Kirjallisuussyksy on täynnä ihania jälleennäkemisiä.

 

Tänä syksynä odotus palkitaan, kun moni rakastettu kirjailija julkaisee uuden teoksen. Syksyn kohutuin esikoiskirjailija puolestaan on amerikkalainen Nathan Hill järkälemäisellä kirjallaan Nix. 

1. Nathan Hillin Nixiä on jo pitkään hehkutettu suurena amerikkalaisena romaanina, ja kyllä kymmenen vuotta kirjoitettu esikoiskirja odotukset aika hyvin lunastaakin. 

Romaanin päähenkilö on kolmikymppinen leipääntynyt yliopisto-opettaja, joka eräänä iltana näkee vuosia sitten perheensä hyljänneen äitinsä pääuutisissa poliittisena radikaalina ja haluaa selvittää, mitä tapahtui ja kuka äiti oikeastaan oli.

Äidin mysteerin ja koskettavan sukupolvitarinan lisäksi romaani on ahdettu täyteen teemoja Occupy Wall Street -protestiliikkeestä, peliriippuvuudesta ja median vallasta aina norjalaiseen muinaismytologiaan asti. 

Vähempikin olisi riittänyt, mutta koska Hill on todellinen kertojavelho, joka rakentaa toisaalla tarinaansa joitakin nykykirjallisuuden huikeimpia kohtauksia, romaania ei voi laskea käsistään.

Nathan Hill: Nix, suomentanut Raimo Salminen (Gummerus)

2. Eka Kurniawanin Kauneus on kirous saa kunnian olla ensimmäinen Indonesiasta ikinä suomennettu romaani. Villisti rönsyilevä romaani kertoo hurjista naisista ja heikoista miehistä. Sen päähenkilö Dewi Ayu on prostituoitu ja neljän tytön äiti, joista kolme on henkeäsalpaavan kauniita. Vain nuorin, nimeltään Kauneus, on kauhistuttavan rujo. 

Romaani on hurmannut lukijoita ympäri maailmaa ja Kurniawania on verrattu Gabriel García Márqueziin ja Salman Rushdieen

Eka Kurniawan: Kauneus on kirous, suomentanut Jaana Kapari-Jatta (Gummerus)

3. Monen fanin 20 vuoden odotus palkitaan tänä syksynä, kun Joutavuuksien jumala -esikoisromaanillaan maailman hurmanneen Arundhati Royn toinen romaani ilmestyy suomeksi.  

Roy tunnetaan paitsi kirjailijana myös kansalaisaktivistina ja esseistinä, joten Äärimmäisen onnen ministeriö -romaanikin on paitsi koskettava rakkaustarina samalla myös kannanotto Intian yhteiskunnallisia epäkohtia vastaan. 

Arundhati Roy: Äärimmäisen onnen ministeriö, suomentanut Hanna Tarkka (Otava)

4. Muistatteko vielä Neshovin suvun? Oslossa koko ikänsä eläneen Torunnin, joka joutuu tutustumaan sikatilallisten elämään ja isänsä erikoisiin veljiin, kun sukutilalla jumalan selän takana tarvitaan yhtäkkiä auttavia käsiä? 

Anne B.Ragden romaaneista Berliininpoppelit, Erakkoravut ja Vihreät niityt koostuva hittitrilogia itketti ja nauratti lukijoita yli kahdessakymmenessä maassa.  Odotetussa Perintötila-romaanissa saamme tietää, miten mutkikkaat perhesuhteet ovat kehittyneet ja millaisia valintoja kukin suvun jäsen on elämässään joutunut tekemään. 

Anne B. Ragde: Perintötila, suomentanut Katriina Huttunen (Tammi)

5. Elena Ferranten Napoli-sarja ei vielä syksyllä saa jatkoa suomeksi, mutta Ferrante-kuumeesta kärsivät voivat välipalaksi nauttia kirjailijan varhaisemman romaanin. Hylkäämisen päivät on hurja kuvaus jätetyn naisen mielenliikkeistä ja tunteista, jotka vaihtuvat epäuskosta katkeruuteen ja epätoivoon.  

Elena Ferrante: Hylkäämisen päivät, suomentanut Taru Nyström (WSOY)

6. Kirjailija Selja Ahavan omiin kokemuksiin perustuva romaani Ennen kuin mieheni katoaa on pakahduttavan rehellinen, taiturimaisen tarkka ja viisas kuvaus luopumisesta, muistoista, surusta ja elämän yllätyksellisestä luonteesta.  

Eräänä aamuna keittiön pöydän ääressä mies kertoo vaimolleen halunneensa aina olla nainen. Alkaa vaivihkainen muodonmuutos: nainen seuraa vierestä, miten hänen miehensä vähitellen katoaa ja tilalle ilmestyy vieras nainen. 

Ahava sai paljon faneja edellisellä romaanillaan Taivaalta tippuvat asiat, joka oli myös Finlandia-ehdokas.

