Jari Sillanpää on saanut monta silmäkulmaa kostumaan, eikä siinä ole mitään hävettävää. Kuva: Sanoma-arkisto / Sari Gustafsson
Jari Sillanpää on saanut monta silmäkulmaa kostumaan, eikä siinä ole mitään hävettävää. Kuva: Sanoma-arkisto / Sari Gustafsson

Myönnä pois, että sinäkin olet sortunut pilkkaamaan monien rakastamaa hittibiisiä vain korostaaksesi hienostunutta musamakuasi.

"Oli tukala hetki, kun joku ystäväni huomasi minun kuunnelleen Spotifyssa Pave Maijasta. Hän on mielestäni epäkiinnostava artisti, eikä Vain elämää -hehkutus ole mielipidettäni muuttanut. Ei vain voi mitään, että Maijasen Lähtisitkö saa sieluni sisäisen silmäripsen värähtämään. Se on kasarirumpuineen ja kaikuefekteineenkin koskettava, suloisen haikea kappale. Ja nostalgiapisteitä siitä, että biisi tuo mieleen lapsuuden", tunnustaa 37-vuotias nainen.

Rosa Meriläinen kirjoittaa Helsingin Sanomissa häpeäbiiseistä – kappaleista, joista on noloa tykätä. Arttu Wiskaria kuuntelevat vain juntit, joten keskiluokkainen hipsteri ei kehtaa tunnustaa, jos miehen tuotanto sykähdyttää.

– Koska ei ole poliittisesti korrektia haukkua toisia köyhiksi, samaa oman paremmuuden tarvetta korvataan sillä, että mollataan työväenluokkaisten makua, Rosa Meriläinen kirjoittaa.

Musiikki saattaa kuitenkin puhutella, oli sen esittäjä kuka tahansa. Rosa Meriläinen kirjoittaa, että loppujen lopuksi Arttu Wiskarin Kahvimaito-kappaleen tarina on täynnä rakkautta. Miksi pönkittää omaa asemaansa häpeämällä sitä?

Kysyimme naisilta, mitä kappaleita he ovat joskus nolostelleet – vaikka se onkin aivan turhaa. Moni on jopa saanut kappaleista voimaa.

Britney Spears: Born to make you happy

"Niin nolo, niin itkettävä. Omasta mielestäni yksi maailman parhaista erobiiseistä, kaikkien muiden mielestä ihan hirveää paskaa. Muistuttaa nuoruudesta ja ajasta, kun takerruin huonoon ja typerään ihmissuhteeseen, koska ajattelin, ettei elämä jatku ilman. Altistuin tälle joskus laskuhumalassa baarin narikassa ja itkin koko matkan kotiin."

Johanna Kurkela & Tomi Metsäketo: Tahdon tanssia kanssasi

"En muista, miksi omistin Tomi Metsäkedon cd-levyn, mutta yksi kappale siltä on syöpynyt tunnemuistiini ikuisiksi ajoiksi: Metsäkedon ja Johanna Kurkelan herkkä duetto Tahdon tanssia kanssasi. Kymmenisen vuotta sitten kuuntelimme sitä ystäväni kanssa putkeen lukuisia kertoja aina aamuöisin, kun olimme tulleet baarista. Makasimme pimeässä yksiössäni ennen nukahtamista hiljaa, molemmat omissa haaveissamme. Ehkä biisiin kiteytyy sinkkuaikamme rakkaudenkaipuu, että löytyisipä joku, joka tekisi elämästä ihanaa."

Nightwish: Bye Bye Beautiful

"Tämä kappale julkaistiin bändin ensimmäisen solistin Tarja Turusen saatua kenkää. Yleensä en voi sietää Nightwishin musiikkia, se on mielestäni huonosti tehtyä huumorimusiikkia ja sietämättömän mahtipontista, mutta jokin tässä kappaleessa vetoaa. Sorrun kuuntelemaan sitä harvoin, mutta se soi usein korvamatona päässä. Laulan sitä mukana – huonolla äänelläni, nuotin vierestä." 

Jari Sillanpää: Sinä ansaitset kultaa

"Omassa suhteessani koen tulleeni välinpitämättömästi kohdelluksi, joten laulun sanat kolahtavat, vaikken muuten mikään Jari Sillanpää -fani ole."

