Joulu ei ole joulu ilman ihania kirjalahjoja.

Romaanien rakastajalle

Oikeus olla nainen
Parvekejumalat järkyttää, mutta juuri siksi se on tärkeä kirja. Se sopii ajatteleville, ajankohtaisista ilmiöistä sekä naisen asemasta kiinnostuneille. Keskiössä on kaksi naista: somalialaisen maahanmuuttajaperheen tytär Anis ja suomalaismuslimi Alla. Kumpikin kapinoi perheensä tabuja rikkoen. Vaarallisinta on naisen seksuaalisuus, jota yritetään tukahduttaa monin keinoin.
Anja Snellman: Parvekejumalat. Otava

Periaatteen mies
80-vuotiaan kansanmiehen pienet yksinpuhelut hurmaavat heti kättelyssä niin mies- kuin naislukijankin. Mies näkee asiat omalla tavallaan ja pahoittaa mielensä nykyajan kotkotuksista, villi ja vapaa kulutusyhteiskunta ei saa koskaan hänestä otetta. Miehen jääräpäisille mietteille voi nauraa, mutta naurussa on mukana myös haikeutta. Mielensäpahoittaja puhuttelee, liikuttaa ja huvittaa.
Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja. WSOY

Rakkaus on totta
Totta on kaunis ja surumielinen romaani rakkaudesta ja kuolemasta. Se puhuttelee kaikenikäisiä naisia. Näkö­kulma vaihtelee henkilöltä toiselle, kunnes ihmisten tarinat alkavat kiertyä yhteen. Isoäiti Elsa tekee kuolemaa, tytär ottaa topakan toimijan roolin ja tyttärentytär alkaa peilata elämäänsä mumminsa elämään. Perheen salaisuuksien uumenista löytyy isoisän rakastettu Eeva, jonka tarinan on saatava muotonsa ennen kuin perhe voi jättää hyvästit Elsalle.
Riikka Pulkkinen: Totta. Otava

Harvinaista huumoria
Bratislavasta kotoisin oleva Salmela hersyttää suomea ennakkoluulottomasti ja nuorekkaasti. Neljän kertojan – auton, pehmolelun, kissan ja päähenkilö Angien – kautta saa seurata angstisen Angien ja suomalaisen ekohurahtaneen perheen tempoilua. Kolmenkympin kriisissään kipuilevalle naislukijalle kirja tarjoaa helpottavaa naurua ja myötätuntoakin!
Alexandra Salmela: 27 eli kuolema tekee taiteilijan. Teos

Perheidylli vesiliirrossa
Tätähän se nykyisin on: puolet avioliitoista päätyy eroon ja puolisot pettävät toisiaan. Piia Postin esikoisteos Talven jälkeen valo on riipaisevaa luettavaa, koska se on niin totta. Alussa on perheidylli, mutta sitten asiat lähtevät luisuun kuin pikkusitikka jäisellä vitostiellä. Mies löytää nuoremman, tulee uusia lapsia, masennusta, omituisia uusperhekuvioita ja teinikin ahdistuu. Raskaista aiheista huolimatta Postin teksti nappaa kyytiin, se on sujuvaa, nopeaa ja tyylikkään yksinkertaista. Kenelle? Kotimaista kirjallisuutta rakastavalle kotiäidille, joka ehtii lukea korkeintaan 20 minuuttia päivässä.
Piia Posti: Talven jälkeen valo. Gummerus

Historia herää eloon
Fatiman käsi on paksu lukuromaani. Historiasta kiinnostunut lukutoukka suorastaan ahmaisee kaikki tuhat sivua. Kirja on henkeäsalpaava seikkailu- ja rakkausromaani 1600-luvun vaihteen Espanjasta, jossa kristityt ja islamin uskoa tunnustavat maurit käyvät sotaa toisiaan vastaan. Espanjan kaukainen historia herää eloon. Juoni on jännittävä ja yllättävä. Päähenkilö Hernandon ja säihkyvä­silmäisen Fatiman rakkaustarina riipaisee.
Ildefonso Falcones: Fatiman käsi. Bazar

Ihanaa hömppää
Pormestarin viehkon sihteerin, rouva Agathen, avioliitto on kylmennyt, ja hyvä pormestari on rakastunut häneen, muttei uskalla näyttää tunteitaan naimisissa olevalle naiselle. Tästä käynnistyy suloisen hupsu rakkaustarina. Romaani on hauska ja viihdyttävä. Mukana on ripaus mystiikkaa, joka tihenee huimissa loppukäänteissä. Kirja sopii vähän vanhemmankin rouvashenkilön yöpöydälle!
Andrew Nicoll: Rouva Agathen rakkaus. Gummerus

