Brad Pitt päätyi digitaalisen veitsen alle roolissaan Benjamin Buttonina. Kuva: Reuters
Brad Pitt päätyi digitaalisen veitsen alle roolissaan Benjamin Buttonina. Kuva: Reuters

Botoxista tuli hyväksyttyä ja arkea jo aikoja sitten, mutta tämä leffatähtien salaisuus on odottanut paljastumistaan vuosia.

Toimittaja Josh Dickey paljastaa
Mashable
-sivustolle kirjoittamassaan artikkelissa, että elokuvatähtien ikuisen kauneuden salaisuus on elokuvien digitaalinen käsittely, jonka avulla rypyt siloittuvat, vyötäröt hoikistuvat ja kelloa saa käännettyä vuosia taaksepäin.

– Kukaan ei oikeasti näytä siltä, mitä näet televisiossa ja elokuvissa. Heitä kaikkia on muuteltu, alan pioneeri Claus Hansen toteaa artikkelissa.

Vaikka leffatähdet eivät haluaisi salaisuutensa paljastuvan, Hansen suostui puhumaan aiheesta, koska hän haluaa tehdä etenkin tähtiä ihailevalle nuorisolle selväksi, että kaikki on vain harhaa.

Teräväpiirto on niin armoton, että kaunottaret ja komistuksetkin kaipaavat hienosäätöä. Muotilehtien kuvien siloittelu on liikkuvan kuvan käsittelyyn verrattuna lastenleikkiä – pelkästään leffatähtien kaunisteluun, jota kutsutaan nimellä beauty work, saatetaan käyttää viikkoja, jopa kuukausia, ja sille varataan budjetista reilu siivu.

Liian täydellistä?

Yksi ensimmäisistä elokuvista, jossa kuvankäsittelyä hyödynnettiin, on vuonna 2008 ensi-iltaan tullut Benjamin Buttonin uskomaton elämä, jossa pääosaa näytteli Brad Pitt. Hänen esittämänsä roolihahmo nähdään ensin vanhuksen näköisenä, mutta elokuvan loppua kohti hän nuorenee. Nelikymppisestä tähdestä piti loihtia kuvauksissa parikymppinen, mikä olisi tietenkin ollut mahdotonta pelkästään meikin ja valaistuksen avulla. Uuden teknologian avulla kelloa pystyttiin kuitenkin kääntämään taaksepäin.

Isojen muutosten lisäksi tekniikkaa ryhdyttiin kuitenkin käyttämään myös hienosäätöön – finni pois tuolta, hiukset sileiksi täältä. Josh Dickeyn lähteiden mukaan A-luokan Hollywood-tähdet ovat niin kiitollisia, että jopa istuvat kuvankäsittelijöiden vieressä osoittamassa, mistä kohtaa heidän ulkonäköään tulisi parannella.

– Olemme liittäneet naisnäyttelijöiden kasvoja lihaksikkaampiin vartaloihin. Sitä tapahtuu koko ajan, Claus Hansen kertoo.

Näyttelijöiden lisäksi digitaalisen veitsen alle voivat päätyä mitkä tahansa kuvissa nähtävät asiat – erityisesti mainos- ja musiikkivideoissa on tärkeää, että kaikki on viimeisen päälle siloteltua.

Tarkoin varjeltu salaisuus

Elokuvien todellisuus on ollut aina jollakin tapaa muunneltua, mutta nykyiset kauneusstandardit ovat saaneet myös näyttelijät tuntemaan piston sydämessään. Kuvankäsittely muuttaa kauneusihanteita epärealistisiksi, minkä vuoksi esimerkiksi Keira Knightley poseerasi hiljattain rinnat paljaana, käsittelemättömissä kuvissa.

– Mielestäni on tärkeää osoittaa, ettei sillä ole väliä, minkä mallinen tai muotoinen olet, hän selitti.

Ketä ne tähdet sitten ovat, jotka istuvat tietokoneen vieressä osoittelemassa virheitään? Mashablen lähteet haluavat luonnollisesti pitää nimet salassa, mutta se käy selville, että niitä on paljon – superkuuluisista vähän vähemmän tunnettuihin. Botoxista ja laihdutusvalmisteista tuli arkea jo vuosia sitten, mutta kuvankäsittelyn tähdet haluavat pitää omana tietonaan.

