Luvassa on huikea kirjasyksy, jonka aikana lukija pääsee moneen kertaan miehen pään sisään.

Mikä yhdistää tämän syksyn (toistaiseksi) mielenkiintoisimpia uutuuskirjoja?

Ne ovat miesten tekemiä, mutta kirjailijasukupolvi on selvästikin vaihtunut, sillä nämä kirjailijat eivät pelkää kirjoittaa tunteista ja ihmissuhteista. Ja tekevät sen huikeasti.

Ainakin nämä viisi kirjaa kannattaa pistää lukulistalle: 

Karl-Ove Knausgård: Taisteluni 4

Norjalaisen kulttikirjailijan muistelmissa on edetty neljänteen osaan eikä nelikymppisen kirjailijan tarinoissa näy ehtymisen merkkejä. Jos olet ikinä miettinyt mitä liikkuu 16-18-vuotiaan nuoren miehen päässä, niin tämän jälkeen et mieti. Eipä paljon muuta kuin seksi.

Lue kirjailijan haastattelu: Karl Ove Knausgård: "Olen sentään parempi isä kuin omani oli"

Pajtim Statovci: Kissani Jugoslavia

Huikea esikoiskirja juuriltaan reväistystä perheestä ja rakkauden etsimisestä. Homobaarista jatkoille lähtenyt puhuva kissa on ehkä hulvattomin hahmo kotimaisessa kirjallisuudessa pitkään aikaan.

Lue kirja-arvostelu: Älä jätä tätä kirjaa lukematta!

Antti Holma: Järjestäjä

Näyttelijänä tunnetun tekijän räävitön ja fiksu esikoinen, josta ei vauhtia puutu. Päähenkilö Tarmon mukana lukija pääsee kurkistamaan kirjastotätien maailmaan sekä teatterin kulisseihin, missä kytee epätoivoinen rakkaustarina homon ja heteron välilla.

Juha Itkonen: Ajo

Arvostetun kirjailijan romaani sukupolvien yli ulottuvasta surusta, mutta ennen kaikkea siinä maalataan kaksi väkevää rakkaustarinaa. Itkonen on taiturimainen kuvatessaan ihmissuhteiden kipukohtia ja vaikkapa vanhemmuuteen liittyviä hankalia tunteita. 

Juha Itkosen haastattelu: "En ole niin kunnollinen kuin miltä näytän"

Olli Jalonen: Miehiä ja ihmisiä

Kehutussa 1970-luvulle sijoittuvassa romaanissa nuori mies hankkii ensikokemuksensa työelämästä, naisista ja alkoholista.

Tänään 8.9. vietetään kansainvälistä lukutaitopäivää. Me Naisten kaikki kirja-arviot löydät täältä.
 

Uutuusdraamaa Mitä meistä puhutaan ei voi suositella herkille katsojille. 

Norjalainen 16-vuotias Nisha (loistava Maria Mozdah) elää tavallista teinitytön elämää. Hänen maahanmuuttajavanhempansa sen sijaan haluavat elää uudessa kotimaassaan aivan samalla tavalla kuin Pakistanissa. Kun Nishan isä Mirza (Adil Hussain) saa tietää, että hänen tyttärensä seurustelee kantanorjalaisen pojan kanssa, seuraukset ovat kohtalokkaat. Mirza kidnappaa Nishan ja vie tytön väkisin Pakistaniin sukulaistensa hoteisiin opettelemaan kunnon naisen elämää.

Norjalaisen Iram Haqin draaman Mitä meistä puhutaan uskomattoman julma tarina perustuu ohjaajan omiin kokemuksiin. Hän oli 14-vuotias, kun hänen isänsä kidnappasi hänet ja vei hänet Pakistaniin, jossa hän joutui elämään vasten tahtoaan puolitoista vuotta.

Kauhistuttaa arvaillakin, mikä on suoraa lainaa Haqin omasta elämästä.

Nishan kokemukset tiivistyvät yhteen sanaan: naisviha. Tytöllä ei ole elokuvassa ihmisarvoa eikä ihmisoikeuksia. Isä puolustaa barbaarista käytöstään sillä, että hän suojelee perheen ja suvun mainetta. Vain sillä on väliä, ”mitä meistä puhutaan”. Kunniaväkivaltakin on siis aivan oikeutettua.

Ohjaaja kuvaa Nishan kohtaloa vähäeleisesti sortumatta mässäilyyn. Tapahtumat ovat niin järkyttäviä, ettei elokuvaa voi suositella herkälle katsojalle. Kauhistuttaa arvaillakin, mikä on suoraa lainaa Haqin omasta elämästä. Samalla katsoja tuntee kiitollisuutta siitä, että ohjaaja on uskaltanut kertoa kokemuksistaan välittämättä siitä, miten hänen sukunsa elokuvaan reagoi. Haq on kertonut tehneensä sovinnon isänsä kanssa ennen tämän kuolemaa. 

Mitä meistä puhutaan ****1/2

 

Ortodoksijuutalaisyhteisö ei suvaitse naisparia draamassa Tottelemattomuus.

Ronit (Rachel Weisz) rakastui teini-ikäisenä bestikseensä Estiin (Rachel McAdams). Lontoon ahdasmielinen ortodoksijuutalaisyhteisö ei hyväksynyt tyttöjen rakkautta. Ronit häädettiin lapsuudenkodistaan.

Parikymmentä vuotta myöhemmin Ronit asuu New Yorkissa ja on luonut menestyvän uran valokuvaajana. Hän päättää palata kotiin rabbi-isänsä hautajaisiin. Siellä Ronitia odottaa Esti, joka ei ole unohtanut häntä, vaikka onkin mennyt naimisiin heidän yhteisen lapsuudenystävänsä Dovidin (Alessandro Nivola) kanssa. Kolmiodraama on vääjäämätön.

Chileläinen ohjaaja Sebastián Lelio löi itsensä läpi transnaisesta kertovalla draamallaan Fantastinen nainen, joka voitti tänä vuonna parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-palkinnon. Hänen uutuusdraamansa Tottelemattomuus perustuu Naomi Aldermanin toistaiseksi suomentamattomaan romaaniin.

Siinä missä Fantastisen naisen päähenkilö Marina törmäsi yhä uudelleen ihmisten ennakkoluuloihin sukupuoli-identiteettinsä takia, Ronitia ja Estiä vainotaan heidän seksuaali-identiteettinsä takia.

Ortodoksijuutalaisuuden vanhakantaisuus voi aluksi tuntua kovin etäiseltä. Evankelis-luterilaisen kirkon kanta lesbo- ja homopareihin ei ole sen suvaitsevaisempi. 

Tottelemattomuus  ****