Camille Claudelin (Izïa Higelin) ja Auguste Rodin (Vincent Lindon) rakkaustarina ei pääty kauniisti. Kuva:  Cinema Mondo
Camille Claudelin (Izïa Higelin) ja Auguste Rodin (Vincent Lindon) rakkaustarina ei pääty kauniisti. Kuva: Cinema Mondo

Uutuusdraama Rodin kuvaa, kuinka kuvanveistäjä Camille Claudel jäi mentorinsa Auguste Rodinin varjoon.

Ranskalainen kuvanveistäjä Auguste Rodin (1840–1917) muistetaan parhaiten Ajattelija-patsaastaan. Jacques Doillonin uutuusdraama keskittyy taiteilijan ja hänen oppilaansa Camille Claudelin (1864–1943) rakkaussuhteeseen. Rodinilla oli avovaimo ja lapsi, joita hän ei Camillelle tekemistään lupauksista huolimatta koskaan jättänyt.

Bruno Nuytten ohjasi Claudelin ja Rodinin skandaalinkäryisestä suhteesta draaman jo vuonna 1988.  Siinä parina nähtiin Isabelle Adjani ja Gérard Depardieu. Tällä kertaa pääosissa nähdään Izïa Higelin ja Vincent Lindon. Higelin onnistuu kuvaamaan hyvin Claudelin vähittäistä murtumista. Suhde tuhosi Claudelin mielenterveyden. Hän syytti Rodinia töidensä plagioimisesta. Claudel vietti viimeiset 30 elinvuottaan psykiatrisessa sairaalassa.

Claudel jäi täysin opettajansa varjoon niin eläessään kuin kuolemansa jälkeenkin. Hänen teoksensa, kuten Valssi, kuvasivat naisen seksuaalisuutta tekoajankohtaansa nähden rohkeasti. Aikaa vaivasi kaksinaismoralismi. Siinä missä miestaiteilijoiden alastomat naishahmot herättivät ihastusta, aikalaiskriitikot eivät pitäneet aihetta naistaiteilijoille sopivana.

Doillon on hakenut elokuvaan autenttista tunnelmaa kuvaamalla sen aidoilla tapahtumapaikoilla. Pariisin Rodin-museo on lainannut kuvauksiin Rodinin keskeisiä töitä. MK

Rodin ***

 

Paul Thomas Andersonin pukudraama Phantom Thread on massiivinen järkäle, jossa eläkkeelle jäävä Daniel Day-Lewis nähdään viimeisen kerran valkokankaalla.

Eletään 1950-lukua Lontoossa. Muotisuunnittelija Reynolds Woodcockin (Daniel Day-Lewis) haute couture -muotitalo vaatettaa niin Britannian seurapiirit kuin Euroopan kuninkaalliset. Kuusikymppinen nero asustelee naimattoman sisarensa Cyrilin (Lesley Manville) kanssa muotitalonsa yläkerrassa.

Kaksikon rauha rikkoutuu, kun Reynolds solmii myrkyllisen suhteen tarjoilija Alma Elsoniin (Vicky Krieps). Alma saa pian huomata, että hänellä on yhtä vähän tilaa hengittää kuin korseteissa, joihin Woodcock asiakkaansa sulloo.

Ohjaaja Paul Thomas Andersonilla on tapana paisuttaa elokuvansa massiiviksi järkäleiksi. Esimerkiksi käy vuonna 2007 ilmestynyt There Will Be Blood, joka kertoo öljypohatan elämästä. Myös uutuusdraama Phantom Thread on mammutti: se kestää kaksi tuntia ja kaksikymmentä minuuttia. Pitkissä elokuvissa ei ole sinänsä mitään pahaa, mutta tälläkin kertaa tuntuu siltä, että leffaa on venytetty väkisin. Nopeammassa tempossa saman tarinan olisi voinut kertoa ehkä jopa vaikuttavammin.

Tyrannimaisen neron ja hänen muusansa tarinasta on nähty jo kyllästymiseen asti variaatioita. Kiinnostavampaa on miljöö, johon elokuva sijoittuu. Tuollaistako sen ajan crème de la crèmen elämä todella oli? Ja kun on kyse muotimaailmaan sijoittuvasta pukudraamasta, puvustus on juuri niin loistelias kuin odottaa sopii. Puvustaja Mark Bridges on ylittänyt itsensä. Mahtipontisen musiikin on säveltänyt Radiohead-yhtyeen Jonny Greenwood.

Woodcockin rooli jää Daniel Day-Lewisin viimeiseksi, sillä näyttelijä on päättänyt jäädä eläkkeelle. Oscar-palkintolautakunnalla on siis viimeinen tilaisuus palkita hänet – joskin hänet on palkittu jo kolmesti aiemmin. Day-Lewisin näyttelijäntyö on millintarkkaa mutta jättää katsojan kylmäksi, niin kuin usein metodinäyttelijöille käy. Aivan kuin hän toistaisi ulkokohtaisesti roolihahmonsa maneereja mutta ei saisi mitään kosketusta tämän tunteisiin.

