Harvinainen kohde mahtavissa maisemissa, remonttitaitoiselle. Kuvat: Shutterstock
Harvinainen kohde mahtavissa maisemissa, remonttitaitoiselle. Kuvat: Shutterstock

Ainutlaatuinen, upea kohde rauhallisella paikalla on nyt hiljaisessa myynnissä.

Kohde: Branin linna, tunnetaan myös Draculan linnana.

Osta nyt omaksesi yksi Romanian vetävimmistä turistikohteista. Todellinen julkkiskohde: kirjailija Bram Stokerin Dracula-kirjojen kuvitteellinen tapahtumapaikka. Draculan esikuva, kaameaksi moitittu Vlad Seivästäjä, asui aikoinaan linnassa vain muutaman kuukauden. Hänen jäämistöään ei tietääksemme ole enää linnassa.

Rakennus on ikäänsä (reilut 600 vuotta) nähden verrattomassa kunnossa. Vakituisia asukkaita on viimeksi ollut 1947, jolloin Romanian kuninkaallinen perhe muutti sieltä pois. Linnassa elää yhä vahvana suositun kuningattaren henki. Rakennus on sisustettu 1300–1800-luvun kalusteilla, ja seinillä on mustavalkoisia kuvia kuningattaresta ja tämän perheestä. Romantikon unelma!

Kiireinen mieli rauhoittuu katsellessa Transilvanian metsämaisemia. Linna sijaitsee rauhallisella paikalla kukkulan laella, naapuruston äänet eivät häiritse.

Sopii myös kotikuntoilijalle. Täällä et tarvitse olohuoneeseen stepperiä, sillä syke kohoaa huomaamatta portaita kiivetessä.

Oiva kohde myös mystiikasta ja historiasta kiinnostuneille.

Sijainti: Str. General Traian Mosoiu 24, Bran, Transilvania, Romania. Ruuhkista riippuen ajomatka pääkaupunki Bukarestista 3–5 tuntia.

Rakennusvuosi: 1300-luvun lopulla, alun perin puolustuslinnoitus.

Aiemmat omistajat: mm. saksit ja unkarilaiset, Romanian kuningatar Maria sekä Romanian valtio.

Huoneita: Noin 60.

Hinta: ”Jos joku tekee kohtuullisen tarjouksen, selvitämme ostajaehdokkaan taustat ja mitä hän aikoo linnalle tehdä, ja harkitsemme tarjousta vakavasti”, Mark Meyer on sanonut The Telegraph-lehdelle. Hän edustaa newyorkilaista lakitoimisto Herzfeld and Rubinia, joka hoitaa myynnin.

Epävirallisten tietojen mukaan linnasta toivotaan ainakin 25,5 miljoonan euron hintaa. Romanian valtiolle linnaa on tarjottu 57 miljoonalla eurolla.

Myynnin muut ehdot: Myyjien toiveissa on, että linna säilyisi turistikohteena.

Sähkö- ym. kulut: Voit pienentää linnan lämmityskuluja esimerkiksi pitämällä osan huoneista viileämpinä.

Tuloja linnan ylläpitoon on mahdollista saada, jos pidät linnaa avoinna turisteille. Tuloennuste: 560 000 kävijää/vuosi, lipun hinta 1,2–6 €. Linnan pihan torikojuissa voi myydä myös muun muassa t-paitoja, tuoppeja ja jääkaappimagneetteja.

Huom: Putkisto vaatii korjausta. Vessat ja kylpyhuoneet purettu kommunistihallinnon aikaan. Joitakuita saattaa häiritä myös vilkkaan päätien äänet.

Lisätietoja: Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä: Mark Meyer, puh. 001 212 471 8500.

Linnaa on hoitanut viime vuodet perikunta. Seitsemänkymppiset Dominic, Maria Magdalena ja Elizabeth Habsburg ovat suoraan alenevassa polvessa Romanian entisen kuningasperheen jälkeläisiä, joten saat heiltä suoraa tietoa linnan vaiheista.

Lähteet: The Telegraph, romaniatourism.com ja bran-castle.com.

Kannattiko Tuntematon sotilas filmatisoida vielä kolmannen kerran, pohtii Me Naisten elokuvakriitikko Martta Kaukonen.

”Aloin nauraa ja mietin, että ette ole tosissanne. Niitä on jo kaksi ihan samanlaista ja nyt sitten kolmas samanlainen elokuva”. Näin ohjaaja Wille Hyvönen reagoi Nyt-liitteen mukaan kuultuaan, että Aku Louhimies aikoi uudelleenfilmatisoida Väinö Linnan vuonna 1954 ilmestyneen romaanin Tuntematon sotilas.

Oma reaktioni oli samanlainen. Pitääkö klassikko todella uusia 30 vuoden välein? Edvin Lainehan filmatisoi sen tuoreeltaan vuonna 1955 ja Rauni Mollberg jo unohduksiin painuneen versionsa vuonna 1985. Eikö maassamme ole muka kirjoitettu mitään muuta, joka kiteyttäisi yhtä hyvin Suomi 100 -juhlavuoden tunnelmat?

Louhimies  antaa naisille enemmän tilaa. Nähdään äitejä, vaimoja, morsiammia ja tyttäriä.