Taylor Swift: Blank Space

"Starbucks loverseistaan (kohdassa lauletaan oikeasti got a long list of ex-lovers) pilkattu parisuhdetilitys vain toimii. Sen mukana on jopa kiva laulaa, vaikka kappale onkin aikamoista purkkapoppia – mutta erittäin osuvaa sellaista."

Antti Tuisku: Hyökyaalto

"Tämä soi tosi paljon loppuvuodesta 2010, kun tyttäreni syntyi. Kätilöopiston radio huudatti biisiä monta kertaa päivässä. Saan vieläkin kyyneleet silmiini pelkästä kertosäkeen ajattelemisesta – niin hyvin se minusta kuvasi ennen kokematonta, valtavaa rakkaudentunnetta vastasyntynyttä lasta kohtaan. Visioin jo mielessäni, että lasteni rippi- ja muissa juhlissa reilun kymmenen vuoden päästä vaadin saada esittää laulun ohjelmanumerona. Silloin hävettää kyllä muitakin."

Juice Leskinen: Viidestoista yö

"Juicen Viidestoista yö on todella, todella hyvä kappale. Se on syystäkin todella, todella kulunut."

Aiempaa avoimempia, rohkeampia ja niin kovin kunnollisia. Nykynuoret ovat ehdottomasti mainettaan parempia.

Kiittämättömiä laiskiaisia, nilkat paljaana liian kireissä verkkareissa viipottajia, Helsinki-Vantaan lentokentän nurkissa lorviskelijoita. Röyhkeitä rääväsuita, jotka eivät osaa arvostaa opettajiaan. Kaiken lisäksi he viettävät ihan liikaa aikaa sosiaalisessa mediassa, ja tuppaavat olemaan kumppaninvalinnassakin kammottavan kranttuja.

Älkääkä edes mainitko heidän meininkiään työelämästä. He ovat patalaiskoja ja ”saikuttavat”, jos vähän harmittaa tai tuntuu siltä, ettei huvita. Tai siis jos he nyt edes päätyvät ikinä työelämään. Suurin osa heistä syrjäytyy tai jää esimerkiksi ideologisesti työttömiksi.

Sellaisia ne nykynuoret maineensa mukaan ovat. Todellisuus on kuitenkin toinen.

The Economist -lehti kirjoittaa tuoreessa artikkelissaan, että huonosta maineestaan huolimatta nykynuoret ovat itse asiassa perin loistavia tyyppejä. Emme voisi olla enempää samaa mieltä!

Siksi listasimme syyt, joiden takia nykynuoret ovat oikein mainiota porukkaa – ehkä jopa mainiompaa kuin edelliset sukupolvet:

1. He uskaltavat puhua aroistakin asioista…

Mielenterveyden ongelmat, seksi ja seksuaalisuus, itsetunto-ongelmat ja ulkonäköpaineet. Nykynuoret ovat kasvaneet maailmaan, jossa näistä asioista voidaan puhua suoraan.

Viime kesänä loppuneen Skam-sarjan moni aikuiskatsoja hämmästyi siitä, miten avarakatseisia ja suorasanaisia sarjan teini-ikäiset olivat. Sarjassa esimerkiksi mielenterveysongelmiin ja seksuaalisuuden etsimiseen suhteuduttiin lempeän mutkattomasti.

”Enää psyykkinen häiriö ei ole hävettävä vaan siihen voi hakea apua.”

– Sarja valoi uskoa siihen, että maailma on menossa parempaan suuntaan. Monet nuoret osaavat suhtautua vaikeisiin asioihin paljon tasapainoisemmin kuin ennen osattiin, totesimme jo tuolloin.

Myös monet nuorten suosikkivloggaajat ovat tunnettuja siitä, että he kertovat oman elämänsä haasteista, mielenterveyden kanssa kamppailusta tai esimerkiksi menkoista suorasanaisesti seuraajilleen. Yksi heistä on Maiju ”Mansikkka” Voutilainen, 21.

Maiju on nimetty vuoden 2017 Hyvän mielen lähettilääksi, koska hän on puhunut julkisesti mielenterveysongelmista, joista moni edelleen häpeän pelossa vaikeaa.

