Kirjailija Anna-Leena Härkönen kirjoitti kolumneja vaihdevuosista, Facebookista ja teinin kanssa elämisestä. Kuva: Otava/ Jouni Harala
Kirjailija Anna-Leena Härkönen kirjoitti kolumneja vaihdevuosista, Facebookista ja teinin kanssa elämisestä. Kuva: Otava/ Jouni Harala

Kirjailija Anna-Leena Härkönen ei tänään Kirjan ja ruusun päivänä saa kukkaa mieheltään Riku Korhoselta, sillä etäsuhteessa asuva pari tapaa seuraavan kerran vasta vappuna.

Kirjan ja ruusun päivää vietetään tänään keskiviikkona kirjakaupoissa kautta maan. 

Juhlapäivän kirjailijaksi on valittu Anna-Leena Härkönen, jonka kolumnikokoelma Takana puhumisen taito pujahtaa kaupanpäälliseksi jokaisesta yli kymmenen euron kirjakauppaostosta.

Kolumnikokoelman voi lunastaa itselleen kolmen päivän ajan. Perjantain jälkeen sitä ei enää kaupoista saa. Kirjailijaa lyhyt myyntiaika mietityttää.

– Tuntuuhan se vähän hassulta, koska kirja oli isotöinen, mutta toivon, että se löytää lukijansa tänä aikana. Olen itse lukenut molemmat aikaisempina vuosina julkaistut Kirjan ja ruusun päivän teokset, vaikka ne olivat myynnissä vain yhden päivän, Anna-Leena sanoo.

Anna-Leenan kirja Takana puhumisen taito sisältää ennen julkaisemattomia kolumneja, jotka käsittelevät kaiken maailman asioita vaihdevuosista, Facebookiin ja teini-ikäisen kanssa pärjäämiseen.

Kirja kullalle

Kirjan ja ruusun päivän vietto on peräisin Kataloniasta. Alkuperäisen ajatuksen mukaan miehet antavat tuolloin naisille kukkia ja naiset puolestaan miehille kirjoja. 

Minkä kirjan Anna-Leena lahjoittaisi puolisolleen, kirjailija Riku Korhoselle?

– Luen parhaillaan Herman Kochin hienoa romaania Lääkäri. Voisin antaa sen Rikulle, koska uskon, että hänkin pitäisi siitä.

Ruusuja Anna-Leena ei tänä juhlapäivänä Rikulta kuitenkaan saa.

– Tapaamme seuraavan kerran vasta vappuna, kertoo Anna-Leena, joka elää Rikun kanssa etäsuhteessa.

Anna-Leena signeeraa kirjoja haastattelujen päätteeksi Helsingissä: keskiviikkona 23.4. klo 16 Aleksanterinkadun Suomalaisessa kirjakaupassa ja klo 17.30 keskustan Akateemisessa kirjakaupassa.

 Lue myös:

Anna-Leena Härkönen: "Hyvien naisystävien kanssa voi haukkua miehiä"

Uutuusdraamaa Mitä meistä puhutaan ei voi suositella herkille katsojille. 

Norjalainen 16-vuotias Nisha (loistava Maria Mozdah) elää tavallista teinitytön elämää. Hänen maahanmuuttajavanhempansa sen sijaan haluavat elää uudessa kotimaassaan aivan samalla tavalla kuin Pakistanissa. Kun Nishan isä Mirza (Adil Hussain) saa tietää, että hänen tyttärensä seurustelee kantanorjalaisen pojan kanssa, seuraukset ovat kohtalokkaat. Mirza kidnappaa Nishan ja vie tytön väkisin Pakistaniin sukulaistensa hoteisiin opettelemaan kunnon naisen elämää.

Norjalaisen Iram Haqin draaman Mitä meistä puhutaan uskomattoman julma tarina perustuu ohjaajan omiin kokemuksiin. Hän oli 14-vuotias, kun hänen isänsä kidnappasi hänet ja vei hänet Pakistaniin, jossa hän joutui elämään vasten tahtoaan puolitoista vuotta.

Kauhistuttaa arvaillakin, mikä on suoraa lainaa Haqin omasta elämästä.

Nishan kokemukset tiivistyvät yhteen sanaan: naisviha. Tytöllä ei ole elokuvassa ihmisarvoa eikä ihmisoikeuksia. Isä puolustaa barbaarista käytöstään sillä, että hän suojelee perheen ja suvun mainetta. Vain sillä on väliä, ”mitä meistä puhutaan”. Kunniaväkivaltakin on siis aivan oikeutettua.

Ohjaaja kuvaa Nishan kohtaloa vähäeleisesti sortumatta mässäilyyn. Tapahtumat ovat niin järkyttäviä, ettei elokuvaa voi suositella herkälle katsojalle. Kauhistuttaa arvaillakin, mikä on suoraa lainaa Haqin omasta elämästä. Samalla katsoja tuntee kiitollisuutta siitä, että ohjaaja on uskaltanut kertoa kokemuksistaan välittämättä siitä, miten hänen sukunsa elokuvaan reagoi. Haq on kertonut tehneensä sovinnon isänsä kanssa ennen tämän kuolemaa. 

Mitä meistä puhutaan ****1/2

 

Ortodoksijuutalaisyhteisö ei suvaitse naisparia draamassa Tottelemattomuus.

Ronit (Rachel Weisz) rakastui teini-ikäisenä bestikseensä Estiin (Rachel McAdams). Lontoon ahdasmielinen ortodoksijuutalaisyhteisö ei hyväksynyt tyttöjen rakkautta. Ronit häädettiin lapsuudenkodistaan.

Parikymmentä vuotta myöhemmin Ronit asuu New Yorkissa ja on luonut menestyvän uran valokuvaajana. Hän päättää palata kotiin rabbi-isänsä hautajaisiin. Siellä Ronitia odottaa Esti, joka ei ole unohtanut häntä, vaikka onkin mennyt naimisiin heidän yhteisen lapsuudenystävänsä Dovidin (Alessandro Nivola) kanssa. Kolmiodraama on vääjäämätön.

Chileläinen ohjaaja Sebastián Lelio löi itsensä läpi transnaisesta kertovalla draamallaan Fantastinen nainen, joka voitti tänä vuonna parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-palkinnon. Hänen uutuusdraamansa Tottelemattomuus perustuu Naomi Aldermanin toistaiseksi suomentamattomaan romaaniin.

Siinä missä Fantastisen naisen päähenkilö Marina törmäsi yhä uudelleen ihmisten ennakkoluuloihin sukupuoli-identiteettinsä takia, Ronitia ja Estiä vainotaan heidän seksuaali-identiteettinsä takia.

Ortodoksijuutalaisuuden vanhakantaisuus voi aluksi tuntua kovin etäiseltä. Evankelis-luterilaisen kirkon kanta lesbo- ja homopareihin ei ole sen suvaitsevaisempi. 

Tottelemattomuus  ****