Pohjoismaiden neuvosto palkitsi Sovinnon vuoden 2011 parhaana pohjoismaisena elokuvana. Leffaa tähdittävät suomalaiset Outi Mäenpää ja Ville Virtanen. Me Naiset haastatteli ohjaaja Pernilla Augustia elokuvan ensi-illan aikaan.

Sanohan Pernilla, miksi niin moni hyvä elokuva tulee Ruotsista?

Ai tulee vai? Minusta kaikki hyvät elokuvat tulevat Tanskasta, muutama Norjasta ja moni hyvä teiltäkin. Meikäläisillä on takana monta kehnoa leffavuotta, mutta ruotsalainen filmiteollisuus alkaa hiljalleen löytää itseluottamusta. Kun saa vähän lihaksia, homma alkaa toimia.

Ruotsi ei ole helppo maa elokuvantekijöille. Rahoituksen saaminen on yhtä tuskaa, varsinkin tällaiselle tummalle draamalle kuin Sovinto. Siksi olen niin järisyttävän iloinen, että yleisö on löytänyt sen. Sovinnolla on Ruotsissa jo yli 300 000 katsojaa.

Sovinto kertoo Ruotsiin muuttaneesta suomalaisperheestä ja siinä nähdään Outi Mäenpää sekä Ville Virtanen. Miten työ muutti käsitystäsi suomalaisista?

Eipä kovin paljoa, paitsi että opin, miten fantastisia näyttelijöitä teillä on. Työ Outin ja Villen kanssa oli silkkaa riemua. Olin aiemmin työskennellyt vain muutaman suomenruotsalaisen, kuten Stina Ekbladin, kanssa. Teimme parhaamme, ettei elokuva olisi kliseinen maahanmuuttajakuvaus. Tarina on pikemminkin psykologinen draama äidin ja lapsen suhteesta.

Saiko tarina sinut peilaamaan omaa kokemustasi äitiydestä? Olethan kolmen tytön äiti.

Ei tätä elokuvaa voi peilata suoraan omaan elämääni, eihän minulla ole samanlaisia kokemuksia kuin tarinan henkilöillä. Pikemminkin omista kokemuksista kertyy tunnepankki, josta voi peilata elokuvahenkilöiden fiiliksiä.

Olet tehnyt pitkän uran näyttelijänä, mutta Sovinto on ensimmäinen pitkä ohjauksesi. Miten erilaisia työkaluja tarvitsit ohjaajana?

Todella erilaisia. Ohjaamiseen tarvitaan aivoja ja päätä, kun taas näytteleminen lähtee sydämestä ja vatsasta. Uskon myös,että kokemukseni näyttelijänä auttoi ohjaamisessa, löysin ehkä helpommin tieni näyttelijän ajatuksiin.

Miltä sinusta tuntuu nyt, kun filmi on valmis ja maailmalla?

Voih, ohjaaminen tuntui kuin olisin ollut kolme vuotta raskaana ja nyt lapsi on laskettava maailmalle, enkä tiedä, mihin suuntaan se lähtee. Ohjaajan suhde elokuvaan on merkittävämpi kuin näyttelijän. Ohjaajana olin täysin sidoksissa teokseen, kun taas näyttelijänä sitä lähtee kotiinsa kuvausten jälkeen ja on ihan että hej då vaan kaikille.

Ja mitäs sinä nyt teet?

Kuvaan Luulajassa Jan Troellin elokuvaa Dom över död man. Näyttelen ensi kertaa kahteen vuoteen, ja se tuntuu törkeän kivalta. Haluaisin olla vain töissä enkä lähteä ollenkaan kotiin.

Pernilla August

  • 13.2.1958 syntynyt ruotsalaisnäyttelijä ja ohjaaja. Näytellyt mm. elokuvissa Ruotsalainen avioliitto, Minkä taakseen jättää ja Tähtien sota.
  • Takana kaksi avioliittoa, joista 17-, 19- ja 25-vuotiaat tytöt.
  • Sovinto ensi-illassa 11.3. Outi Mäenpää ja Pernilla August palkittiin "Ruotsin Oscareilla" eli Guldbaggeilla.

