini-ihmiset kuluttavat vähemmän luonnon resursseja, joten ilmastonmuutoskin saadaan hallintaan. Riittävätkö moiset perustelut vakuuttamaan muut kuin ituhipit? Mites olisi tämä: peukaloliisojen ja peukalolassejen elämä on niin edullista, että jokaisella lilliputilla on varaa luksuselämään. No niin, johan kuulostaa paremmalta! Ei siis ihme, että perusjamppa Paul (Matt Damon) ja hänen vaimonsa Audreykin (Kristen Wiig) päättävät aloittaa uuden elämän pikkiriikkisinä.

Downsizingin alkuasetelma on kuin suoraan 1950-luvun scifikauhuelokuvista. Paynen tyylilaji on kuitenkin satiiri. Ihmisiä kiinnostaa enemmän mässäillä ja mälläillä kuin uhrautua pyyteettömästi luonnon puolesta. Pian käy ilmi, että pikkuistenkin yhteiskuntaakin pyörittävät nälkäpalkalla kituvat siirtolaissiivoojat, jotka on kutistettu vastoin tahtoaan valkoisia palvelemaan.

Satiiri toimii, mutta aivan yhtäkkiä Payne lisää hurjasti kierroksia. Alkaa psykedeelinen ja paatoksellinen trippi, jonka aikana Paul vierailee bergeniläisessä ekoyhteisössä. Haahuilua, batiikkipaitoja ja rummutusta. Kultti vai utopia? Joka tapauksessa turhan kulunutta kuvastoa eikä oivalluksista ole tietoakaan. 

Downsizing **