Drag queen Jari Vihinen kertoo videolla vaihe vaiheelta, miten syntyy meikki, jossa enemmän on enemmän.

– Päivää, että pätkähtää, tervehtii Jari Vihinen, 62.

Hän on drag queen Madame Isadora, joka on pukeutunut naistenvaatteisiin jo 1970-luvulta lähtien. Pitkän linjan drag-artisti, tanssija, näyttelijä ja mies, jonka korkokengän koko on 43.

Jari saapuu helsinkiläiseen peruukkiliike H. Kuokkaseen, josta hän on ostanut tukan päähän esityksiinsä jo parikymmentä vuotta.

– Joskus ennen meikkipohja levitettiin voiveitsellä, se oli niin paksu. Kulmakarvat toiset taas vetävät ihan päälaelle saakka! Jari kertoo.

Tässä on paljon opittavaa meille kaikille luonnollisen nude-lookin harjoittajalle, jotka kavahdamme kaikkea muuta kuin hiirenharmaata rajauskynää. Kyllä, enemmän voi joskus olla myös enemmän.

Dragmeikissä tempaistaan mieluummin överit kuin vajarit. Estradin valoissa ei hiirulaisille ole sijaa!

– Mä en pese tätä ollenkaan pois! Laitetaan folioon, Jari summaa lopputuloksen.

Lue MeNaisten numerosta 17/2015 Jari Vihisen koko rankka tarina: miltä tuntui pukeutua mekkoon 1970-luvulla, kun homoseksuaalisuuskin oli vielä laitonta? Jari on transvestiitti, homo ja drag queen. Kerran hänet myös hakattiin tämän takia.

Lue myös:

Drag queen neuvoo juhlameikin

Täh, Kristen Stewartilla ja Anne Hathawaylla on viikset!

Tunnistatko Pulp Fiction -tähden? Trendimeikki muutti ulkonäön täysin

Näin teet häikäisevän kauniin meikittömän lookin

Uutuusdraamaa Mitä meistä puhutaan ei voi suositella herkille katsojille. 

Norjalainen 16-vuotias Nisha (loistava Maria Mozdah) elää tavallista teinitytön elämää. Hänen maahanmuuttajavanhempansa sen sijaan haluavat elää uudessa kotimaassaan aivan samalla tavalla kuin Pakistanissa. Kun Nishan isä Mirza (Adil Hussain) saa tietää, että hänen tyttärensä seurustelee kantanorjalaisen pojan kanssa, seuraukset ovat kohtalokkaat. Mirza kidnappaa Nishan ja vie tytön väkisin Pakistaniin sukulaistensa hoteisiin opettelemaan kunnon naisen elämää.

Norjalaisen Iram Haqin draaman Mitä meistä puhutaan uskomattoman julma tarina perustuu ohjaajan omiin kokemuksiin. Hän oli 14-vuotias, kun hänen isänsä kidnappasi hänet ja vei hänet Pakistaniin, jossa hän joutui elämään vasten tahtoaan puolitoista vuotta.

Kauhistuttaa arvaillakin, mikä on suoraa lainaa Haqin omasta elämästä.

Nishan kokemukset tiivistyvät yhteen sanaan: naisviha. Tytöllä ei ole elokuvassa ihmisarvoa eikä ihmisoikeuksia. Isä puolustaa barbaarista käytöstään sillä, että hän suojelee perheen ja suvun mainetta. Vain sillä on väliä, ”mitä meistä puhutaan”. Kunniaväkivaltakin on siis aivan oikeutettua.

Ohjaaja kuvaa Nishan kohtaloa vähäeleisesti sortumatta mässäilyyn. Tapahtumat ovat niin järkyttäviä, ettei elokuvaa voi suositella herkälle katsojalle. Kauhistuttaa arvaillakin, mikä on suoraa lainaa Haqin omasta elämästä. Samalla katsoja tuntee kiitollisuutta siitä, että ohjaaja on uskaltanut kertoa kokemuksistaan välittämättä siitä, miten hänen sukunsa elokuvaan reagoi. Haq on kertonut tehneensä sovinnon isänsä kanssa ennen tämän kuolemaa. 

Mitä meistä puhutaan ****1/2

 

Ortodoksijuutalaisyhteisö ei suvaitse naisparia draamassa Tottelemattomuus.

Ronit (Rachel Weisz) rakastui teini-ikäisenä bestikseensä Estiin (Rachel McAdams). Lontoon ahdasmielinen ortodoksijuutalaisyhteisö ei hyväksynyt tyttöjen rakkautta. Ronit häädettiin lapsuudenkodistaan.

Parikymmentä vuotta myöhemmin Ronit asuu New Yorkissa ja on luonut menestyvän uran valokuvaajana. Hän päättää palata kotiin rabbi-isänsä hautajaisiin. Siellä Ronitia odottaa Esti, joka ei ole unohtanut häntä, vaikka onkin mennyt naimisiin heidän yhteisen lapsuudenystävänsä Dovidin (Alessandro Nivola) kanssa. Kolmiodraama on vääjäämätön.

Chileläinen ohjaaja Sebastián Lelio löi itsensä läpi transnaisesta kertovalla draamallaan Fantastinen nainen, joka voitti tänä vuonna parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-palkinnon. Hänen uutuusdraamansa Tottelemattomuus perustuu Naomi Aldermanin toistaiseksi suomentamattomaan romaaniin.

Siinä missä Fantastisen naisen päähenkilö Marina törmäsi yhä uudelleen ihmisten ennakkoluuloihin sukupuoli-identiteettinsä takia, Ronitia ja Estiä vainotaan heidän seksuaali-identiteettinsä takia.

Ortodoksijuutalaisuuden vanhakantaisuus voi aluksi tuntua kovin etäiseltä. Evankelis-luterilaisen kirkon kanta lesbo- ja homopareihin ei ole sen suvaitsevaisempi. 

Tottelemattomuus  ****