”Pimpit eivät ole olleet ikinä yhtä söpöjä kuin taiteessani”, Megumi Igarashi on sanonut. Kädessä hän pitää taiteilemaansa pehmopimppiä. Kuva: Reuters
”Pimpit eivät ole olleet ikinä yhtä söpöjä kuin taiteessani”, Megumi Igarashi on sanonut. Kädessä hän pitää taiteilemaansa pehmopimppiä. Kuva: Reuters

Rokudenashikon mukaan naisen alapäässä ei ole mitään siveetöntä.

Taiteilija Megumi Igarashia, 43, syytettiin tällä viikolla japanilaisessa oikeudessa säädyttömän aineiston levittämisestä. Megumi jakoi viime vuonna ohjeet, miten 3D-printata hänen alapäätään muistuttava kajakki. Rokudenashiko-taiteilijanimeä käyttävä nainen kiisti syytteet toteamalla, ettei naisen alapäässä ole mitään siveetöntä.

Jos taiteilija todetaan syylliseksi, hän saattaa saada jopa kaksi vuotta vankeutta ja joutua maksamaan yli 20 000 euron rikesakon.

Rokudenashiko pidätettiin viime vuonna ensimmäisen kerran jo kesällä, kun hän oli tehnyt alapäästään pehmolelun ja pieniä söpöjä figuureita.

– On outoa, että näin suhtaudutaan yhteen ruumiinosaa, joka jokaisella naisella on, taiteilija kommentoi.

Instagram-profiilissaan taiteilija kertoo oman alapäänsä olevan hänen suurin muusansa. Koko vaginataide sai alkunsa siitä, ettei taiteilija ollut nähnyt muiden naisten alapäitä ja piti omaansa outona.

– Naisen alapää on tabu japanilaisille. Peniksiä sen sijaan käytetään kuvituksissa, ja niistä on tullut jopa popkulttuurin ikoni. Vaginoita pidetään siveettöminä vain sen takia, että niitä piilotellaan, taiteilija on kertonut haastatteluissa.

Hän toivoo muuttavansa taiteellaan japanilaisten häpeilevää ja salailevaa suhtautumista naisen alapäähän. Taiteilijan mukaan Japanilla on paljon opittavaa länsimaiden suvaitsevaisuudesta.

Lähteet: news.com.au, Daily Mail, Guardian

Lue myös:

Feministipikkarit paljastavat naisen alapään

Teknologiafirma lupaa: ravintolisällä saat persikantuoksuisen alapään

Uutuusdraamaa Mitä meistä puhutaan ei voi suositella herkille katsojille. 

Norjalainen 16-vuotias Nisha (loistava Maria Mozdah) elää tavallista teinitytön elämää. Hänen maahanmuuttajavanhempansa sen sijaan haluavat elää uudessa kotimaassaan aivan samalla tavalla kuin Pakistanissa. Kun Nishan isä Mirza (Adil Hussain) saa tietää, että hänen tyttärensä seurustelee kantanorjalaisen pojan kanssa, seuraukset ovat kohtalokkaat. Mirza kidnappaa Nishan ja vie tytön väkisin Pakistaniin sukulaistensa hoteisiin opettelemaan kunnon naisen elämää.

Norjalaisen Iram Haqin draaman Mitä meistä puhutaan uskomattoman julma tarina perustuu ohjaajan omiin kokemuksiin. Hän oli 14-vuotias, kun hänen isänsä kidnappasi hänet ja vei hänet Pakistaniin, jossa hän joutui elämään vasten tahtoaan puolitoista vuotta.

Kauhistuttaa arvaillakin, mikä on suoraa lainaa Haqin omasta elämästä.

Nishan kokemukset tiivistyvät yhteen sanaan: naisviha. Tytöllä ei ole elokuvassa ihmisarvoa eikä ihmisoikeuksia. Isä puolustaa barbaarista käytöstään sillä, että hän suojelee perheen ja suvun mainetta. Vain sillä on väliä, ”mitä meistä puhutaan”. Kunniaväkivaltakin on siis aivan oikeutettua.

Ohjaaja kuvaa Nishan kohtaloa vähäeleisesti sortumatta mässäilyyn. Tapahtumat ovat niin järkyttäviä, ettei elokuvaa voi suositella herkälle katsojalle. Kauhistuttaa arvaillakin, mikä on suoraa lainaa Haqin omasta elämästä. Samalla katsoja tuntee kiitollisuutta siitä, että ohjaaja on uskaltanut kertoa kokemuksistaan välittämättä siitä, miten hänen sukunsa elokuvaan reagoi. Haq on kertonut tehneensä sovinnon isänsä kanssa ennen tämän kuolemaa. 

Mitä meistä puhutaan ****1/2

 

Ortodoksijuutalaisyhteisö ei suvaitse naisparia draamassa Tottelemattomuus.

Ronit (Rachel Weisz) rakastui teini-ikäisenä bestikseensä Estiin (Rachel McAdams). Lontoon ahdasmielinen ortodoksijuutalaisyhteisö ei hyväksynyt tyttöjen rakkautta. Ronit häädettiin lapsuudenkodistaan.

Parikymmentä vuotta myöhemmin Ronit asuu New Yorkissa ja on luonut menestyvän uran valokuvaajana. Hän päättää palata kotiin rabbi-isänsä hautajaisiin. Siellä Ronitia odottaa Esti, joka ei ole unohtanut häntä, vaikka onkin mennyt naimisiin heidän yhteisen lapsuudenystävänsä Dovidin (Alessandro Nivola) kanssa. Kolmiodraama on vääjäämätön.

Chileläinen ohjaaja Sebastián Lelio löi itsensä läpi transnaisesta kertovalla draamallaan Fantastinen nainen, joka voitti tänä vuonna parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-palkinnon. Hänen uutuusdraamansa Tottelemattomuus perustuu Naomi Aldermanin toistaiseksi suomentamattomaan romaaniin.

Siinä missä Fantastisen naisen päähenkilö Marina törmäsi yhä uudelleen ihmisten ennakkoluuloihin sukupuoli-identiteettinsä takia, Ronitia ja Estiä vainotaan heidän seksuaali-identiteettinsä takia.

Ortodoksijuutalaisuuden vanhakantaisuus voi aluksi tuntua kovin etäiseltä. Evankelis-luterilaisen kirkon kanta lesbo- ja homopareihin ei ole sen suvaitsevaisempi. 

Tottelemattomuus  ****