Lue elokuva-arvio täältä.



Uutuusdraamaa Mitä meistä puhutaan ei voi suositella herkille katsojille. 

Norjalainen 16-vuotias Nisha (loistava Maria Mozdah) elää tavallista teinitytön elämää. Hänen maahanmuuttajavanhempansa sen sijaan haluavat elää uudessa kotimaassaan aivan samalla tavalla kuin Pakistanissa. Kun Nishan isä Mirza (Adil Hussain) saa tietää, että hänen tyttärensä seurustelee kantanorjalaisen pojan kanssa, seuraukset ovat kohtalokkaat. Mirza kidnappaa Nishan ja vie tytön väkisin Pakistaniin sukulaistensa hoteisiin opettelemaan kunnon naisen elämää.

Norjalaisen Iram Haqin draaman Mitä meistä puhutaan uskomattoman julma tarina perustuu ohjaajan omiin kokemuksiin. Hän oli 14-vuotias, kun hänen isänsä kidnappasi hänet ja vei hänet Pakistaniin, jossa hän joutui elämään vasten tahtoaan puolitoista vuotta.

Kauhistuttaa arvaillakin, mikä on suoraa lainaa Haqin omasta elämästä.

Nishan kokemukset tiivistyvät yhteen sanaan: naisviha. Tytöllä ei ole elokuvassa ihmisarvoa eikä ihmisoikeuksia. Isä puolustaa barbaarista käytöstään sillä, että hän suojelee perheen ja suvun mainetta. Vain sillä on väliä, ”mitä meistä puhutaan”. Kunniaväkivaltakin on siis aivan oikeutettua.

Ohjaaja kuvaa Nishan kohtaloa vähäeleisesti sortumatta mässäilyyn. Tapahtumat ovat niin järkyttäviä, ettei elokuvaa voi suositella herkälle katsojalle. Kauhistuttaa arvaillakin, mikä on suoraa lainaa Haqin omasta elämästä. Samalla katsoja tuntee kiitollisuutta siitä, että ohjaaja on uskaltanut kertoa kokemuksistaan välittämättä siitä, miten hänen sukunsa elokuvaan reagoi. Haq on kertonut tehneensä sovinnon isänsä kanssa ennen tämän kuolemaa. 

Mitä meistä puhutaan ****1/2

 

Ortodoksijuutalaisyhteisö ei suvaitse naisparia draamassa Tottelemattomuus.

Ronit (Rachel Weisz) rakastui teini-ikäisenä bestikseensä Estiin (Rachel McAdams). Lontoon ahdasmielinen ortodoksijuutalaisyhteisö ei hyväksynyt tyttöjen rakkautta. Ronit häädettiin lapsuudenkodistaan.

Parikymmentä vuotta myöhemmin Ronit asuu New Yorkissa ja on luonut menestyvän uran valokuvaajana. Hän päättää palata kotiin rabbi-isänsä hautajaisiin. Siellä Ronitia odottaa Esti, joka ei ole unohtanut häntä, vaikka onkin mennyt naimisiin heidän yhteisen lapsuudenystävänsä Dovidin (Alessandro Nivola) kanssa. Kolmiodraama on vääjäämätön.

Chileläinen ohjaaja Sebastián Lelio löi itsensä läpi transnaisesta kertovalla draamallaan Fantastinen nainen, joka voitti tänä vuonna parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-palkinnon. Hänen uutuusdraamansa Tottelemattomuus perustuu Naomi Aldermanin toistaiseksi suomentamattomaan romaaniin.

Siinä missä Fantastisen naisen päähenkilö Marina törmäsi yhä uudelleen ihmisten ennakkoluuloihin sukupuoli-identiteettinsä takia, Ronitia ja Estiä vainotaan heidän seksuaali-identiteettinsä takia.

Ortodoksijuutalaisuuden vanhakantaisuus voi aluksi tuntua kovin etäiseltä. Evankelis-luterilaisen kirkon kanta lesbo- ja homopareihin ei ole sen suvaitsevaisempi. 

Tottelemattomuus  ****