Silvia Modig jättää muille kesälukemisiksi pamfletteja. Kuva Satu Kemppainen
Silvia Modig jättää muille kesälukemisiksi pamfletteja. Kuva Satu Kemppainen

Kesämökkien kirjastoon kertyy vanhoja suosikkeja, selfhelpiä ja sarjiksia. Silvia Modig, Kirsi Piha ja Meri-Tuuli Lindström esittelevät kesämökkiensä valitut palat.

Silvia Modig, kansanedustaja: "Osaan Asterixit ulkoa"

Missä luen: ”Luen äitini siirtolapuutarhamökillä Helsingissä ja kavereiden mökillä, mieluiten riippukeinussa. Pitää olla rauhallista ja mahdollisuus keskittyä.”

Mitä luen: ”Mökillä on aina ihan friikkejä kirjakokoelmia, joita eri ihmiset ovat tuoneet eri syistä: joku on tuonut lempparikirjansa, joku taas sen, josta on halunnut eroon. Itse kerrytän joka paikkaan mielenkiintoisia pamfletteja. Mutta kesällä haluan usein lukea vanhoja tuttuja tarinoita. Mökillä minulla on isot kokoelmat Mustanaamio- ja Asterix-sarjakuvia. Osaan jokaisen ulkoa, mutta luen niitä silti.”

Ikimuistoisin kesäkirja: ”Kun aloin teininä lukea Taru sormusten herrasta -trilogiaa, luin sitä kaiket yöt ja olin ihan sippi. Äiti komensi menemään ulos nauttimaan kesästä. Kävelin sinne kirjan kanssa.”

Tänä kesänä luen: ”Pilvi Torstin kesäkuussa imestyneen Vaalikirja – Mitä on olla ehdokas, joka käsittelee viime eduskuntavaaleja. Ehdokkaana olemisesta ei ole aikaisemmin juuri kirjoitettu. Kun olin ensimmäistä kertaa ehdolla, kaikki hokivat, että ihan varmasti pääset läpi. Itse olin varma, ettei kukaan takuulla äänestä. Haluan lukea, miten kirja avaa, millaista ehdolla olo on.”

 

Meri-Tuuli Lindström, kokki, Mökin keittokirjan kirjoittaja: ”Mies opetti lukemaan dekkareita”

Meri-Tuuli jää kesäaamuisin lukemaan sänkyyn. Kuva Pekka Elomaa
Meri-Tuuli jää kesäaamuisin lukemaan sänkyyn. Kuva Pekka Elomaa

Missä luen: ”Kesällä luen enimmäkseen mieheni Jaakon vanhempien mökillä Iitissä. Mökillä kuuluu nimenomaan ottaa rennosti, laittaa ruokaa ja lukea. Mies lukee riippukeinussa, minä terassilla, ja aamuisin jäämme usein sänkyyn lukemaan.”

Mitä luen: ”Luen monta kirjaa samaan aikaan, ja raskaamman kirjan jälkeen on kiva nauttia kevyempi välipala. Jaakko opetti minut lukemaan dekkareita, kuten Jo Nesbøta. Ensimmäisellä kerralla en ottanut kirjoja mukaan, koska ajattelin, ettei romanttisella minilomalla ehdi lukea. Silloin turvauduin Jaakon isän mökille keräämiin Aku Ankkoihin, ja tulipa silloin luettua myös Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja.”
Ikimuistoisin kesäkirja: ”Nuorena luin vain sarjakuvia. En tykännyt koulun pakollisista romaaneista enkä uskonut pitäväni lainkaan kirjojen lukemisestä. 19-vuotiaana lähdin yksin hermolomalle etelään ja nappasin mukaani lentokentältä pinon kirjoja. Ihastuin brittikirjailija Ben Eltonin Eedenistä vikaan -kirjaan, joka innoitti lukemaan enemmän brittikirjailijoita ja avasi tietä lukemisen maailmaan.
Tänä kesänä luen: Herman Lindqvistin elämäkerran Napoleon ja suosikkikirjailijani John Irvingin uusimman romaanin Ihmeiden tie.
 