Lue myös:


Vanhuksesta nuoreksi kuudessa minuutissa – katso vaikka!


Rinnat paljaana poseeraava Keira Knightley taistelee kuvankäsittelyä vastaan


Tämä yläosaton kuva aloitti kuvankäsittelytrendin

Uutuusdraamaa Mitä meistä puhutaan ei voi suositella herkille katsojille. 

Norjalainen 16-vuotias Nisha (loistava Maria Mozdah) elää tavallista teinitytön elämää. Hänen maahanmuuttajavanhempansa sen sijaan haluavat elää uudessa kotimaassaan aivan samalla tavalla kuin Pakistanissa. Kun Nishan isä Mirza (Adil Hussain) saa tietää, että hänen tyttärensä seurustelee kantanorjalaisen pojan kanssa, seuraukset ovat kohtalokkaat. Mirza kidnappaa Nishan ja vie tytön väkisin Pakistaniin sukulaistensa hoteisiin opettelemaan kunnon naisen elämää.

Norjalaisen Iram Haqin draaman Mitä meistä puhutaan uskomattoman julma tarina perustuu ohjaajan omiin kokemuksiin. Hän oli 14-vuotias, kun hänen isänsä kidnappasi hänet ja vei hänet Pakistaniin, jossa hän joutui elämään vasten tahtoaan puolitoista vuotta.

Kauhistuttaa arvaillakin, mikä on suoraa lainaa Haqin omasta elämästä.

Nishan kokemukset tiivistyvät yhteen sanaan: naisviha. Tytöllä ei ole elokuvassa ihmisarvoa eikä ihmisoikeuksia. Isä puolustaa barbaarista käytöstään sillä, että hän suojelee perheen ja suvun mainetta. Vain sillä on väliä, ”mitä meistä puhutaan”. Kunniaväkivaltakin on siis aivan oikeutettua.

Ohjaaja kuvaa Nishan kohtaloa vähäeleisesti sortumatta mässäilyyn. Tapahtumat ovat niin järkyttäviä, ettei elokuvaa voi suositella herkälle katsojalle. Kauhistuttaa arvaillakin, mikä on suoraa lainaa Haqin omasta elämästä. Samalla katsoja tuntee kiitollisuutta siitä, että ohjaaja on uskaltanut kertoa kokemuksistaan välittämättä siitä, miten hänen sukunsa elokuvaan reagoi. Haq on kertonut tehneensä sovinnon isänsä kanssa ennen tämän kuolemaa. 

Mitä meistä puhutaan ****1/2

 

Ortodoksijuutalaisyhteisö ei suvaitse naisparia draamassa Tottelemattomuus.

Ronit (Rachel Weisz) rakastui teini-ikäisenä bestikseensä Estiin (Rachel McAdams). Lontoon ahdasmielinen ortodoksijuutalaisyhteisö ei hyväksynyt tyttöjen rakkautta. Ronit häädettiin lapsuudenkodistaan.

Parikymmentä vuotta myöhemmin Ronit asuu New Yorkissa ja on luonut menestyvän uran valokuvaajana. Hän päättää palata kotiin rabbi-isänsä hautajaisiin. Siellä Ronitia odottaa Esti, joka ei ole unohtanut häntä, vaikka onkin mennyt naimisiin heidän yhteisen lapsuudenystävänsä Dovidin (Alessandro Nivola) kanssa. Kolmiodraama on vääjäämätön.

Chileläinen ohjaaja Sebastián Lelio löi itsensä läpi transnaisesta kertovalla draamallaan Fantastinen nainen, joka voitti tänä vuonna parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-palkinnon. Hänen uutuusdraamansa Tottelemattomuus perustuu Naomi Aldermanin toistaiseksi suomentamattomaan romaaniin.

Siinä missä Fantastisen naisen päähenkilö Marina törmäsi yhä uudelleen ihmisten ennakkoluuloihin sukupuoli-identiteettinsä takia, Ronitia ja Estiä vainotaan heidän seksuaali-identiteettinsä takia.

Ortodoksijuutalaisuuden vanhakantaisuus voi aluksi tuntua kovin etäiseltä. Evankelis-luterilaisen kirkon kanta lesbo- ja homopareihin ei ole sen suvaitsevaisempi. 

Tottelemattomuus  ****