– On hienoa, jos joku on esimerkkini myötä rohkaistunut puhumaan ongelmistaan ja hakemaan apua, Maiju kertoi Me Naisille viime vuoden lopulla. Lue hänen haastattelunsa tästä:


2. …ja he uskaltavat hakea apua.

Masennusdiagnoosit ovat yleistyneet nuorten keskuudessa. Asiantuntijoiden mukaan tämä ei kuitenkaan välttämättä ole merkki siitä, että nuorisomme kärsii entistä enemmän. Se saattaa olla päinvastoin merkki siitä, että vihdoin he uskaltavat hakea apua.

– Palveluista puhutaan nuorten keskuudessa ja terveydenhoitajat osaavat ohjata nuoria niiden pariin. Selvästi myös psyykkisten häiriöiden leimallisuus on muuttunut. Enää psyykkinen häiriö ei ole hävettävä vaan siihen voi hakea apua, professori Eila Laukkanen totesi Ylen haastattelussa.

3. He ovat kovin kunnollisia.

Tilastojen mukaan suomalainen nuori on kiistatta raittiimpi, lainkuuliaisempi ja vähemmän väkivaltainen kuin koskaan aiemmin. Nuorisobarometrin mukaan moni luottaa myös kivenkovaa perinteisiin pohjoismaisiin arvoihin, kuten työhön ja perheeseen.

Ja vaikka nuorisolaisia pidetään perinteiden rappioittajina, todellisuudessa moni on varsin konservatiivinen.

– Yli 20 vuoden aikana on tapahtunut hyvin vähän muutoksia siinä, miten tärkeänä nuoret pitävät perhettä, työtä, hyvää toimeentuloa, isänmaallisuutta ja jopa asevelvollisuutta, tutkija Sami Myllyniemi kertoi Me Naisille vuosi sitten.

”Hyvin pienet, näkyvät joukot vääristävät julkista keskustelua siitä, että nuoret olisivat jotenkin yleisesti julkisuustyrkkyjä.”

Ja vaikka jotkut pilkkaavat nuorten haaveilevan ainoastaan julkkiksen ammatista ja törppöilevän pää pilvissä, moni on oikeasti ihan päinvastaista, jalat maassa -tyyppiä.

– Hyvin pienet, näkyvät joukot vääristävät julkista keskustelua siitä, että nuoret olisivat jotenkin yleisesti julkisuustyrkkyjä. Julkisuudesta haaveilee noin prosentti tutkitusta joukosta, jossa on miljoona 15–29-vuotiasta, tutkija Myllyniemi kertoi.

4. Heillä on taskussaan ihan loistavia kikkoja…

Saitko puhelun tuntemattomasta numerosta? Teinien kikka auttaa! Oululainen Minna, 16, kertoi taannoin Me Naisille kikasta, jolla tuntemattoman soittajan identiteetti selviää hetkellä.

– Kun joku on soittanut tuntemattomasta kännykkänumerosta, voi sen numeron tallentaa puhelimeen ja mennä sen jälkeen Whatsappiin katsomaan, kuka soittaja on. Silloin ei tarvitse maksaa kalliiden numeropalveluiden maksuja.

Lue kikasta enemmän tästä: 


5. …ja he lähtevät rohkeasti yrittämään.

Työelämä muuttuu jatkuvasti pirstaleisemmaksi, ja ennustusten mukaan tulevaisuudessa yhä useampi meistä tekee jotain muuta kuin tasaista palkkatyötä.

Siinä missä keski-ikäistä palkansaajaa tulevaisuudenkuva kauhistuttaa, nuoriso osaa suhtautua siihen rennosti. Onhan heitä peloteltu työelämän murroksesta jo lapsesta saakka.

Siinä missä keski-ikäistä palkansaajaa työelämän tulevaisuudenkuva kauhistuttaa, nuoriso osaa suhtautua siihen rennosti.

Moni nuori myös vaatii työnantajaltaan yhä enemmän. Yksi heistä on Netta Lehtonen, 27, jota haastattelimme viime vuonna.

– Olen kohdannut töissä tilanteita, joissa ideani eivät ole saaneet juuri ollenkaan palautetta tai kiitosta. Se tuntui todella turhauttavalta ja sai minut vaihtamaan työpaikkaa ja myöhemmin perustamaan oman yrityksen, hän totesi.

