Lauri Nurksen ohjaama toimintajännäri on kiusallista katseltavaa.

Neuvostoliiton erikoisjoukkojen entinen sotilas Viktor Kärppä (Samuli Edelmann) yrittää elää seesteistä perhe-elämää Helsingissä. Menneisyys ei kuitenkaan tahdo jättää miestä rauhaan, ja pian Kärppä huomaa sotkeutuneensa Venäjän poliittiseen valtataisteluun. Kun joukkoon vielä heitetään Supon etsintäkuulutus ja muutama palkkatappaja, on soppa valmis. Resepti tosin on tekijöillä tainnut olla hukassa.

Elokuva perustuu kirjailija-toimittaja Matti Röngän romaaniin. Yritys tehdä suomalaista toimintaelokuvaa lässähtää pannukakuksi. Uskottavuutta syövät kornit taistelukohtaukset ja höpsöt repliikit. Kieli poskessa tehtynä Tappajan näköinen mies voisi olla viihdyttävä, mutta nyt elokuva ottaa itsensä aivan liian vakavasti ollakseen hauska.

Edes lahjakkuutensa aiemmin todistaneet näyttelijät eivät pelasta elokuvaa heikolta käsikirjoitukselta. Krista Kosonen ja Martti Suosalo ovat poliisirooleissaan kankeita karikatyyrejä, kuten myös action-sankarin saappaisiin astuva Edelmann. Elokuvan herättämistä tunteista päällimmäiseksi jää myötähäpeä.

Katso traileri:

Tappajan näköinen mies

*

Ensi-ilta 5.2.

30 tiukkaa kysymystä – testaa Me Naisten eeppisessä joululauluvisassa, miten hyvin tiedät rakastetut klassikot ja muut sesonkibiisit. Vain todellinen tietäjä saa kaikki oikein!

 

 

The Crown -sarjasta tuttu Claire Foy nähdään uutuusdraamassa Breathe poliota sairastavan miehen omistautuvana vaimona.

Robin Cavendish (1930–1994) halvaantui kaulasta alaspäin sairastuttuaan polioon 28-vuotiaana. Hänen henkensä oli hengityslaitteen varassa. 1950-luvulla hengityskonepotilaat joutuivat viettämään loppuelämänsä sairaalassa. Cavendish vaati kuitenkin päästä kotiin, vaikka lääkäri ennusti hänen kuolevan kahdessa viikossa ilman sairaalahoitoa.

Toivetta ei olisi ollut mahdollista toteuttaa ilman hänen viimeisillään raskaana olleen vaimonsa Dianan omistautumista. Eikä ilman Robinin yläluokkaisuutta ja sen myötä kertynyttä omaisuutta.

Cavendishien poika Jonathan on tuottanut vanhempiensa tarinasta uutuusdraaman Breathe. Pojan hallitseva rooli elokuvanteossa selittää sen, miksi pariskunnan elämää kuvataan niin sovinnaisesti. Robinin ja Dianan suhde on tasapainoinen ja seesteinen, eikä elokuvassa nähdä ainuttakaan perheriitaa. Luulisi, että omaishoitajan ja hoitajastaan täysin riippuvaisen hoidettavan suhde olisi omiaan aiheuttamaan ristiriitoja.

Monet vammaisaktivistit ovat sitä mieltä, että vammaisten seksi on yhä tabu, jota ei uskalleta käsitellä. Elokuvassa parin seksielämään viitataan vain hienoisesti vihjaillen. Tai sitten Jonathan-poika ei vielä aikuisenakaan halua nähdä vanhempiaan seksuaalisina olentoina.

Elokuva tarttuu vammaisuuteen muutenkin silkkihansikkain. Se kertoo selviytymistarinan: Robin on sankari, jonka urheutta hänen ystävänsä ihailevat. Diagnoosin saatuaan Robin toivoo eutanasiaa, mutta kun hän on hyväksynyt sairautensa, negatiivisia tunteita ei enää juuri näytetä. Hänestä tuli yksi maailman ensimmäisistä vammaisaktivisteista.

Asia on tärkeä, mutta draaman ote on välillä kuin valistuselokuvan. Vammaisista soisi näkevänsä elokuvia, jossa heidät esitettäisiin ennen kaikkea ihmisinä ja sitten vasta vammaisina.

Robinia näyttelee Andrew Garfield ja Dianaa The Crown -tv-sarjan pääosasta tuttu Claire Foy. Elokuva on taattua BBC-laatua: puvustukset, lavastus ja kuvaus hivelevät silmää. Elokuva on Andy Serkisin esikoisohjaus. Hänet muistetaan parhaiten Taru sormusten herrasta -elokuvatrilogiassa tekemästään liikkeenkaappausroolistaan Klonkkuna.

Breathe ***