Satu Koskimies ja Vilja-Tuulia Huotarinen ovat rakastaneet Montgomeryn Runotyttö-kirjoja pienestä pitäen. Nyt he kirjoittivat teoksille jatko-osan Emilia Kent - Runotytön tarina jatkuu.
Satu Koskimies ja Vilja-Tuulia Huotarinen ovat rakastaneet Montgomeryn Runotyttö-kirjoja pienestä pitäen. Nyt he kirjoittivat teoksille jatko-osan Emilia Kent - Runotytön tarina jatkuu.

Kuinka sujuu Montgomeryn Runotyttö-sarjan Emilialta avioelämä? Se paljastuu teosten suomalaisessa jatko-osassa Emilia Kent – Runotytön tarina jatkuu (WSOY).

Kun Runotyttö-trilogiansa puhki lukenut fani kuulee, että tarinalle on teossa suomalainen jatko-osa, ensireaktio on kauhu: miten joku uskaltaa tarttua kaikkein pyhimpään? Eivät kai Satu Koskimies ja Vilja-Tuulia Huotarinen aio tehdä Emilia-sankarittarelle samaa katalaa temppua kuin Alexandra Ripley aikanaan teki Tuulen viemää -klassikolle kammottavalla Scarlett-kalkkunallaan?

Luojan kiitos eivät. Emilia Kent – Runotytön tarina jatkuu (WSOY) on niin tyylipuhdas, kieleltään ja hengeltään alkuteoksille uskollinen romaani, että tekijän paikalla voisi yhtä hyvin lukea Lucy Maud Montgomery. Uusi sukupolvi tuskin edes huomaa, että teosten välillä on kulunut lähes sata vuotta.

Uutuuskirja sai alkunsa ystävyydestä ja fanifiktiosta. Koskimies ja Huotarinen kertovat kymmenen vuoden aikana puhuneensa paljon Emiliasta ja siitä, kuinka paljon Runotytöt heille kussakin ikävaiheessa merkitsivät. Jossain vaiheessa alkoi itää myös ajatus siitä, mitä tapahtui happy endin jälkeen.

Runotyttöjen tekijänoikeudet rauenneet

Tekijänoikeuksista ei sinänsä tarvinnut huolehtia: alkuperäiset Runotyttö-kirjat (Pieni runotyttö, Runotyttö maineen polulla ja Runotyttö etsii tähteään) julkaistiin vuosina 1923–27, joten kustantamon mukaan tekijänoikeudet olivat rauenneet.

Sen sijaan kirjoittajat kertovat miettineensä paljonkin sitä, mitä Montgomery itse tuumaisi suomalaisfanien jatko-osasta.

– Toivomme tietysti kovasti, että hän suhtautuisi kirjaan suopeasti ja pitäisi siitä, mitä olemme Emilialle tehneet. Kunnioitus Montgomeryn työtä kohtaan oli teoksessamme lähtökohtana, Koskimies sanoo.

”Toivomme kovasti, että Montgomery pitäisi siitä, mitä olemme Emilialle tehneet.”

Alkuperäisessä trilogiassa kirjailija Emilia Starr ja taidemaalari Teddy Kent saivat monien vaiheiden jälkeen vihdoin toisensa, mutta millaiseksi muotoutuisi taiteilijaparin avioelämä? Voiko 1900-luvun alun kotirouva yhä kuvitella luovansa omaa kirjailijanuraa – ja haluaako hän edes?

Entä mitä tapahtui Emilian exälle, ristiriitaiselle ja synkkämieliselle Dean Priestille?

– Viimemainitusta hahmosta kävimme ehkä eniten keskusteluja Sadun kanssa. Itse opin nyt kirjoittamisen myötä ymmärtämään Deaniakin entistä paremmin, Huotarinen kertoo.

Mitä tapahtuu aviovuoteessa?

Kirjasarjan henkeä kunnioittaen Emilian tarinaa ei ole modernisoitu liiaksi. Pienistä vihjeistä voidaan esimerkiksi aavistella, ettei Emilian ja Teddyn aviovuode ole aivan kylmä, mutta yksityiskohdat jäävät lukijan mielikuvituksen varaan.

Tekijät ovat muutenkin pyrkineet olemaan uskollisia menneen maailman tyylille ja tapakulttuurille. Joitakin tahallisen moderneja, feministisiäkin silmäniskuja kirjassa silti nähdään. Niistä huomaa, että paitsi naisen, myös miehen paikka perheessä on sadassa vuodessa aika lailla muuttunut. Onneksi.