Kirsi Piha, Ellun kanat -viestintätoimiston perustaja, Levotonlukija.fi-blogin pitäjä. ”Mökille on kertynyt paljon self help -kirjoja”

Kirsin kirjakuorma on matkalla Italiasta takaisin Suomeen. Kuva Outi Pyhäranta.
Kirsin kirjakuorma on matkalla Italiasta takaisin Suomeen. Kuva Outi Pyhäranta.

Missä luen: ”Kuluneen 10 vuoden kesistä useimmat olen viettänyt Italiassa, ja sinne on kertynyt iso kirjasto. Juuri nyt yhdeksän laatikkoa kirjoja matkaa sieltä takaisin Suomeen. Nyt vietän kolmannen peräkkäisen kesän mökillä Läsäkoskella, ja siellä kirjasto on vähän pienempi. Mökillä luen ulkona keinussa, korituolissa, laiturilla. Kun sataa, yritän ajatella, että aurinkohan oikeastaan vain haittaa lukemista!”

Mitä luen: ”Vien mökille aina uudet kirjat, joista sitten osa jää sinne. Kesäkirjojen valinta on ehkä kivointa koko lukemisen vuodessa: monta viikkoa aikaa lukea, kuukausi mahdollisuuksia täynnä. Ryhdyn jo kesäkuun alussa pinoamaan kesäkirjoja ikkunalaudalle. Niin kuin matkustamisen iloa lisää matkan suunnittelu, kesän lukuiloa lisää kirjojen valitseminen. Otan aina mukaan enemmän kirjoja kuin ehdin lukea, ja annan luetun kirjan ohjata seuraavan valintaa. Mökille on kertynyt jostain syystä aika paljon Heinolasta ostettuja self help -kirjoja. Ehkä kertoo jotain elämästäni, että ne ovat lähinnä rauhoittumiseen ohjaavia.”
Tänä kesänä luen? ”Minulla oli muutama vuosi sitten Virginia Woolf -kesä, jolloin luin hänen tuotantoaan sekä päiväkirjoja ja elämäkertoja hänestä. Silloin jäi lukematta yksi, kuulemma loistava elämäkerta, jonka on kirjoittanut Hermione Lee. Sen ainakin luen.”
 

Maailma on täynnä kirjahaasteita, mutta kuka oikeasti lukee vuodessa sata romaania, pelkästään klassikoita tai haluaa tieten tahtoen viettää aikaansa huonojen kirjojen parissa?

Lukeminen kannattaa aina. Kirjojen parissa ajan saa kulumaan viihdyttävästi, kirjoista voi oppia uutta ja niistä voi keksiä jutunjuurta muiden kanssa.

Mutta lukeminen on myös terveellistä ja se lisää elinvuosia. Viime aikoina julkaistuissa tutkimuksissa on saatu selvää näyttöä siitä, että kaunokirjallisuuden lukeminen vahvistaa muistia ja voi ehkäistä muistisairauksia.

Tutkijoille ei ole täysin selvinnyt, miksi juuri romaanien lukeminen vaikuttaa näin posiitivisesti muistiin, mutta sen epäillään johtuvan siitä, että lukiessaan ihminen samastuu ja eläytyy toisten ihmisten kohtaloihin. Hän on siis sosiaalinen, vaikka makoileekin yksin omalla kotisohvallaan.  

Mutta mitähän sitä sitten lukisi, kun maailma on pullollaan lukemattomia kirjoja?

Me Naisten kirjahaasteessa löydät helposti uutta ja vähän yllättävääkin luettavaa.