Phantom Thread ***

Ensi-ilta 23.2.

 

Katseet kohti länsinaapuria!

Hyvinvointia, jääkiekkomestareita, Abba ja tietenkin Ikea – ei käy kiistäminen, että Ruotsi on aika erinomainen maa.

Sen osoittaa myös vuoden 2017 Tasa-arvoasioiden Eurobarometri. Suomella kuvittelisi menevän tasa-arvoasioissa hyvin, mutta on vähän harmillista huomata, ettei tilanne numeroiden valossa ole kovin loistelias.

Alku vaikuttaa lupaavalta: barometrin mukaan suomalaisista peräti 70 prosenttia on sitä mieltä, että miesten ja naisten välinen tasa-arvo on saavutettu työelämässä, mikä on korkein luku kaikista maista.

40 prosenttia suomalaisista ajattelee, että naisen tärkein rooli on pitää kodista ja perheestä huolta.

Mielikuva siitä, mitä tasa-arvo sitten tarkoittaa, tuntuu kuitenkin olevan hiukan erikoinen. Muun muassa 40 prosenttia suomalaisista ajattelee, että naisen tärkein rooli on pitää kodista ja perheestä huolta. Ruotsissa tätä mieltä on vain 11 prosenttia – mikä on vähiten kaikkiin maihin verrattuna.

Lisäksi peräti 74 prosenttia suomalaisista uskoo, että naiset tekevät miehiä todennäköisemmin päätöksensä tunteiden perusteella. Ruotsissa näin ajattelee vain 47 prosenttia.

Alkoiko pää kallistua hiukan länsinaapurin suuntaan? Ei ihme.

Päätimme koota 5 todistettua syytä, miksi jokaisen naisen kannattaa suunnata pikimmiten kohti Ruotsia:

  1. Ruotsissa ei ajatella, että tasa-arvo ollaan jo saavutettu. Täydelliseen tasa-arvoon uskoo Eurobarometrin mukaan vain puolet ruotsalaisista. Eiköhän se toinen puolikas, joka ei usko tasa-arvon vielä toteutuneen, tee kaikkensa sen saavuttamiseksi.
  2. Naisilla ja miehillä ei ajatella olevan eriytyneitä rooleja yhteiskunnassa. Ei ole ehkä ihan nykyaikaa ajatella, että naiset hakevat lapset päiväkodista ja tekevät ruokaa, ja miehet puolestaan hankkivat perheen elannon. Sen tietävät myös ruotsalaiset: vain 10 prosenttia uskoo, että miehen tehtävä on hankkia leipä pöytään.
  3. Ruotsalaismiehet ottavat enemmän isyysvapaata. Pohjoismaisen yhteistyön tasa-arvoindikaattorin mukaan kaikista mahdollisista etuuspäivistä ruotsalaismiehet käyttivät vuonna 2015 noin 27 prosenttia. Suomessa vastaavista etuuspäivistä käytettiin noin 10 prosenttia. Toisin sanoen ruotsalainen miesystävä ja isä on parasta laatuaan.
  4. Ruotsalaiset vastustavat suomalaisia todennäköisemmin seksististä läpänheittoa. Eurobarometrin tutkimuksessa käy ilmi, että ruotsalaisista 88 prosenttia uskoo, että seksistiseen läppään pitään puuttua, ja suomalaisista näin ajattelee 57 prosenttia. Jos siis haluaa välttyä blondivitseiltä, on turvallisinta suunnata ruotsinlaivalle.
  5. Ruotsissa ei oleteta, että miehet olisivat aina naisia kunnianhimoisempia. Väitteeseen siitä, että miehet ovat naisia kunnianhimoisempia, nyökyttelee vastaukseksi kyllä 48 prosenttia suomalaisista. Ruotsalaisista niin tekee vain 8 prosenttia samalla, kun loput toteavat, että kyllähän naiset ovat ihan yhtä huippuja kuin miehetkin. Juuri näin!
Vierailija

Heti kohti länttä! 5 syytä, miksi jokaisen naisen pitäisi muuttaa Ruotsiin

Tämän kirjoittaja ei voi olla mikään muu kuin nainen. Miten hel..vetissä joku Ikea, jääkiekkomestarit, Abba tms. vaikuttaa tavallisen ruotsalaisen elämään? Ikeaa ja Abbaa saa mistä tahansa maailmassa. Tämän kirjoittaja osoittaa että naiset eivät ole loogisia vaan ajattelevat tunteella. Hän todistaa kaikki naisten ja miesten väliset erot tosiksi. Häpeä naiskunnalle tälläiset klikkikirjoittelijat!
Lue kommentti