Vaikka elokuvaa on syytetty valkopesusta, on Scarlett Johansson nappivalinta päärooliin.

Majuri (Scarlett Johansson) on kyborgi: mieleltään ihminen, vartaloltaan kone. Hänet on luotu aseeksi, ja niinpä hän taistelee kyberrikollisia vastaan Osasto 9:n kanssa, joka toimii lainvartijoiden tapaan. Uusi rikollinen kaupungissa listii Majurin luoneen tekoäly-yritys Hanka Roboticsin työntekijöitä, ja Majurin on selvitettävä miksi.

Uusi Ghost in the Shell -elokuva perustuu mangasarjakuviin ja niistä tehtyyn 1995 vuoden animeklassikkoon. Leffa on hengästyttävän kaunista katsottavaa. Se maalaa neonvärien värjäämän uskomattoman tulevaisuuskuvan, jota jaksaa ihailla helposti pari tuntia elokuvateatterissa. Ja tarjoaa uusi elokuva jotain hengellistäkin. Majuri painii sen kanssa, mikä hänen paikkansa tässä maailmassa on, sillä hän ei ole ihminen muttei konekaan.

Alkuperäinen anime-elokuvaversio oli synkkä, maalaileva ja antoi katsojalle tilaa pohtia Majurin kiperiä kysymyksiä. Uudessa versiossa filosofointi on valitettavasti laimeaa ja kömpelöä. Muutenkin elokuva jää vähän latteaksi: jos kaikki kaunis ja Clint Mansellin upeat musiikit jätettäisiin pois, jäljelle jäisi aika vähän. Ghost in the Shell on siis vähän kuin kaunis kuori, joka paljastuu lähemmällä tarkastuksella pieneksi pettymykseksi.

Scarlett Johansson loistaa ihmissielulla siunattuna koneena.

Elokuva on jo vuoden verran ehtinyt rypeä jonkinlaisen kohunkin keskellä. Siitä lähtien, kun kävi ilmi, että leffan pääosassa nähdään Scarlett Johansson, sitä on syytetty valkopesusta. Ohjaaja Rupert Sanders on joutunut perustelemaan lukemattomissa tilaisuuksissa sitä, miksei Majuria näyttele alkuperäistä kunnioittaen japanilainen näyttelijä.

Hänen kantansa on selvä: Scarlett Johansson niin iso nimi ja yksi aikansa kovimpia tähtiä, että oli onni saada hänet elokuvaan – ja näin ajattelee moni fanikin. Ohjaaja on vielä lisännyt, että Scarlett Johanssonilla on tietynlaista kyberpunkin estetiikkaa, ja siinä hän on oikeassa.

Eleettömästä näyttelemisestä syytetty Scarlett Johansson loistaa ihmissielulla siunattuna koneena. Parhaimmillaan elokuvassa on ripaus sitä Scarlettia, jollaisena hänet nähtiin palkitussa scifidraamassa Under the Skin. Muuten elokuvaa katsellessa tulee vähän sama olo kuin silloin, kun näki 90-luvun lopulla ensimmäistä kertaa Matrixin: jotain hienoa tapahtuu, mutta lopputuloksesta jää kuitenkin vähän hölmö olo.

Katso traileri:

Ghost in the Shell

***

Ensi-ilta 31.3.

Aiempaa avoimempia, rohkeampia ja niin kovin kunnollisia. Nykynuoret ovat ehdottomasti mainettaan parempia.

Kiittämättömiä laiskiaisia, nilkat paljaana liian kireissä verkkareissa viipottajia, Helsinki-Vantaan lentokentän nurkissa lorviskelijoita. Röyhkeitä rääväsuita, jotka eivät osaa arvostaa opettajiaan. Kaiken lisäksi he viettävät ihan liikaa aikaa sosiaalisessa mediassa, ja tuppaavat olemaan kumppaninvalinnassakin kammottavan kranttuja.

Älkääkä edes mainitko heidän meininkiään työelämästä. He ovat patalaiskoja ja ”saikuttavat”, jos vähän harmittaa tai tuntuu siltä, ettei huvita. Tai siis jos he nyt edes päätyvät ikinä työelämään. Suurin osa heistä syrjäytyy tai jää esimerkiksi ideologisesti työttömiksi.

Sellaisia ne nykynuoret maineensa mukaan ovat. Todellisuus on kuitenkin toinen.

The Economist -lehti kirjoittaa tuoreessa artikkelissaan, että huonosta maineestaan huolimatta nykynuoret ovat itse asiassa perin loistavia tyyppejä. Emme voisi olla enempää samaa mieltä!

Siksi listasimme syyt, joiden takia nykynuoret ovat oikein mainiota porukkaa – ehkä jopa mainiompaa kuin edelliset sukupolvet:

1. He uskaltavat puhua aroistakin asioista…

Mielenterveyden ongelmat, seksi ja seksuaalisuus, itsetunto-ongelmat ja ulkonäköpaineet. Nykynuoret ovat kasvaneet maailmaan, jossa näistä asioista voidaan puhua suoraan.