Selja Ahava: Ennen kuin mieheni katoaa (Gummerus) 

7. Anni Kytömäen parin vuoden takainen Kultarinta kosketteli suomalaisten lukijoiden syviä kohtia ylistäessään metsää ja ylsi Finlandia-ehdokkaaksi. Toisen romaaninsa kirjailija on sijoittanut veden ääreen ja kallioille. Järkälemäinen sukupolviromaani tulee varmasti olemaan yksi syksyn tapauksista.

Anni Kytömäki: Kivitasku (Gummerus)

Viimein! Downton Abbey -faneja hemmotellaan sarjaan perustuvalla elokuvalla.

Downton Abbey -sarjaan pohjautuvasta elokuvasta on kohkattu suosikkisarjan päättymisestä asti, ja jo vuosi sitten elokuvasta puhuttiin täytenä totena.

Tänään myös tuotantoyhtiö on vahvistanut, että elokuvan kuvaukset todella alkavat tänä kesänä. Downton Abbeyn sosiaalisen median kanavissa julkaistiin tänään kutsu palata takaisin Downton Abbeyn maalaiskartanoon – elokuvateattereissa.

Deadline-sivusto uutisoi, että sarjan alkuperäiset näyttelijät, muun muassa Maggie Smith, Michelle Dockery ja Hugh Bonneville, ovat mukana elokuvassa. Käsikirjoituksen on tehnyt sarjan luoja Julian Fellowes. Elokuvan ohjaa sarjan pilottijakson ohjannut Brian Percival.

Elokuvan tarina ja julkaisupäivä ovat vielä toistaiseksi arvoituksia.

Nyt on tarjolla tuhti annos The Rockin kesäistä kasaritoimintaa kiinalaisittain.

Aina niin poikamaisesti innostuvan Dwayne ”The Rock” Johnsonin tähdittämä Skyscraper on täysiverinen kasarileffa niin hyvässä kuin pahassakin. Näin vanhentuneita ja suoraan sanottuna hölmöjä elokuvia ei oikeastaan edes enää tehdä Hollywoodissa, vaan nytkin suurimman osuuden tuotannosta on pulittanut kiinalaisstudio Legendary Entertainment, jonka taas omistaa Kiinan elokuvasalit omistava Wanda. Täten Skyscraper tapahtuu pääosin Hongkongissa, futuristisessa tietokoneella luodussa 220-kerroksissa pilvenpiirtäjässä.

Kiinalaisuus näkyy myös roolituksessa. Mukana ovat kiinalainen teknomiljardööri (Chin Han), hongkongilaiset poliisit sekä kiinalainen mafia ja sen päähahmo, nuori ja tappava kaunotar Xia (Hannah Quinlivan). Pahiksina nähdään lähinnä valkoisia näyttelijöitä, joiden pomona toimii tanskalainen, brittiaksentilla mumiseva Roland Møller. Liekö tässä pieni knoppi kolonialismille, sillä Hongkong oli Britannian hallinnassa vuoteen 1997 saakka?

The Rockille ei ole kirjoitettu edes huonoja one-linereita. Rohkeasti vain huumoria peliin, niin osaset loksahtaisivat paremmin kohdilleen.

The Rock on entinen sotilas Will Sawyer, joka on palkattu suorittamaan turvatarkastus uuteen jättipilvenpiirtäjään, jotta se voidaan avata tuleville asukkaille. Sawyerin perheen jäsenet ovat sattumoisin ensimmäiset asukkaat talossa. Pian kaikki menee tietenkin pieleen, kun pahikset sytyttävät pilvenpiirtäjän tuleen. The Rockin täytyy pelastaa vaimonsa Sarah (pitkästä aikaa isommassa roolissa nähtävä Neve Campbell) sekä kaksi lastaan konnilta ja uhkaavasti leviävältä tulipalolta. On myös hieno nähdä, että Campbellille on keksitty aktiivista tekemistä, eikä hän ole vain hädänalainen neito.

Skyscraper on kuin yhdistäisi ensimmäisen Die Hardin katastrofiklassikko Liekehtivään torniin, joiden joukkoon heitetään bonukseksi kohtauksia lähivuosien toimintahiteistä. Lopputulokseksi saadaan tavanomainen, mutta hyvin tehty ja melko viihdyttäväkin rymistely. Onneksi The Rockin järkälemäinen karisma jaksaa kannatella typeriä ja ennalta-arvattavia juonenkäänteitä ryöstöviljelevä elokuva räjähtävään loppuunsa saakka.

Pahimmat risut Skyscraper saa liiallisesta vakavamielisyydestään. Kasaritoimintaleffat olivat hauskoja. Nyt The Rockille ei ole kirjoitettu edes huonoja one-linereita. Rohkeasti vain huumoria peliin, niin osaset loksahtaisivat paremmin kohdilleen.

Skyscraper ***