Anna Perho. Kuva: Jonna Öhrnberg
Anna Perho. Kuva: Jonna Öhrnberg

Toimittaja Anna Perholle yksi kirja on ylitse muiden, koska se tuo aina mieleen edesmenneen isoäidin. Lue Annan kesäkirjavinkit!

Toimittaja Anna Perho:

"Kaikkien aikojen rakkain kirjani on Donna Tarttin Jumalat juhlivat öisin. Otin romaanin aikoinaan mökkireissulle mukaan ja valvoin sen äärellä läpi ­kesäyön. Kun olin lukenut kirjan loppuun, ikävöin sen henkilöitä melkein fyysisesti. Teoksesta tuli myös iso­äitini suosikki. Keskustelimme usein kirjan tapahtumista, mikä on yksi parhaista muistoistani mummista.

Jumalat juhlivat öisin on myös ainoa romaani, jonka olen lukenut useaan kertaan."

Annan kirjavinkit lomalle:

John Fowles: Jumalten naamiot

"Pidän maagisesta realismista, ja tämä on tyylilajinsa hieno edustaja. Täydellinen lukuromaani, johon syntyy juonen lisäksi myös toinen, syvempi taso."

David Nicholls: Sinä päivänä
"Rakkaustarina, joka kuuluu chicklitin eliittiin. Viihdyttää koko rahan edestä."

Fabio Geda: Krokotiilimeri
"11-vuotiaan pakolaispojan uskomaton selviytymistarina, joka laittaa omat murheet mittakaavaan."

Pasi Havia, Antti Rinta-Loppi, Ville Lappalainen:
Erilainen ote omaan talouteen
"Tämä kirja voi muuttaa elämäsi. Tai ainakin pankkitilisi saldon. Helposti omaksuttavaa käytännön taloustietoa niille, joita raha kiinnostaa."

Jeannette Walls: Lasilinna
"Omaelämäkerrallinen, kaunis ja kauhea selviytymistarina rikkinäisestä lapsuudesta aina menneisyyden hyväksyvään aikuisuuteen."

Lue myös:

Mikä jännäri oli pilata Minna Kaupin MM-kisat?

Uutuusdraamaa Mitä meistä puhutaan ei voi suositella herkille katsojille. 

Norjalainen 16-vuotias Nisha (loistava Maria Mozdah) elää tavallista teinitytön elämää. Hänen maahanmuuttajavanhempansa sen sijaan haluavat elää uudessa kotimaassaan aivan samalla tavalla kuin Pakistanissa. Kun Nishan isä Mirza (Adil Hussain) saa tietää, että hänen tyttärensä seurustelee kantanorjalaisen pojan kanssa, seuraukset ovat kohtalokkaat. Mirza kidnappaa Nishan ja vie tytön väkisin Pakistaniin sukulaistensa hoteisiin opettelemaan kunnon naisen elämää.

Norjalaisen Iram Haqin draaman Mitä meistä puhutaan uskomattoman julma tarina perustuu ohjaajan omiin kokemuksiin. Hän oli 14-vuotias, kun hänen isänsä kidnappasi hänet ja vei hänet Pakistaniin, jossa hän joutui elämään vasten tahtoaan puolitoista vuotta.

Kauhistuttaa arvaillakin, mikä on suoraa lainaa Haqin omasta elämästä.

Nishan kokemukset tiivistyvät yhteen sanaan: naisviha. Tytöllä ei ole elokuvassa ihmisarvoa eikä ihmisoikeuksia. Isä puolustaa barbaarista käytöstään sillä, että hän suojelee perheen ja suvun mainetta. Vain sillä on väliä, ”mitä meistä puhutaan”. Kunniaväkivaltakin on siis aivan oikeutettua.

Ohjaaja kuvaa Nishan kohtaloa vähäeleisesti sortumatta mässäilyyn. Tapahtumat ovat niin järkyttäviä, ettei elokuvaa voi suositella herkälle katsojalle. Kauhistuttaa arvaillakin, mikä on suoraa lainaa Haqin omasta elämästä. Samalla katsoja tuntee kiitollisuutta siitä, että ohjaaja on uskaltanut kertoa kokemuksistaan välittämättä siitä, miten hänen sukunsa elokuvaan reagoi. Haq on kertonut tehneensä sovinnon isänsä kanssa ennen tämän kuolemaa. 

Mitä meistä puhutaan ****1/2

 

Ortodoksijuutalaisyhteisö ei suvaitse naisparia draamassa Tottelemattomuus.

Ronit (Rachel Weisz) rakastui teini-ikäisenä bestikseensä Estiin (Rachel McAdams). Lontoon ahdasmielinen ortodoksijuutalaisyhteisö ei hyväksynyt tyttöjen rakkautta. Ronit häädettiin lapsuudenkodistaan.

Parikymmentä vuotta myöhemmin Ronit asuu New Yorkissa ja on luonut menestyvän uran valokuvaajana. Hän päättää palata kotiin rabbi-isänsä hautajaisiin. Siellä Ronitia odottaa Esti, joka ei ole unohtanut häntä, vaikka onkin mennyt naimisiin heidän yhteisen lapsuudenystävänsä Dovidin (Alessandro Nivola) kanssa. Kolmiodraama on vääjäämätön.

Chileläinen ohjaaja Sebastián Lelio löi itsensä läpi transnaisesta kertovalla draamallaan Fantastinen nainen, joka voitti tänä vuonna parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-palkinnon. Hänen uutuusdraamansa Tottelemattomuus perustuu Naomi Aldermanin toistaiseksi suomentamattomaan romaaniin.

Siinä missä Fantastisen naisen päähenkilö Marina törmäsi yhä uudelleen ihmisten ennakkoluuloihin sukupuoli-identiteettinsä takia, Ronitia ja Estiä vainotaan heidän seksuaali-identiteettinsä takia.

Ortodoksijuutalaisuuden vanhakantaisuus voi aluksi tuntua kovin etäiseltä. Evankelis-luterilaisen kirkon kanta lesbo- ja homopareihin ei ole sen suvaitsevaisempi. 

Tottelemattomuus  ****