Maailmanlopun meininkiä
Pandemia on pyyhkäissyt ihmiset maan kamaralta. Kaksi naista yrittää kuitenkin selvitä tahoillaan. Nuorina he ovat kuuluneet Herran tarhurit -uskonlahkoon, jonka jäsenille luonto on pyhä. Lahkolaisten ennustus ihmiskunnan tuhosta on nyt toteutunut. Ekokriitikon huikea ja pelottava näky ravistelee jälleen niin, että Margaret Atwoodille soisi viimeinkin Nobelin.
Margaret Atwood: Herran tarhurit. Otava

Kylläisille tarinanystäville

Jos rakastaa John Irvingiä, rakastaa pitkäkaarisia tarinoita, tarkkaa yksityiskohtien kuvailua, lähelle tulevia hullunkurisia henkilöitä ja vähän karhuja ja koiriakin. Kaikki tutut elementit ovat mukana myös Irvingin 14. suomennoksessa, joka vie lukijansa 50-luvun tukkileireille ja saattelee sieltä hersyvää taivalta nykyaikaan. Twisted riverissä myös kokkaillaan paljon, joten luku-urakkaan ei pidä ryhtyä ilman kunnon eväitä.
John Irving: Viimeinen yö Twisted Riverillä. Tammi

Menestyksen loukussa
Ikääntymisen kuvauksena Polte on vailla vertaa! Päähenkilö Michael Beard on jäänyt vuosikymmeniä sitten saamansa Nobel-palkinnon loukkuun. Nuoresta fyysikosta on tullut pyylevä surkimus, joka on tekevinään työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kirja on hauska, ajatuksia herättävä, ja päähenkilö hölmö mutta hellyttävä.
Ian McEvan: Polte. Otava

Sopivasti kamalaa

Viihdyttäviä salaisuuksia
Poliisimestari Brunossa on viihdyttävän dekkarin ainekset, ja se sopii vähän herkemmällekin dekkarinystävälle, sillä väkivaltaa on vain vähän ja ranskalaisen pikkukaupungin tunnelmaa sitäkin enemmän. Murhan tutkimukset paljastavat monia pinnan alla kyteviä salaisuuksia. Lukija oppii Ranskan lähihistoriaa ja saa nauraa kyläläisten EU-tarkastajiin kohdistuville metkuille. Kirja ottaa humaanisti kantaa monikulttuurisuuteen.
Martin Walker: Poliisimestari Bruno. WSOY

Psykologista jännitystä
Kuolemaisillaan oleva mies pyytää vaimoltaan saada tavata entisen vaimonsa vielä kerran. Käynnistyy tapahtumaketju, joka raastaa vanhat haavat auki. Kuka on kolmiodraaman roisto? Kun nykyinen ja entinen vaimo tapaavat, tuloksena on katastrofi, johon ottavat osaa myös miehen tyttäret. Rotanpyytäjä on taidokas, yllättävä ja tunteita herättävä romaani, se sopii nautinnoksi monikerroksisen psykologisen dekkarin ystävälle.
Inger Frimansson: Rotanpyytäjä. Like

Lämpöä, viisauksia ja kadonneita sukulaisia
Kun ulkona viima vihmoo, on paikallaan paeta hetkeksi Botswanaan ja Naisten etsivätoimisto nro 1:een. Siellä on kaikki turvallisesti ennallaan, etsivätoimiston johtaja Mma Ramotswe ratkoo tapauksia rooibosteen voimin apunaan näpsäkkä sihteeri ja apulaisetsivä Mma Makutsi. Mma Ramotswe saa tällä kertaa tehtäväkseen etsiä sukulaisia perheettömälle naiselle ja pohdittavaa riittää omissakin ottolapsissa sekä nimettömissä uhkauskirjeissä.
Alexander McCall Smithin menestyssarja on leppoisaa luettavaa, johon Mma Ramotswen käytännöllinen elämänviisaus ja ympäröivä Afrikan luonto tuo harvinaislaatuista lämpöä.
Alexander McCall Smith: Pieniä ihmeitä autokorjaamolla. Otava

Raakuuksia pikkusaarella
Idyllinen Gotlanti osaa olla häijy paikka, ainakin Jungstedtin dekkarisarjoissa. Tässä viidennessä raakojen murhien ketju alkaa leppoisasta rakennusfirman omistajasta, ja psykologinen trilleri sukeltaa raksamaailmaan syvemminkin. Pieni, tiivis saariyhteisö imaisee seuraansa ja Jungstedtin luontokuvaukset toimivat niin, että merituulen melkein tuntee sieraimissaan. Tosin tämän luettuaan radion merisäätiedotuksia ei voi enää kuunnella ilman kylmänväreitä aina Gotska Sandön kohdalla.
Mari Jungstedt: Aamun hämärissä. Otava