Louhimiehen tehtävä ei ollut helppo. Toisaalta hän ei voinut tehdä elokuvaa, joka noudattelisi Laineen kaavaa aivan yksi yhteen. Toisaalta taas alkuperäisestä ei voinut poiketa liian railakkaasti, sillä siitähän pyhää kansallisaarrettamme palvovat konservatiivit vasta riemastuisivatkin. Lopputulos onkin tasapainoilua näiden kahden vaihtoehdon välillä.

Salo, Hietanen, Rokka ja Koskela eli näyttelijät Akseli Kouki, Aku Hirviniemi, Eero Aho ja Jussi Vatanen. Kuva: Tommi Hynynen / Elokuvaosakeyhtiö Suomi 2017
Salo, Hietanen, Rokka ja Koskela eli näyttelijät Akseli Kouki, Aku Hirviniemi, Eero Aho ja Jussi Vatanen. Kuva: Tommi Hynynen / Elokuvaosakeyhtiö Suomi 2017

Suurin ero Laineen versioon on elokuvan naiskuva. Laineen työssä naiset ovat pelkkiä statisteja. Hyveellisiä lottia, joiden silmien loistoa sotilaat ihailevat, tai petroskoilaisia viihdyttäjiä, jotka tanssivat sankareillemme. Ja kotikylässä odottavia tyttöjä, jotka ”eivät anna”, ellei heille muista kirjoittaa rintamalta. Louhimies sen sijaan antaa naisille enemmän tilaa. Nähdään äitejä, vaimoja, morsiammia ja tyttäriä.

Elokuvassa jopa viitataan ohimennen naisten sodassa kokemaan seksuaaliseen väkivaltaan, vieläpä suomalaisten sotilaiden kynsissä. Vähäiseksi naisten rooli silti edelleen jää. He pikemminkin vain odottavat puolisojaan, poikiaan ja isiään kotiin. Naisten ponnistelujaan kotirintamalla ei nähdä. Onneksi naisten ääntä kaipaaville on ilmestynyt Linnan romaanista uusi tulkinta. WSOY:n kustantamassa Toinen tuntematon -kirjassa 22 kirjailijaa kuvaa yhtä monen alkuperäisteoksessa sivustakatsojaksi jääneen naisen elämää.

Tuskin Suomesta löytyy ihmistä, joka pitäisi alasti saunomista rohkeana.

Entä sitten Antti Rokan puolisoa Lyytiä näyttelevän Paula Vesalan kohuttu ”rohkea” saunakohtaus? Tuskin Suomesta löytyy ihmistä, joka pitäisi alasti saunomista rohkeana.

Tuntematon sotilas ***

ENSI-ILTA 27.10.

Vierailija

Me Naiset katsoi uuden Tuntemattoman: Mitä ihmeellistä on Paula Vesalan kohutussa saunakohtauksessa?

"Väinö Linnan romaani oli alun perin sodanvastainen puheenvuoro. Se kertoi sodan mielettömyydestä, miesten pelosta ja tappiosta". Ihan mielenkiintoista olisi ollut, jos elokuvassa olisi uutena näkökulmana tuotu esiin raadollisia faktoja joita on viimeaikoina alkanut tulla esiin tuostakin historian ajanjaksosta joka on aika vahvasti suomessa "glorifioitu" tiettyjen tahojen toimesta jopa vastenmielisyyksiin asti. Ihan hyvä silti jos edes naisten kohtaloita on aavistus avattu, mutta mielestäni...
Lue kommentti

Michael Fassbender heittäytyy renttukyttä Harry Holen rooliin Jo Nesbøn jännäriin perustuvassa Lumiukossa.

Pohjoismaiset rikoskirjailijat pääsivät ratsastamaan nordic noir -buumilla viimeistään, kun Stieg Larssonin Millennium-trilogian ensimmäisestä osasta Miehet jotka vihaavat naisia väännettiin jenkkifilmatisointi vuonna 2011. Oli vain ajan kysymys, milloin Hollywoodissa tartuttaisiin Larssonin norjalaisen kilpailijan Jo Nesbøn hittiromaaneihin. Kirjailija on kirjoittanut renttupoliisi Harry Holen seikkailuista jo 20 vuotta. Kirjoja ei alettu filmatisoida aikajärjestyksessä, vaan ensimmäisenä valkokankaalla nähdään vuonna 2007 julkaistu Lumiukko.

Alkoholisoituneena Holena nähdään Michael Fassbender, joka on roolissa kotonaan. Harry Hole tutkii kadonneiden naisten tapausta. Rikoksia yhdistää vain se, että ne on tehty ensilumen sataessa ja rikospaikalta paikalta löytyy aina irvokkaan näköinen lumiukko. Työparikseen Hole saa uuden tulokkaan Katrine Brattin (Rebecca Ferguson).

Elokuvan on ohjannut Tomas Alfredson, jonka nimi on laadun tae. Leffan visuaalinen ilme on yhtä tyylikäs kuin ohjaajan läpimurtotyössä Ystävät hämärän jälkeen. Elokuva on kuvattu Norjassa, jonka vuoristomaisemista ohjaaja ottaa kaiken irti. Alfredson hallitsee intensiivisen tunnelman luomisen. Elokuvaan jää koukkuun ensi minuuteista lähtien. Väkivaltaa on paljon ja se näytetään hyvin yksityiskohtaisesti. Paloiteltujen ruumiiden esittäminen jos ei nyt kauniissa, niin ainakin tyylikkäissä asetelmissa, on hieman kyseenalainen tyylikeino.

Lumiukko

 ***