– Hullut asuu Kallios on yhdistelmä mielikuvitusta ja koettuja juttuja. Muutin Kallioon ja mietin eron jälkeistä fiilistä edellisestä elämänvaihteestani. Tästä tarina syntyi, Vilma kertoo. Kuva: Universal Music
– Hullut asuu Kallios on yhdistelmä mielikuvitusta ja koettuja juttuja. Muutin Kallioon ja mietin eron jälkeistä fiilistä edellisestä elämänvaihteestani. Tästä tarina syntyi, Vilma kertoo. Kuva: Universal Music

Kuka on Vilma Alina, jonka biisiä Hullut asuu Kallios jaetaan nyt sosiaalisessa mediassa?

Vilma Alinan eli Vilma Lähteenmäen , 21, tuoretta biisiä Hullut asuu Kallios on katsottu YouTubessa kolmessa viikossa jo yli 100 000 kertaa. Kappale on esimakua levyltä, joka tulee ”ehkä keväällä tai alkusyksystä”.

Vilma on tehnyt sitä nyt pari vuotta säveltäjä Ilkka Wirtasen kanssa, siis siitä lähtien, kun hänet löydettiin Sara Forsbergin ja Benjamin Peltosen kaltaisten nuorten julkkujen tapaan sosiaalisesta mediasta.

Vilma löytyi yllättäen, ennen kuin hän itsekään uskalsi haaveilla poppistaran roolista.

– Olen kyllä aina haaveillut muusikon urasta ja halusin lähteä opiskelemaan musiikkia, Vilma sanoo.

Hän ehti julkaista YouTubessa muutaman kappaleen, ennen kuin Anssi Kela jakoi yhden niistä. Useampi levy-yhtiö otti häneen yhteyttä nähtyään videon, seuraavana päivänä hän istui jo studiossa.

– Ei se ollut mikään suunnitelma. En ajatellut, että se johtaisi tällaiseen. Olin hankkinut looppipedaalin ja halusin näyttää kavereilleni, mitä sillä voi tehdä, Vilma naureskelee.

Ilman tätä videota Vilma ei olisi ehkä saavuttanut unelmiaan. Video: YouTube

– Jos olisin tiennyt, että jengi jakaa videota niin paljon, olisin tehnyt ja äänittänyt sen paremmin. Nythän se on sellainen tosi yksinkertainen kotivideo, yhdellä otolla kuvattu, Vilma kuvailee ensivideotaan.

Ylpeästi kotoisin somesta

Vaikka Hullut asuu Kalliossa on täysiverisesti tuotettu ja viimeiseen asti hiottu poppihitti, Vilma ei aio pyyhkiä menneisyyttään ja poistaa ensimmäisiä vähän haparoivia YouTube-esiintymisiään.

– Mun mielestä on hyvä, että ovat siellä. On makea nähdä kehityksen kaari: mistä on lähdetty ja mihin päästy.

Vilma tietää itsekin, ettei hänestä ehkä olisi tullut samanlaista poppistaraa ilman sosiaalista mediaa.

– Se on hieno tapa nousta. Somessa kaikki lähtee siitä, mitä nuoret haluavat itse tehdä ilman kenenkään ohjausta ja valvomista. En varmaankaan olisi tässä pisteessä ilman sosiaalista mediaa.

Viimeisen kahden vuoden aikana Vilma on joutunut etsimään oman juttunsa artistina.

– Olen tehnyt tosi paljon duunia, että löytäisin oman ääneni ja juttuni. Kun aloitin, minulla ei ollut selvää kuvaa siitä, mitä haluan olla artistina. Sen löysin matkan varrella.

Hullut asuu Kallios -kappaleen musiikkivideon ohjasivat Kaapo Kamu ja julkkisten stylistinä tunnettu malli Maryam Razavi. Video: YouTube

Lue myös:

Mallisiskokset Maryam ja Shadi Razavi: "Isä valvoi, ettemme pukeudu liian paljastavasti"

Tältä kuulostaa Suomen söpöimmän Instagram-sensaation debyyttisinkku

Youtube-julkkis Sara Forsbergin Hollywood-leffa paljastui – vastanäyttelijä ja Jackass-tähti hehkuttaa

Vilma Alina eli Vilma Lähteenmäki, 21

Soittanut 7-vuotiaasta lähtien klassista pianoa.

Kiinnostui Sibelius-lukiossa laulamisesta.