Inhimillisiä syitä
Komea Sampo liittyy Daylight-seuralaispalveluun kuitatakseen pelivelkansa. Harmittomat ravintolaillalliset vaihtuvat pian pimeisiin sänkypuuhiin ja murhaan, jonka motiivi löytyy kaukaa kipeästä menneisyydestä. Kirjan tarkat kuvailut koukuttavat ja toisiinsa punoutuvat kohtalot yllättävät. Seuralainen sopii niille dekkarinnälkäisille, jotka kaipaavat mielipuolisten tekojen sijaan inhimillisiä selityksiä ja samastuttavia henkilöitä.
Outi Pakkanen: Seuralainen. Otava

Nössön kaksoiselämä

Kolmikymppinen Orvo on alistettu nössö kotioloissa, mutta käsistä hohkaa parantajankyky ja kaksoisminä tarjoaa seksipalveluja varakkaille naisille. Kun töölöläisestä arvoasunnosta löytyy raa'asti murhattu nainen, jäljet johtavat häneen. Tutun rikosylikonstaapeli Harjunpään uusimmassa vyyhdissä huomio kiinnittyy taitavaan ihmisten ja kohtauksien kuvaukseen. Harjunpäätäkin alkaa jo väsyttää, eikä ihme. Elämä on etenkin Orvolle epä­oikeudenmukaista.
Matti Yrjänä Joensuu: Harjunpää ja rautahuone. Otava

Eleetöntä murhanratkontaa
Espoolainen nettikonsultti ammutaan teloitustyyliin keskellä Helsingin iltapäiväruuhkaa. Tekijä katoaa moottoripyörällä jäljettömiin, eikä it-yrittäjän taustasta meinaa löytyä syrjähyppyä vakavampaa motiivia veriteolle.
Komisario Takamäki murharyhmineen tutkii Katumurhassa jo kymmenettä rikostaan. Vaikka Jarkko Sipilä kuljettaa tarinaa suoraviivaisen eleettömästi, on juonessa sen verran mutkia, ettei kirjaa ihan vallan pureskelematta tarvitse niellä. Poliisityön kuvaus on uskottavaa ja miljöökuvaus tarkkaa.
Jarkko Sipilä: Katumurha. Gummerus

Sukkelat sarjikset

Pottujen puheita
Kukapa ei tykkäisi sarjakuvasta, jonka pääosassa ovat perunat? Varsinkin, kun potaattihahmot ovat kovin inhimillisiä ja aika räävittömiä. Strippejä lukiessa naurattaa: potaatit esittelevät kaverilleen appelsiinille suomalaista avantouintia, villiintyvät ulkomaanmatkoilla tupakoimalla holtittomasti ja koettavat saavuttaa mielenrauhan jumppaamalla. Simppeliä ja värikästä tyyliä katselee ilokseen. Todellinen hyvänmielen sarjis.
Aiju Salminen: Potaatit. Sammakko

Sarjis vie matkalle

Tämä sarjis on kuin viihdyttävä matkadokumentti! Delisle on ikuistanut kansien väliin päiväkirjatyyppisesti kolmen kuukauden matkansa Etelä-Kiinan Shenzheniin, missä paikalliset etuilevat pienimpäänkin rakoon, kommunikoivat olemalla hiljaa tai puhumalla liikaa, ja kaupoissa myydään kassakaappeja sekä pussikeittoja.
Piirokset voivat vaikuttaa tylsän dokumentoivilta, mutta niistä paljastuu humoristisen teräviä huomioita kiinalaisesta kulttuurista ja tekijästä itsestään. Avartavaa luettavaa kaikille matkakuumeisille.
Guy Delisle: Shenzhen. WSOY

Kotia, keitoksia ja kondista

Aikamatka laukuilla
Vintage käsilaukut näyttää somisteeksi sopivalta kuvakirjalta, mutta sisältää rutkasti asiaa veskojen historiasta. 1900-luvun edvardiaanisesta Britanniasta alkavalla matkalla esitellään niin Coco Chanel, Hermès kuin Lulu Guinnesskin.
Kirjaan olisi istunut kauniimpi taitto, mutta toisaalta runsaus on sen ansio. Lukija saa katsella makeita laukkuja ja pääsee aikamatkalle muodin ja elokuvatähtien hohdokkaaseen maailmaan.
Marnie Fogg: Vintage käsilaukut. Otava