6. He välittävät tulevaisuudesta.

Luuletko, että nuorisolaiset törsäävät kaikki rahansa pelkkään materiaan, eivätkä pysty miettimään elämäänsä yhtä somevideota pidemmälle? Väärässä olet. Kansainvälisten tutkimusten ja kyselyiden mukaan Z-sukupolvi on edellistä sukupolvea kiinnostuneempi säästämään ja pitämään huolta ympäristöstä.

Tutkimusten mukaan nykynuorilla on myös aiempia sukupolvia paremmat yhteiskunnalliset tiedot ja taidot. Vaikka politiikka ei välttämättä erityisemmin kiinnostaisi, yhä useampi haluaa vaikuttaa ympäröivään maailmaan yksilötasolla esimerkiksi somessa.

7. He käyttävät kieltäkin kekseliäästi.

Viime vuosina on päivitelty runsaasti sitä, kuinka nuoret eivät osaa enää suomen kieltä. Todellisuudessa he osaavat ihan uudenlaista suomea, johon yhdistävät kansainvälistä termistöä perin luovastikin!

Tsekkaa tästä, kuinka hyvin tunnet nuorten ihan uudenlaisen sanaston:


8. He osaavat puolustaa itseään…

Aikuisväestön näkökulmasta nuorista on houkuttelevaa puhua omana, yhtenäisenä joukkona, jota yhdistää tietyt ongelmat ja piirteet. Todellisuudessa jokainen nuori on oma yksilönsä.

– Nuorista puhuminen yhtenäisenä joukkona on ihan yhtä hassua kuin aikuisista puhuminen yhtenä massana, sanoi tutkija Sami Myllyniemikin.

Vaikka vanhempien sukupolvien on välillä vaikea ymmärtää tätä, onneksi nuoret itse ymmärtävät – ja myös pitävät puoliaan.

Tämä on näkynyt esimerkiksi seksuaalista häirintää käsittelevässä #metoo-keskustelussa, jonka aikana moni vanhemman sukupolven edustaja on huomannut, että itselle vaikealta tuntuvat keskustelunaiheet ovat nuorille varsin arkipäiväisiä juttuja.

9. …ja luottavat omaan tyyliinsä.

Rehellinen palaute teini-ikäiseltä jokaiselle oman elämänsä Pirkko Arstilalle: ”Ihan sama, mitä mieltä olet minun pyllyverkkareistani. Jos näytän niissä omasta mielestäni hyvältä, totta hitossa käytän niitä.”

Ranskalaiskomediassa C’est la vie! – Häät ranskalaiseen tapaan seurataan häitä hääsuunnittelijan näkökulmasta.

Hääsuunnittelijan elämä ei ole herkkua, mikäli Olivier Nakachen ja Eric Toledanon ohjaamaan ranskalaiseen romanttiseen komediaan C’est la vie! – Häät ranskalaiseen tapaan on uskominen. Samaa aihetta käsitteli vuonna 2001 Jennifer Lopezin tähdittämä elokuva Häät mielessä. Tällä kertaa hääsuunnittelijana kärsii eläkeikää lähestyvä Max (Jean-Pierre Bacri).

Maxin tehtävänä on järjestää häät 1600-luvulla rakennettuun loisteliaaseen linnaan. Elokuva seuraa hänen viime hetken ponnistelujaan hääpäivän aamusta aina myöhään yöhön. Toisin kuin tosi-tv-sarjoissa, morsian ei ole muuttunut häitä valmistellessaan hirviöksi, vaan sulhanen. Rasittavan sulhon lisäksi Maxin on kestäminen epäpäteviä palkollisiaan, jotka ovat muun koheltamisensa ohella aiheuttaa vieraille ruokamyrkytyksen ja ampua heitä ilotulitusraketeilla.

Huumoria ammennetaan ranskalaisesta temperamentista. Tunteet käyvät kuumina, henkilöt sanailevat kilpaa toistensa kanssa ja ärräpäät lentävät. Siis samanlaista kohkaamista ja meuhkaamista, johon suurin osa ranskalaisista komedioista nykyisin luottaa. Elokuvan pelastavat kaksi lopussa nähtävää juhlakohtausta. Niissä on aitoa romantiikan lumoa ja magiaa.

C’est la vie! – Häät ranskalaiseen tapaan ***