Jäljet-leffa tarttuu suuriin aiheisiin: ihmiskauppaan ja luonnonsuojeluun. Kuva: Filmikamari
Jäljet-leffa tarttuu suuriin aiheisiin: ihmiskauppaan ja luonnonsuojeluun. Kuva: Filmikamari

Jäljet-elokuva rinnastaa ihmiskaupan eläinten hyväksikäyttöön, naiset ovat pelkkiä häkkieläimiä.

Janina Duszejko (Agnieszka Mandat-Grabka) on kuusikymppinen opettaja, joka elelee eristyksissä puolalaisessa vuoristokylässä keskellä metsää. Hän rakastaa luontoa ja vihaa metsästäjiä, erityisesti seudulla huseeraavia salametsästäjiä. Pian he alkavat yksi kerrallaan kuolla epämääräisissä olosuhteissa. Murhapaikoilta löytyy eläinten jälkiä. Voisiko kyse olla luonnon kostosta?

Agnieszka Holland (s. 1948) on arvostettu puolalaisohjaaja, jonka nimi on laadun tae. Tällä kertaa Holland on tarttunut suuriin ja ajankohtaisiin teemoihin: luonnonsuojeluun, eläinten oikeuksiin ja ihmiskauppaan. Hän kuvaa turkistarhausta yhtä hätkähdyttävän karusti kuin turkistarhoilla salaa kuvatut videot. Ihmiskaupan Holland rinnastaa eläinten hyväksikäyttöön. Naiset ovat pelkkiä häkkieläimiä tai metsästettäviä kettuja. Aseet ovat miesten käsissä niin konkreettisesti kuin henkisestikin. Elokuvan näkökulma on vanhan naisen. Virkistävää! Ohjaaja on itse kuvaillut teostaan The Guardian -lehdessä anarkistiseksi ja feministiseksi.

Raskaista aiheista huolimatta elokuva on häikäisevän kaunista katsottavaa. Jolanta Dylewsk ja Rafal Paradowski herättävät luonnon elämään eteerisen kauniilla kuvauksella.

Katso traileri:

Jäljet

****

ENSI-ILTA 28.7.

Me Naiset valitsi naisten kirjallisuuden keskeiset klassikot. Onko 50 Shades of Gray ja Tiina saa suukon luettu?

Saitko 100/100 Kirjojen Suomen Pätemistestistä? Tietysti, mutta luuletko olevasi kovakin naisten kirjallisuuden tuntija? Veikkaatko, että olet lukenut oleellisimmat tyttökirjat, chick lit -helmet ja naisten suosikkiromaanit vuosien varrelta?

Testaa suurehkosta Me Naisten tyttökirjallisuuspätemistestistä, montako 90 merkkiteoksesta olet lukenut!

 

Me Naisten elokuvakriitikko Martta Kaukonen ei muista, milloin hän olisi ollut yhtä vaikuttunut mistään elokuvasta. Loving Vincent on mestariteos!

Oletko nähnyt jo riittävän monta omahyväistä pönötyselämäkertaa klassikkotaiteilijoista? Nyt on tarjolla jotakin aivan uutta. Dorota Kobielan ja Hugh Welchmanin ohjaama puolalainen Vincent van Gogh -elämäkerta Loving Vincent on ensimmäinen täysin käsinmaalattu kokopitkä elokuva.

Leffa on koostettu yli 65 000 öljyvärimaalauksesta, jotka ovat saaneet inspiraationsa alankomaalaisen taidemaalarin töistä. Vincent van Goghin mestariteoksista lähes 130, kuten Tähtikirkas yö, herää eloon, sillä animaatio sijoittuu niiden maisemiin. Myös elokuvan henkilöt ovat tuttuja taiteilijan maalauksista.

Hahmot on toteutettu rotoskooppaamalla eli maalaamalla ne oikeiden näyttelijöiden (mukana muiden muassa Saoirse Ronan) päälle. Käsikirjoituksen pohjana puolestaan on käytetty van Goghin kirjeitä.

Tekikö Vincent itsemurhan, niin kuin kuolintodistuksessa todetaan, vai oliko kuolinsyy sittenkin murha?

Juonikaan ei noudattele taiteilijaelämäkertojen tuhanteen kertaan veivattua kaavaa. Sen sijaan kyseessä on Agatha Christien klassiset dekkarit mieleen tuova salapoliisitarina. Postimestarin poika Armand Roulin yrittää selvittää, mihin taiteilija kuoli. Tekikö mielenterveysongelmista kärsivä Vincent itsemurhan, niin kuin kuolintodistuksessa todetaan, vai oliko kuolinsyy sittenkin murha?

En muista, milloin olisin viimeksi ollut näin vaikuttunut mistään elokuvasta. Aivan kuin koko elokuvataide olisi myllätty kertarysäyksellä aivan uuteen uskoon.

Sana ”mestariteos” ei tunnu tässä yhteydessä lainkaan liioitellulta. Yli 150 taiteilijan maalaama animaatio häkellyttää. Voi vain kuvitella, millaista työtä jokaista yksityiskohtaa myöten viimeistelty jälki on heiltä vaatinut. Aikaa se vei lähes seitsemän vuotta. 

Loving Vincent  *****