Viime kesänä loppuneen Skam-sarjan moni aikuiskatsoja hämmästyi siitä, miten avarakatseisia ja suorasanaisia sarjan teini-ikäiset olivat. Sarjassa esimerkiksi mielenterveysongelmiin ja seksuaalisuuden etsimiseen suhteuduttiin lempeän mutkattomasti.

”Enää psyykkinen häiriö ei ole hävettävä vaan siihen voi hakea apua.”

– Sarja valoi uskoa siihen, että maailma on menossa parempaan suuntaan. Monet nuoret osaavat suhtautua vaikeisiin asioihin paljon tasapainoisemmin kuin ennen osattiin, totesimme jo tuolloin.

Myös monet nuorten suosikkivloggaajat ovat tunnettuja siitä, että he kertovat oman elämänsä haasteista, mielenterveyden kanssa kamppailusta tai esimerkiksi menkoista suorasanaisesti seuraajilleen. Yksi heistä on Maiju ”Mansikkka” Voutilainen, 21.

Maiju on nimetty vuoden 2017 Hyvän mielen lähettilääksi, koska hän on puhunut julkisesti mielenterveysongelmista, joista moni edelleen häpeän pelossa vaikeaa.

– On hienoa, jos joku on esimerkkini myötä rohkaistunut puhumaan ongelmistaan ja hakemaan apua, Maiju kertoi Me Naisille viime vuoden lopulla. Lue hänen haastattelunsa tästä:


2. …ja he uskaltavat hakea apua.

Masennusdiagnoosit ovat yleistyneet nuorten keskuudessa. Asiantuntijoiden mukaan tämä ei kuitenkaan välttämättä ole merkki siitä, että nuorisomme kärsii entistä enemmän. Se saattaa olla päinvastoin merkki siitä, että vihdoin he uskaltavat hakea apua.

– Palveluista puhutaan nuorten keskuudessa ja terveydenhoitajat osaavat ohjata nuoria niiden pariin. Selvästi myös psyykkisten häiriöiden leimallisuus on muuttunut. Enää psyykkinen häiriö ei ole hävettävä vaan siihen voi hakea apua, professori Eila Laukkanen totesi Ylen haastattelussa.

3. He ovat kovin kunnollisia.

Tilastojen mukaan suomalainen nuori on kiistatta raittiimpi, lainkuuliaisempi ja vähemmän väkivaltainen kuin koskaan aiemmin. Nuorisobarometrin mukaan moni luottaa myös kivenkovaa perinteisiin pohjoismaisiin arvoihin, kuten työhön ja perheeseen.

Ja vaikka nuorisolaisia pidetään perinteiden rappioittajina, todellisuudessa moni on varsin konservatiivinen.

– Yli 20 vuoden aikana on tapahtunut hyvin vähän muutoksia siinä, miten tärkeänä nuoret pitävät perhettä, työtä, hyvää toimeentuloa, isänmaallisuutta ja jopa asevelvollisuutta, tutkija Sami Myllyniemi kertoi Me Naisille vuosi sitten.

”Hyvin pienet, näkyvät joukot vääristävät julkista keskustelua siitä, että nuoret olisivat jotenkin yleisesti julkisuustyrkkyjä.”

Ja vaikka jotkut pilkkaavat nuorten haaveilevan ainoastaan julkkiksen ammatista ja törppöilevän pää pilvissä, moni on oikeasti ihan päinvastaista, jalat maassa -tyyppiä.

– Hyvin pienet, näkyvät joukot vääristävät julkista keskustelua siitä, että nuoret olisivat jotenkin yleisesti julkisuustyrkkyjä. Julkisuudesta haaveilee noin prosentti tutkitusta joukosta, jossa on miljoona 15–29-vuotiasta, tutkija Myllyniemi kertoi.

4. Heillä on taskussaan ihan loistavia kikkoja…

Saitko puhelun tuntemattomasta numerosta? Teinien kikka auttaa! Oululainen Minna, 16, kertoi taannoin Me Naisille kikasta, jolla tuntemattoman soittajan identiteetti selviää hetkellä.

– Kun joku on soittanut tuntemattomasta kännykkänumerosta, voi sen numeron tallentaa puhelimeen ja mennä sen jälkeen Whatsappiin katsomaan, kuka soittaja on. Silloin ei tarvitse maksaa kalliiden numeropalveluiden maksuja.

Lue kikasta enemmän tästä: 


5. …ja he lähtevät rohkeasti yrittämään.

Työelämä muuttuu jatkuvasti pirstaleisemmaksi, ja ennustusten mukaan tulevaisuudessa yhä useampi meistä tekee jotain muuta kuin tasaista palkkatyötä.

Siinä missä keski-ikäistä palkansaajaa tulevaisuudenkuva kauhistuttaa, nuoriso osaa suhtautua siihen rennosti. Onhan heitä peloteltu työelämän murroksesta jo lapsesta saakka.

