Nuoren Eleanor Cattonin salaperäinen kirja vaatii lukijalta tsemppausta mutta toimii.

Valontuojat herättää suuria odotuksia. Eleanor Cattonin toinen romaani on voittanut arvostetun Man Booker -palkinnon, ja kriitikot ovat ylistäneet sitä rakenteellisesti kiehtovaksi ja salaperäiseksi. Uudessa-Seelannissa asuva, 28 vuotias Catton on kaikkien aikojen­ nuorin Booker-voittaja.

Järkälemäinen Valontuojat sijoittuu­ 1860-luvun Uuteen-Seelantiin ja kultaryntäyksen aikoihin. Elämä on karua. Ahneus ja raakuus rehottavat pienessä Hokitikan­ kaupungissa. Paikalle saapuu onneaan etsivä Walter Moody. Hotellissa hän kohtaa kyräilevän­ miesjoukon, joka pitää salaista neuvonpitoa. Kaupungissa on tapahtunut outoja sattumia: nuori mies on kadonnut, juopon hökkelistä on löytynyt kasa rahaa ja ilotyttö on yrittänyt itsemurhaa.

Mysteeri ratkeaa vähä vähältä. Samaa tarinaa kerrotaan monista näkökulmista, ja henkilöitä ja yksityiskohtia­ riittää. Romaani vaatii lukijalta pientä tsemppaamista ja sitkeyttä. Verkkainen alku ja monet henkilöt tuntuvat ensin työläiltä, mutta kun tarinan imuun pääsee, se vie mukanaan ja valvottaa yötä myöten.

Miehinen kultaryntäyksen maailma on karuudessaan­ kiehtova, ja tarinankuljetus koukuttaa. Romaani on rakennettu astrologisen kartan mukaan – kummallinen, mutta odolla tavalla toimiva ratkaisu.

Valontuojat kannattaa ottaa vaikkapa mökille ja lukea kaukana piippaavista puhelimista ja läppäreistä kaikessa rauhassa.


Eleanor Catton: Valontuojat
(suom. Tero Valkonen, Siltala)
★★★★

Me Naisten elokuvakriitikko Martta Kaukonen ei muista, milloin hän olisi ollut yhtä vaikuttunut mistään elokuvasta. Loving Vincent on mestariteos!

Oletko nähnyt jo riittävän monta omahyväistä pönötyselämäkertaa klassikkotaiteilijoista? Nyt on tarjolla jotakin aivan uutta. Dorota Kobielan ja Hugh Welchmanin ohjaama puolalainen Vincent van Gogh -elämäkerta Loving Vincent on ensimmäinen täysin käsinmaalattu kokopitkä elokuva.

Leffa on koostettu yli 65 000 öljyvärimaalauksesta, jotka ovat saaneet inspiraationsa alankomaalaisen taidemaalarin töistä. Vincent van Goghin mestariteoksista lähes 130, kuten Tähtikirkas yö, herää eloon, sillä animaatio sijoittuu niiden maisemiin. Myös elokuvan henkilöt ovat tuttuja taiteilijan maalauksista.

Hahmot on toteutettu rotoskooppaamalla eli maalaamalla ne oikeiden näyttelijöiden (mukana muiden muassa Saoirse Ronan) päälle. Käsikirjoituksen pohjana puolestaan on käytetty van Goghin kirjeitä.

Tekikö Vincent itsemurhan, niin kuin kuolintodistuksessa todetaan, vai oliko kuolinsyy sittenkin murha?

Juonikaan ei noudattele taiteilijaelämäkertojen tuhanteen kertaan veivattua kaavaa. Sen sijaan kyseessä on Agatha Christien klassiset dekkarit mieleen tuova salapoliisitarina. Postimestarin poika Armand Roulin yrittää selvittää, mihin taiteilija kuoli. Tekikö mielenterveysongelmista kärsivä Vincent itsemurhan, niin kuin kuolintodistuksessa todetaan, vai oliko kuolinsyy sittenkin murha?

En muista, milloin olisin viimeksi ollut näin vaikuttunut mistään elokuvasta. Aivan kuin koko elokuvataide olisi myllätty kertarysäyksellä aivan uuteen uskoon.

Sana ”mestariteos” ei tunnu tässä yhteydessä lainkaan liioitellulta. Yli 150 taiteilijan maalaama animaatio häkellyttää. Voi vain kuvitella, millaista työtä jokaista yksityiskohtaa myöten viimeistelty jälki on heiltä vaatinut. Aikaa se vei lähes seitsemän vuotta. 

Loving Vincent  *****

 

Saiko Neumann sydämesi pamppailemaan? Hoilotitko kovaan ääneen Eppujen suurimpia hittejä?

 

 

Tässä musavisassa selviää kuka muistaa –  ja kuuli –  suurimpien Suomi-hittien sanat oikein.

Lisää biisien lyriikoita ja rokkitarinoita voi lukea tänä syksynä ilmestyneistä kirjoista:

Eppu Normaali: Kaikki sanat (Siltala), Salla Nazarenko: Neumann –  Dingo-kipparin käsikirja (Into), Timo Kalevi Forss: Gösta Sundqvist – Leevi and the Leavingsin dynamo ja Dave Lindholm: Sanat (Johnny Kniga)