Opiskelee pop- ja jazzkonservatoriossa muusikoksi. Valmistuu ”ehkä ensi vuonna”.

Vastaa yksin kappaleidensa sanoista. Sävellyksessä auttaa Ilkka Wirtanen.

Musiikilliset esikuvat: Rudimental, Massive Attack ja M83.

Hullut asuu Kallios -kappale julkaistiin marraskuussa 2014. Ensimmäinen levy ulos vuoden 2015 aikana.

Uutuusdraamaa Mitä meistä puhutaan ei voi suositella herkille katsojille. 

Norjalainen 16-vuotias Nisha (loistava Maria Mozdah) elää tavallista teinitytön elämää. Hänen maahanmuuttajavanhempansa sen sijaan haluavat elää uudessa kotimaassaan aivan samalla tavalla kuin Pakistanissa. Kun Nishan isä Mirza (Adil Hussain) saa tietää, että hänen tyttärensä seurustelee kantanorjalaisen pojan kanssa, seuraukset ovat kohtalokkaat. Mirza kidnappaa Nishan ja vie tytön väkisin Pakistaniin sukulaistensa hoteisiin opettelemaan kunnon naisen elämää.

Norjalaisen Iram Haqin draaman Mitä meistä puhutaan uskomattoman julma tarina perustuu ohjaajan omiin kokemuksiin. Hän oli 14-vuotias, kun hänen isänsä kidnappasi hänet ja vei hänet Pakistaniin, jossa hän joutui elämään vasten tahtoaan puolitoista vuotta.

Kauhistuttaa arvaillakin, mikä on suoraa lainaa Haqin omasta elämästä.

Nishan kokemukset tiivistyvät yhteen sanaan: naisviha. Tytöllä ei ole elokuvassa ihmisarvoa eikä ihmisoikeuksia. Isä puolustaa barbaarista käytöstään sillä, että hän suojelee perheen ja suvun mainetta. Vain sillä on väliä, ”mitä meistä puhutaan”. Kunniaväkivaltakin on siis aivan oikeutettua.

Ohjaaja kuvaa Nishan kohtaloa vähäeleisesti sortumatta mässäilyyn. Tapahtumat ovat niin järkyttäviä, ettei elokuvaa voi suositella herkälle katsojalle. Kauhistuttaa arvaillakin, mikä on suoraa lainaa Haqin omasta elämästä. Samalla katsoja tuntee kiitollisuutta siitä, että ohjaaja on uskaltanut kertoa kokemuksistaan välittämättä siitä, miten hänen sukunsa elokuvaan reagoi. Haq on kertonut tehneensä sovinnon isänsä kanssa ennen tämän kuolemaa. 

Mitä meistä puhutaan ****1/2

 

Ortodoksijuutalaisyhteisö ei suvaitse naisparia draamassa Tottelemattomuus.

Ronit (Rachel Weisz) rakastui teini-ikäisenä bestikseensä Estiin (Rachel McAdams). Lontoon ahdasmielinen ortodoksijuutalaisyhteisö ei hyväksynyt tyttöjen rakkautta. Ronit häädettiin lapsuudenkodistaan.

Parikymmentä vuotta myöhemmin Ronit asuu New Yorkissa ja on luonut menestyvän uran valokuvaajana. Hän päättää palata kotiin rabbi-isänsä hautajaisiin. Siellä Ronitia odottaa Esti, joka ei ole unohtanut häntä, vaikka onkin mennyt naimisiin heidän yhteisen lapsuudenystävänsä Dovidin (Alessandro Nivola) kanssa. Kolmiodraama on vääjäämätön.

Chileläinen ohjaaja Sebastián Lelio löi itsensä läpi transnaisesta kertovalla draamallaan Fantastinen nainen, joka voitti tänä vuonna parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-palkinnon. Hänen uutuusdraamansa Tottelemattomuus perustuu Naomi Aldermanin toistaiseksi suomentamattomaan romaaniin.

Siinä missä Fantastisen naisen päähenkilö Marina törmäsi yhä uudelleen ihmisten ennakkoluuloihin sukupuoli-identiteettinsä takia, Ronitia ja Estiä vainotaan heidän seksuaali-identiteettinsä takia.

Ortodoksijuutalaisuuden vanhakantaisuus voi aluksi tuntua kovin etäiseltä. Evankelis-luterilaisen kirkon kanta lesbo- ja homopareihin ei ole sen suvaitsevaisempi. 

Tottelemattomuus  ****