Siinä missä keski-ikäistä palkansaajaa työelämän tulevaisuudenkuva kauhistuttaa, nuoriso osaa suhtautua siihen rennosti.

Moni nuori myös vaatii työnantajaltaan yhä enemmän. Yksi heistä on Netta Lehtonen, 27, jota haastattelimme viime vuonna.

– Olen kohdannut töissä tilanteita, joissa ideani eivät ole saaneet juuri ollenkaan palautetta tai kiitosta. Se tuntui todella turhauttavalta ja sai minut vaihtamaan työpaikkaa ja myöhemmin perustamaan oman yrityksen, hän totesi.

6. He välittävät tulevaisuudesta.

Luuletko, että nuorisolaiset törsäävät kaikki rahansa pelkkään materiaan, eivätkä pysty miettimään elämäänsä yhtä somevideota pidemmälle? Väärässä olet. Kansainvälisten tutkimusten ja kyselyiden mukaan Z-sukupolvi on edellistä sukupolvea kiinnostuneempi säästämään ja pitämään huolta ympäristöstä.

Tutkimusten mukaan nykynuorilla on myös aiempia sukupolvia paremmat yhteiskunnalliset tiedot ja taidot. Vaikka politiikka ei välttämättä erityisemmin kiinnostaisi, yhä useampi haluaa vaikuttaa ympäröivään maailmaan yksilötasolla esimerkiksi somessa.

7. He käyttävät kieltäkin kekseliäästi.

Viime vuosina on päivitelty runsaasti sitä, kuinka nuoret eivät osaa enää suomen kieltä. Todellisuudessa he osaavat ihan uudenlaista suomea, johon yhdistävät kansainvälistä termistöä perin luovastikin!

Tsekkaa tästä, kuinka hyvin tunnet nuorten ihan uudenlaisen sanaston:


8. He osaavat puolustaa itseään…

Aikuisväestön näkökulmasta nuorista on houkuttelevaa puhua omana, yhtenäisenä joukkona, jota yhdistää tietyt ongelmat ja piirteet. Todellisuudessa jokainen nuori on oma yksilönsä.

– Nuorista puhuminen yhtenäisenä joukkona on ihan yhtä hassua kuin aikuisista puhuminen yhtenä massana, sanoi tutkija Sami Myllyniemikin.

Vaikka vanhempien sukupolvien on välillä vaikea ymmärtää tätä, onneksi nuoret itse ymmärtävät – ja myös pitävät puoliaan.

Tämä on näkynyt esimerkiksi seksuaalista häirintää käsittelevässä #metoo-keskustelussa, jonka aikana moni vanhemman sukupolven edustaja on huomannut, että itselle vaikealta tuntuvat keskustelunaiheet ovat nuorille varsin arkipäiväisiä juttuja.

9. …ja luottavat omaan tyyliinsä.

Rehellinen palaute teini-ikäiseltä jokaiselle oman elämänsä Pirkko Arstilalle: ”Ihan sama, mitä mieltä olet minun pyllyverkkareistani. Jos näytän niissä omasta mielestäni hyvältä, totta hitossa käytän niitä.”

Ranskalaiskomediassa C’est la vie! – Häät ranskalaiseen tapaan seurataan häitä hääsuunnittelijan näkökulmasta.

Hääsuunnittelijan elämä ei ole herkkua, mikäli Olivier Nakachen ja Eric Toledanon ohjaamaan ranskalaiseen romanttiseen komediaan C’est la vie! – Häät ranskalaiseen tapaan on uskominen. Samaa aihetta käsitteli vuonna 2001 Jennifer Lopezin tähdittämä elokuva Häät mielessä. Tällä kertaa hääsuunnittelijana kärsii eläkeikää lähestyvä Max (Jean-Pierre Bacri).

Maxin tehtävänä on järjestää häät 1600-luvulla rakennettuun loisteliaaseen linnaan. Elokuva seuraa hänen viime hetken ponnistelujaan hääpäivän aamusta aina myöhään yöhön. Toisin kuin tosi-tv-sarjoissa, morsian ei ole muuttunut häitä valmistellessaan hirviöksi, vaan sulhanen. Rasittavan sulhon lisäksi Maxin on kestäminen epäpäteviä palkollisiaan, jotka ovat muun koheltamisensa ohella aiheuttaa vieraille ruokamyrkytyksen ja ampua heitä ilotulitusraketeilla.

Huumoria ammennetaan ranskalaisesta temperamentista. Tunteet käyvät kuumina, henkilöt sanailevat kilpaa toistensa kanssa ja ärräpäät lentävät. Siis samanlaista kohkaamista ja meuhkaamista, johon suurin osa ranskalaisista komedioista nykyisin luottaa. Elokuvan pelastavat kaksi lopussa nähtävää juhlakohtausta. Niissä on aitoa romantiikan lumoa ja magiaa.

C’est la vie! – Häät ranskalaiseen tapaan ***