Pelisäännöt ovat selvät: printtaa kirjalista talteen ja etsi sopivia teoksia kirjastoista, ystävien hyllyistä tai kirjakaupoista. Luettuasi kirjan, ruksaa suoritettu kohta ja tartu seuraavaan. Aikaa on vuosi ja rasteja 15.

Aika  alkaa än-yy-tee-nyt!  

1. Kirjan kannet ovat kirkkaan keltaiset.

2. Romaanin päähenkilöllä on sama nimi kuin parhaalla lapsuudenystävälläsi.

3. Kirjailija on kuuma.

4. Kirjan nimessä on adjektiivi.

5. Kirjailija on syntynyt samana vuonna kuin sinä (tai jos olet syntynyt 2000-luvulla, riittää, että kirjailija on syntynyt samalla vuosikymmenellä).

6. Kirjan kannessa on eläin.

7. Romaanissa on kuumaa seksiä.

8. Kirjaa voi värittää tai täyttää.

9. Romaani sijoittuu johonkin lämpöiseen maahan.

10. Kirja on kuuma puheenaihe ja tiedät tekeväsi vaikutuksen, kun luet sitä kahvilassa.

11. Kirjassa on alle 150 sivua.

12. Romaanin nimessä on vain yksi sana.

13. Kirjasta on tehty tv-sarja tai elokuva.

14. Kirjan nimessä on jossain muodossa sana rakkaus.

15. Kirja on kaunis ja sopii täydellisesti sohvapöydällesi/sisustukseesi.

Historiallinen draama Synkin hetki suhtautuu kritiikittä sankariinsa Winston Churchilliin.

Eletään vuoden 1940 toukokuuta ja toinen maailmansota riehuu Euroopassa. Englannissa ollaan tyytymättömiä pääministeri Neville Chamberlainiin. Hänen tilalleen valitaan Winston Churchill, jolla riittää vihollisia. Churchillillä on edessään mahdottomalta vaikuttava tehtävä: pysäyttää Hitlerin voittokulku.

Englantilainen ohjaaja Joe Wright muistetaan parhaiten loisteliaista pukudraamoistaan, kuten Keira Knightleyn tähdittämä Anna Karenina vuodelta 2012. Hänen uutuusdraamansa Synkin hetki tarjoaa sekin pienintä yksityiskohtaa myöten hiottua ajankuvaa.

Puvustaja Jacqueline Durran loihti myös Wrightin läpimurtoelokuvan, vuonna 2005 ilmestyneen Ylpeys ja ennakkoluulo -filmatisoinnin, häikäisevän puvustuksen. Churchillin aloittaessa pestinsä sota ei ollut tuhonnut Englannin kansantaloutta. Niinpä myös tavallisilla naisilla oli vielä varaa tyylikkäisiin asukokonaisuuksiin. Eniten vaivaa Durran on kuitenkin nähnyt Kristin Scott Thomasin näyttelemän Winstonin vaimon Clementine Churchillin tyyliin, jonka asua täydentää aina elegantti hattu tai hiuskoriste.

Pääroolia esittävällä Gary Oldmanilla oli työtä muuntautua Churchilliksi. Oldman on laiha, kun taas pääministeri oli virkaan astuessaan suorastaan muhkeassa kunnossa. Maskeeraaja Kazuhiro Tsuji onnistui taikomaan Oldmanille uskottavan kaksoisleuan. Yhdennäköisyyttä Churchillin kanssa Tsuji ei ole kuitenkaan tavoittanut. Oldman on Oldman, vain vanhempana ja tuhdimpana.

Elokuva pönkittää kuvaa Churchillistä suurmiehenä, sankarina, joka onnistui yksin pelastamaan Britannian – ja siinä sivussa koko Euroopan – Hitleriltä. Historiantutkimus suhtautuu Churchilliin kriittisemmin. Joidenkin näkemysten mukaan pääministeri ei ollut mikään nerokas strategi. Voitto saavutettiin pikemminkin Churchillistä huolimatta kuin hänen ansiostaan. 

Synkin hetki ***