Joyce Carol Oatesin romaani Sisareni, rakkaani käsittelee luistelijatytön murhaa koukuttavasti.

Amerikkalaiskirjailija Joyce Carol Oates ei kavahda raskaita aiheita. Sisareni, rakkaani on karmaiseva romaani pienen luistelijatytön murhasta ja sitä seuraavasta mediasirkuksesta.

Yhdysvalloissa lukijat ovat vetäneet romaanista yhtäläisyysmerkit lapsimissi JonBenét Ramseyn murhaan. Tarina seuraa todellisia tapahtumia monissa yksityiskohdissa. Oates tekee kirjassaan ruumiinavauksen pikkutyttöjä seksualisoiville kisoille, ahneille vanhemmille ja murhilla mässäilevälle yleisölle. Bliss-tyttö on pyörityksen keskellä tahdoton nukke, joka muuttuu yleisön silmissä vain kiihottavammaksi kuoltuaan.

Parasta antia on kertojanääni, 19-vuotias veli Skyler, joka muistelee tapausta kymmenen vuoden jälkeen. Hän epäilee itseään ja muistojaan ja vuoroin syyttelee vanhempiaan, vuoroin kaipaa heitä. Aikuisten maailma ja keskiluokkainen naapurusto kuvataan yliampuvan karmeiksi.

Satiirin avulla lukijan on helpompi sietää ahdistava aihe, mutta psykologisessa mielessä romaani jää puolivillaiseksi. Välillä tulee epämiellyttävä olo: tuntuu kuin lukisi Alibia. Lukija joutuu miettimään omia motiiveitaan. Miksi kirja on niin koukuttavaa lukemista?

Parhaiden Oates-suomennosten tasolle uutuus ei ihan yllä, vaikka hieno romaani onkin. Oatesin laajasta tuotannosta tutustumisen arvoisia ovat myös Marilyn Monroen elämästä kertova tiiliskiviromaani Blondi ja vavahduttava pienoisromaani Kosto: rakkaustarina.

Suomalaista saattaa yllättää Oatesin tapa kuvata missikisat ja luistelu samanlaiseksi mauttomaksi pyllistelyksi. Meillä lasten luisteluharrastuksella taitaa olla vähän tervehenkisempi maine.

Joyce Carol Oates: Sisareni, rakkaani 

Suom. Kaijamari Sivill, Otava

★★★★

Keski-ikäisten miesten hippaleikki on huomattavasti hurjempaa kuin kakaroilla.

Mitä ihmettä? Aikuiset miehet leikkivät hippaa? Totta vai tarua?

Totta, kuten The Wall Street Journal tiesi vuonna 2013 julkaistussa artikkelissaan kertoa. Yhdysvalloissa asuu kymmenen keski-ikäisen miehen kaverilössi, jonka hippaleikki oli kestänyt artikkelin julkaisuun mennessä yhtäjaksoisesti jo 24 vuotta. Peli tosin on huomattavasti hurjempaa kuin kakaroilla. Hippaa pelataan vain helmikuun ajan – mutta sitäkin intensiivisemmin. Kaverukset ovat jahdanneet toisiaan jopa yhden osallistujan isän hautajaisissa.

Esikoisohjaaja Jeff Tomsic on nyt vääntänyt merkillisestä ystävysporukasta komedian Kiinni jäit! Ikuisiksi teineiksi jämähtäneistä miehistähän on viime vuosina väsätty sen tuhannen elokuvaa. Niistä Kiinni jäit! eroaa vain siinä, että se perustuu tositapahtumiin.

Kymmenhenkinen posse on tiivistetty viiteen. Pääosissa sähläävät Jeremy Renner, Jon Hamm, Ed Helms, Jake Johnson ja Hannibal Buress. Kiintiönaisina vilahtavat Isla Fisher ja Annabelle Wallis. Huumori on paitsi poliittisesti epäkorrektia, myös yllätyksetöntä ja jankkaavaa. Ainut mikä saa katsojan hieman hymähtämään on Renner, joka leikittelee itseironisesti toimintasankarin imagollaan.
Kiinni jäit!
ENSI-ILTA 20.7. * 1/2

Jos tekee mieli jotain makeaa ja tirauttaa päälle pieni liikutuksen kyynel, kannattaa mennä katsomaan tämä Mamma Mia! -jatko-osa. Ei voi ihminen jäädä pahalle tuulelle kesän hyväntuulisimman hattaraleffan jälkeen.

Kun Amanda Seyfriedille ehdotettiin paluuta Mamma Mia! -rooliinsa, näyttelijä kummasteli, mitä ihmettä jatko-osassa voisi tapahtua. Mutta ihan näppärän juonen brittiläinen Ol Parker siihen kuitenkin kehitteli.

Abban hitit ja muutama tuntemattomampikin biisi on sijoiteltu taiten viemään tarinaa eteenpäin, eikä tunnu vaivaannuttavalta, kun väki puhkeaa lauluun kesken kohtauksen. Näyttävät tanssinumerot ovat kesän hyväntuulisimman hattaraleffan makeinta antia. Tarina sijoittuu ensimmäisen osan tapaan Kreikkaan, mutta todellisuudessa elokuva filmattiin Kroatian kauniissa saaristossa.

Nykypäivä nivoutuu luontevasti tuttua tarinaa taustoittaviin historiatakaumiin, joissa uusi nimi Lily James saa loistaa. Vanha jengi on koolla myös: Stellan Skarsgård, Colin Firth ja Pierce Brosnan isärooleissaan sekä Meryl Streep, jonka roolihenkilö laulaa nyt pilven reunalta. Myös Abba-miehet Benny Andersson ja Björn Ulvaeus tekevät pienet camoroolit elokuvassa.

Joukon friikein esitys tulee vahakasvoiselta Cheriltä, joka on kuin syntynyt laulamaan Abban Fernandoa. Hän on myös valkokankaan coolein isoisoäiti ikinä!

Mamma Mia! Here we go again ***