Kukan saa viedä luvattakin, muu on epäkohteliasta. Kuva: Shutterstock
Kukan saa viedä luvattakin, muu on epäkohteliasta. Kuva: Shutterstock

Joululahjan hankkiminen toisen selän takana aiheuttaa turhaa harmia lahjan saajalle.

Luulit välttäväsi joululahjastressin tänä vuonna, kun sovit puolisosi ja ystäviesi kanssa, ettette hanki toisillenne lainkaan lahjoja. Joulun lähestyessä korviisi on kuitenkin kantautunut vihjailua lahjaostoksista. Kai sitä on pakko hylätä haaveet lahjattomasta joulusta ja keksiä itsekin jotain annettavaa, vai?

Tapakouluttuja Arja Porvali ei ole samaa mieltä. Hän ei pakottaisi ketään jouluostoksille, jos etukäteen on sovittu muuta.

– Tällaisessa tilanteessa ei ole velvollisuutta antaa lahjaa, vaikka sopimuksen toinen osapuoli niin tekisikin. Jos aikuiset sopivat keskenään jotain, sen pitäisi pitää joulunakin.

Ei-toivotun lahjapaketin edessä ei siis tarvitse nolostella sitä, ettei itsellä ole mitään annettavaa. Jos tilanne tuntuu sopivalta, Porvali neuvoo muistuttamaan lahjan antajaa siitä, mitä joululahjoista oli puhuttu aiemmin.

– Suuressa porukassa en kuitenkaan ottaisi asiaa esiin, vaan kiittäisin kohteliaasti lahjasta.

Porvalin neuvot kannattaa pitää mielessä myös silloin, jos on itse se, joka suunnittelee lahjan antamista sopimuksesta huolimatta.

– Kukan vieminen kyläpaikkaan on kohteliasta, ja lapsille voi aina antaa jotain pientä. Muuten tällaisia lupauksia ei pidä mennä tekemään, jos tietää olevan niin heikko, ettei pysty pitämään niitä.

Lupauksen rikkominen toisen selän takana on epäkohteliasta. Jos lahjan haluaa kuitenkin antaa, Porvali kehottaa kertomaan siitä suoraan.

– Voi todeta, että toisen ei tarvitse hankkia lahjaa, mutta itse haluaisi mielellään antaa jotain. Silloin ei pidä missään nimessä odottaa, että saisi lahjan kaikesta huolimatta, muistuttaa Porvali.

Lue lisää:

Kaupat kertovat: Näissä joululahjoissa Pukki epäonnistuu

Paljastuiko paketista pettymys? Näin reagoit epätoivottuun joululahjaan

Eikö joululahja miellytä? Näin vaihdat tai palautat tuotteen

Uutuusdraamaa Mitä meistä puhutaan ei voi suositella herkille katsojille. 

Norjalainen 16-vuotias Nisha (loistava Maria Mozdah) elää tavallista teinitytön elämää. Hänen maahanmuuttajavanhempansa sen sijaan haluavat elää uudessa kotimaassaan aivan samalla tavalla kuin Pakistanissa. Kun Nishan isä Mirza (Adil Hussain) saa tietää, että hänen tyttärensä seurustelee kantanorjalaisen pojan kanssa, seuraukset ovat kohtalokkaat. Mirza kidnappaa Nishan ja vie tytön väkisin Pakistaniin sukulaistensa hoteisiin opettelemaan kunnon naisen elämää.

Norjalaisen Iram Haqin draaman Mitä meistä puhutaan uskomattoman julma tarina perustuu ohjaajan omiin kokemuksiin. Hän oli 14-vuotias, kun hänen isänsä kidnappasi hänet ja vei hänet Pakistaniin, jossa hän joutui elämään vasten tahtoaan puolitoista vuotta.

Kauhistuttaa arvaillakin, mikä on suoraa lainaa Haqin omasta elämästä.

Nishan kokemukset tiivistyvät yhteen sanaan: naisviha. Tytöllä ei ole elokuvassa ihmisarvoa eikä ihmisoikeuksia. Isä puolustaa barbaarista käytöstään sillä, että hän suojelee perheen ja suvun mainetta. Vain sillä on väliä, ”mitä meistä puhutaan”. Kunniaväkivaltakin on siis aivan oikeutettua.

Ohjaaja kuvaa Nishan kohtaloa vähäeleisesti sortumatta mässäilyyn. Tapahtumat ovat niin järkyttäviä, ettei elokuvaa voi suositella herkälle katsojalle. Kauhistuttaa arvaillakin, mikä on suoraa lainaa Haqin omasta elämästä. Samalla katsoja tuntee kiitollisuutta siitä, että ohjaaja on uskaltanut kertoa kokemuksistaan välittämättä siitä, miten hänen sukunsa elokuvaan reagoi. Haq on kertonut tehneensä sovinnon isänsä kanssa ennen tämän kuolemaa. 

Mitä meistä puhutaan ****1/2

 

Ortodoksijuutalaisyhteisö ei suvaitse naisparia draamassa Tottelemattomuus.

Ronit (Rachel Weisz) rakastui teini-ikäisenä bestikseensä Estiin (Rachel McAdams). Lontoon ahdasmielinen ortodoksijuutalaisyhteisö ei hyväksynyt tyttöjen rakkautta. Ronit häädettiin lapsuudenkodistaan.

Parikymmentä vuotta myöhemmin Ronit asuu New Yorkissa ja on luonut menestyvän uran valokuvaajana. Hän päättää palata kotiin rabbi-isänsä hautajaisiin. Siellä Ronitia odottaa Esti, joka ei ole unohtanut häntä, vaikka onkin mennyt naimisiin heidän yhteisen lapsuudenystävänsä Dovidin (Alessandro Nivola) kanssa. Kolmiodraama on vääjäämätön.

Chileläinen ohjaaja Sebastián Lelio löi itsensä läpi transnaisesta kertovalla draamallaan Fantastinen nainen, joka voitti tänä vuonna parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-palkinnon. Hänen uutuusdraamansa Tottelemattomuus perustuu Naomi Aldermanin toistaiseksi suomentamattomaan romaaniin.

Siinä missä Fantastisen naisen päähenkilö Marina törmäsi yhä uudelleen ihmisten ennakkoluuloihin sukupuoli-identiteettinsä takia, Ronitia ja Estiä vainotaan heidän seksuaali-identiteettinsä takia.

Ortodoksijuutalaisuuden vanhakantaisuus voi aluksi tuntua kovin etäiseltä. Evankelis-luterilaisen kirkon kanta lesbo- ja homopareihin ei ole sen suvaitsevaisempi. 

Tottelemattomuus  ****