Krista Kosonen tekee uskottavaa työtä Miamissa. Kuva: Sami Kuokkanen, Helsinki-filmi
Krista Kosonen tekee uskottavaa työtä Miamissa. Kuva: Sami Kuokkanen, Helsinki-filmi

Miami on ennen kaikkea Krista Kososen elokuva.

Uskovainen showtanssija Angela (Krista Kosonen) haaveilee keikoista Miamin kasinoilla. Sitä ennen pitäisi saada maksettua 30 000 euron velat rikollispomolle, joka ei enää kauaa jaksa odottaa saataviaan. Angelan ei auta muu kuin kiertää Suomea keikalta toiselle. Kesken kiertueen hänen etäiseksi jäänyt siskopuolensa Anna (Sonja Kuittinen) ottaa yhteyttä. Angela keksii, että siskokset voisivat esiintyä kimpassa. Pian ollaankin yhdessä tien päällä.

Angela (Krista Kosonen, oik.) ja Anna (Sonja Kuittinen) road tripille päätyvinä siskoksina. Kuva: Sami Kuokkanen, Helsinki-filmi
Angela (Krista Kosonen, oik.) ja Anna (Sonja Kuittinen) road tripille päätyvinä siskoksina. Kuva: Sami Kuokkanen, Helsinki-filmi

Zaida Bergrothin edelliset työt, Skavabölen pojat ja Hyvä poika, olivat niin onnistuneita, että ne asettivat kovat odotukset kolmannelle elokuvalle. Uutuus Miami ei saa niitä lunastettua, vaikka katsomisen arvoinen onkin.

Päällimmäiseksi elokuvasta jäävät mieleen Angelan ja Annan esitykset. Moni muu ohjaaja olisi pyrkinyt cooliin vaikutelmaan, jolloin lopputulos olisi ollut vain vaivaannuttavaa seurattavaa. Bergroth ei ole myöskään erehtynyt tyrkyttämään seksuaalisuutta niin, että vaikutelma olisi juustoinen. Sen sijaan ohjaaja on saanut kohtauksiin aitoa iloa ja hyväntuulista flirttiä. Samaa välitöntä ja melkein viatonta tunnelmaa on myös Annan ja hänen keikkapaikalta pokaamansa Timin (Alex Anton) yhden illan jutussa. Heidän välillään on kemiaa, jota harvemmin elokuvissa näkee.

Katso traileri:

Miami on ennen kaikkea Krista Kososen elokuva. Kosonen tekee yhden tähänastisen uransa parhaista rooleista tunnetilasta toiseen heittelehtivänä Angelana. Muusikkona paremmin tunnettu Sonja Kuittinen ottaa saman tien haltuun myös näyttelemisen ensimmäisessä elokuvaroolissaan. Yhdessä he saavat luotua uskottavan monisärmäisen sisaruussuhteen, josta löytyy samastuttavaa. Sisaruus on teema, joka on kotimaisessa elokuvassa jäänyt veljeyden varjoon. Pisteet siis siitäkin.

Miami

***

ENSI-ILTA 4.8.

Me Naisten elokuvakriitikko Martta Kaukonen ei muista, milloin hän olisi ollut yhtä vaikuttunut mistään elokuvasta. Loving Vincent on mestariteos!

Oletko nähnyt jo riittävän monta omahyväistä pönötyselämäkertaa klassikkotaiteilijoista? Nyt on tarjolla jotakin aivan uutta. Dorota Kobielan ja Hugh Welchmanin ohjaama puolalainen Vincent van Gogh -elämäkerta Loving Vincent on ensimmäinen täysin käsinmaalattu kokopitkä elokuva.

Leffa on koostettu yli 65 000 öljyvärimaalauksesta, jotka ovat saaneet inspiraationsa alankomaalaisen taidemaalarin töistä. Vincent van Goghin mestariteoksista lähes 130, kuten Tähtikirkas yö, herää eloon, sillä animaatio sijoittuu niiden maisemiin. Myös elokuvan henkilöt ovat tuttuja taiteilijan maalauksista.

Hahmot on toteutettu rotoskooppaamalla eli maalaamalla ne oikeiden näyttelijöiden (mukana muiden muassa Saoirse Ronan) päälle. Käsikirjoituksen pohjana puolestaan on käytetty van Goghin kirjeitä.

Tekikö Vincent itsemurhan, niin kuin kuolintodistuksessa todetaan, vai oliko kuolinsyy sittenkin murha?

Juonikaan ei noudattele taiteilijaelämäkertojen tuhanteen kertaan veivattua kaavaa. Sen sijaan kyseessä on Agatha Christien klassiset dekkarit mieleen tuova salapoliisitarina. Postimestarin poika Armand Roulin yrittää selvittää, mihin taiteilija kuoli. Tekikö mielenterveysongelmista kärsivä Vincent itsemurhan, niin kuin kuolintodistuksessa todetaan, vai oliko kuolinsyy sittenkin murha?

En muista, milloin olisin viimeksi ollut näin vaikuttunut mistään elokuvasta. Aivan kuin koko elokuvataide olisi myllätty kertarysäyksellä aivan uuteen uskoon.

Sana ”mestariteos” ei tunnu tässä yhteydessä lainkaan liioitellulta. Yli 150 taiteilijan maalaama animaatio häkellyttää. Voi vain kuvitella, millaista työtä jokaista yksityiskohtaa myöten viimeistelty jälki on heiltä vaatinut. Aikaa se vei lähes seitsemän vuotta. 

Loving Vincent  *****

 

Saiko Neumann sydämesi pamppailemaan? Hoilotitko kovaan ääneen Eppujen suurimpia hittejä?

 

 

Tässä musavisassa selviää kuka muistaa –  ja kuuli –  suurimpien Suomi-hittien sanat oikein.

Lisää biisien lyriikoita ja rokkitarinoita voi lukea tänä syksynä ilmestyneistä kirjoista:

Eppu Normaali: Kaikki sanat (Siltala), Salla Nazarenko: Neumann –  Dingo-kipparin käsikirja (Into), Timo Kalevi Forss: Gösta Sundqvist – Leevi and the Leavingsin dynamo ja Dave Lindholm: Sanat (Johnny Kniga)