Alakoululaisten tekemästä Kevätpörriäisestä saa mahtavia neuvoja arkeen. Kuva: Laura Lennes.
Alakoululaisten tekemästä Kevätpörriäisestä saa mahtavia neuvoja arkeen. Kuva: Laura Lennes.

Elämä on joskus vaikeaa, jopa aina. Oppia kannattaa ottaa Kevätpörriäisestä, Helsingin alakoululaisten lehdestä. Lausahdukset soveltuvat päteviksi elämänohjeiksi myös aikuiselle.

Näin arvostat omaa osaamistasi

”Osaan askarrella paremmin kuin äitini, vaikka hän on askarrellut kerhossa opettajana. Osaan lukea paremmin kuin isäni.” Mila 2 B

Näin iloitset kompromisseista

”Kaikki haluavat ulos. Miksi pitää aina vain olla luokassa? Siihen en ikinä saa vastausta. Kysyin jälleen samaa kysymystä. Tuli pitkä hiljaisuus. Olin jo epätoivoin vallassa, mutta yhtäkkiä näin opettajalla leveän hymyn. Hän keksi vastauksen ja opiskelimme koko loppupäivän käytävällä.” Otso Siljamäki 4 C

Näin suhtaudut muutoksiin reippaasti

”Kun olin pieni, menin ranskalaiseen kouluun. Vaikka minä en halunnut. Minä en tiedä, miksi äiti ja isä laittoivat minut ranskalaiseen kouluun, mutta silti minä sain siellä kavereita ja opin hyvin puhumaan ranskaa. Olin Ranskassa vuoden. Ja sitten kun palasin Suomeen niin minä en enää osannut suomea.” Alida Virkkunen 1 B

Näin ratkaiset asuntokriisin

”Olipa kerran Rape. Hän asui keittiössä. Kokko hääti rotan [Rape] pois. Rape muutti reppuun.” Onni 1 A

Näin tasoitat työpaikan kiirettä

”Luokkaretket tehtäisiin jonnekin korkealle vuorelle, josta avautuisi upea ja rahoittava vuoristonäköala. Siellä meditoinninopettajan ohjeistuksella etsittäisiin oma sisäinen rauha, jotta voisi arjen kiireidenkin keskellä rentoutua. Ainakin meidän luokalle pieni rauhoittuminen oli välillä ihan hyvästä.” Emma 5 B

Näin suhtaudut uraasi

”Olen mielestäni jo niin iso että voisin mennä jo töihin. Se olisi varmaan hauskaa.” Selina 1 A

Näin saat aikaiseksi

”Mä teen läksyt heti kun tuun koulusta. Teen läksyt oman huoneen lattialla ja isi tarkastaa läksyt.” Lenni 2 A

Ja kun kaikki muu epäonnistuu: näin naamioidut

"Puskan takana vihreillä vaatteilla kukaan ei löydä minua. Se on kiva puska. Siellä on monta huonetta.”

Beniamino Barbieri 1–3 C

Kevätpörriäisen myynti alkoi torstaina 23. 4. Helsinki-Uusimaan luokanopettajat ry:n julkaisemia lehtiä myyvät koululaiset (hinta 5 euroa).

Lue myös

Elämä yhtä kaaosta? 10 vinkkiä järjestyksen kuningattarelta

Mummomafia-naisten testatut elämänohjeet: ”Näin parisuhde kestää 40 vuotta”

Lisää todisteita sille, miksi vetkuttelu ei kannata

Uutuusdraamaa Mitä meistä puhutaan ei voi suositella herkille katsojille. 

Norjalainen 16-vuotias Nisha (loistava Maria Mozdah) elää tavallista teinitytön elämää. Hänen maahanmuuttajavanhempansa sen sijaan haluavat elää uudessa kotimaassaan aivan samalla tavalla kuin Pakistanissa. Kun Nishan isä Mirza (Adil Hussain) saa tietää, että hänen tyttärensä seurustelee kantanorjalaisen pojan kanssa, seuraukset ovat kohtalokkaat. Mirza kidnappaa Nishan ja vie tytön väkisin Pakistaniin sukulaistensa hoteisiin opettelemaan kunnon naisen elämää.

Norjalaisen Iram Haqin draaman Mitä meistä puhutaan uskomattoman julma tarina perustuu ohjaajan omiin kokemuksiin. Hän oli 14-vuotias, kun hänen isänsä kidnappasi hänet ja vei hänet Pakistaniin, jossa hän joutui elämään vasten tahtoaan puolitoista vuotta.

Kauhistuttaa arvaillakin, mikä on suoraa lainaa Haqin omasta elämästä.

Nishan kokemukset tiivistyvät yhteen sanaan: naisviha. Tytöllä ei ole elokuvassa ihmisarvoa eikä ihmisoikeuksia. Isä puolustaa barbaarista käytöstään sillä, että hän suojelee perheen ja suvun mainetta. Vain sillä on väliä, ”mitä meistä puhutaan”. Kunniaväkivaltakin on siis aivan oikeutettua.

Ohjaaja kuvaa Nishan kohtaloa vähäeleisesti sortumatta mässäilyyn. Tapahtumat ovat niin järkyttäviä, ettei elokuvaa voi suositella herkälle katsojalle. Kauhistuttaa arvaillakin, mikä on suoraa lainaa Haqin omasta elämästä. Samalla katsoja tuntee kiitollisuutta siitä, että ohjaaja on uskaltanut kertoa kokemuksistaan välittämättä siitä, miten hänen sukunsa elokuvaan reagoi. Haq on kertonut tehneensä sovinnon isänsä kanssa ennen tämän kuolemaa. 

Mitä meistä puhutaan ****1/2

 

Ortodoksijuutalaisyhteisö ei suvaitse naisparia draamassa Tottelemattomuus.

Ronit (Rachel Weisz) rakastui teini-ikäisenä bestikseensä Estiin (Rachel McAdams). Lontoon ahdasmielinen ortodoksijuutalaisyhteisö ei hyväksynyt tyttöjen rakkautta. Ronit häädettiin lapsuudenkodistaan.

Parikymmentä vuotta myöhemmin Ronit asuu New Yorkissa ja on luonut menestyvän uran valokuvaajana. Hän päättää palata kotiin rabbi-isänsä hautajaisiin. Siellä Ronitia odottaa Esti, joka ei ole unohtanut häntä, vaikka onkin mennyt naimisiin heidän yhteisen lapsuudenystävänsä Dovidin (Alessandro Nivola) kanssa. Kolmiodraama on vääjäämätön.

Chileläinen ohjaaja Sebastián Lelio löi itsensä läpi transnaisesta kertovalla draamallaan Fantastinen nainen, joka voitti tänä vuonna parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-palkinnon. Hänen uutuusdraamansa Tottelemattomuus perustuu Naomi Aldermanin toistaiseksi suomentamattomaan romaaniin.

Siinä missä Fantastisen naisen päähenkilö Marina törmäsi yhä uudelleen ihmisten ennakkoluuloihin sukupuoli-identiteettinsä takia, Ronitia ja Estiä vainotaan heidän seksuaali-identiteettinsä takia.

Ortodoksijuutalaisuuden vanhakantaisuus voi aluksi tuntua kovin etäiseltä. Evankelis-luterilaisen kirkon kanta lesbo- ja homopareihin ei ole sen suvaitsevaisempi. 

Tottelemattomuus  ****