Helpotusta jumipirkoille
Kirjan nimi hämää: se sopii joogaoppaaksi kenelle vain, oli selkäkipuja tai ei. Alun vaivaosiosta voi harppoa joogan selityksiin ja harjoitusohjeisiin. Ne ovatkin loistokamaa. Joogatunnin ydinliikkeet selitetään selkeästi, ja kuvitus havainnollistaa harjoituksia. Jännitysten purkamiseksi riittää 10 minuutin harjoitus. Tämän soisi löytyvän jokaisen jumipirkon kirjahyllystä!
Rita Trieger: Paranna selkäsi joogalla. WSOY

Kuin karkki kansissa
Keittokirja on itsessään jo sellainen herkkupala, että se kelpaa kaffepöydän koristeeksi. Saran runsas, romanttinen, naisellinen ja värikäs teos esittelee reseptejä ja kattauksia kuukausien mukaan, ja emäntä itse poseeraa sivuilla kuin kalenterityttö ikään. Herkut vaihtelevat sushista kesäkeittoon ja Waldorfin salaatista lanttulootaan. Sopii ruuanlaittoa harrastavalle ja vieraitaan hemmotteleville partyemännillle.
Sara La Fountain: Passion for food. Tammi

Omaa palettia etsimässä
Tarkkailemalla omia värituntemuksia voi rakentaa henkilökohtaisen väripaletin. Harmonisen ja onnistuneen kodin sisustuksen juju on oman paletin värien yhdistäminen oikeaan
tilaan.
Fricken kaunis kirja sopii värien käytöstä ja sisustuksesta kiinnostuneelle, jolle persoonallinen ja toimiva koti on tärkeämpi kuin muotivirtaukset.
Shannon Fricke: Väreillä kodikasta. WSOY

Tuunaa torttu
Kotimainen ja kotoisa opus innostaa tottuneenkin leipojan tuunaamaan vanhat reseptit piristyneeseen vireeseen. Tuttuja leivonnaisia kekseliäästi päivitettyinä ja käytännön vinkkejä
välineistä ja leivontatavoista. Kaikentasoisille leipojille, jotka haluavat kaiken irti puutarhansa sadosta.
Sirpa Talka: Makeaa ja suolaista puutarhasta. WSOY

Miehistä keittiöhifistelyä
Äijävaltainen – 22 kokista vain yksi on nainen! – ruokakirja on omiaan huippuravintoloista ja niiden keittiöiden nimekkäistä mestareista kiinnostuneille hifistelijäkokeille. Vai kuka muu metsästää aineksia kuten metyyliselluloosaa tai tummaa riisiviinietikkaa?
Toisaalta reseptit ovat ronskeja tyyliin ”otetaan porsaanpää ja...” Miehisessä keittokirjassa on niin paljon luettavaa, että se sopii myös sohvan nurkalle muidenkin kuin pipertelijäkeittäjien nautittavaksi.
Christer Lindgren: Kiehuu! Uusi suomalainen keittiö. Otava

Elämänmakua & tositarinoita

Erikoinen elämäkerta
Kellokosken prinsessa kertoo mielisairaaloissa aikuiselämänsä eläneen Anna Lappalaisen riipaisevan tarinan. Parhaina hetkinään hän oli upea esiintyjä, joka lauluillaan ilahdutti potilaita, henkilökuntaa ja Kellokosken asukkaita. Kirjassa kuvataan kiinnostavasti myös tuon ajan hoitomenetelmiä, jotka kammottavat nykyihmistä. Kirjan pohjalta tehty elokuva ei tee oikeutta prinsessan lahjakkuudelle.
Ilkka Raitasuo ja Terhi Siltala: Kellokosken prinsessa. Like

Äidin menneisyys avautuu
Kirjailija Hong Yingin äiti kuolee, ja hautajaisjärjestelyjen lomassa äidin salainen menneisyys alkaa valjeta. Äidin käytös ja pakon edessä tehdyt valinnat selittyvät tyttärelle vasta nyt. Teos on kiinnostava kuvaus kiinalaisista naisista, Kiinan yhteiskunnasta ja historiasta. Kiinalaisnainen ja syrjä­hyppy on ajatus, joka ei ensimmäisenä tule mieleen. Ehkä siksi ei edes tunnu, että lukisi tositapahtumiin perustuvaa kirjaa.
Hong Ying: Hyvien kukkien lapset. Ajatus

Huuruinen nero
Ihme, että 66-vuotias Keith Richards julkaisi omaelämäkertansa vasta nyt: kaiken järjen mukaan Rolling Stones -kitaristin ei pitäisi olla enää elossa. Keith ihmettelee asiaa itsekin. Pahimmillaan hän harrasti huumeita 24/7.
Huurujen takaa löytyy musiikillinen nero, joka on säveltänyt legendaarisia biisejä Satisfactionista lähtien. Kiinnostavinta on myrskyisä ystävyys Mick Jaggeriin (Keith mm. arvostelee tämän strategisia mittoja). Ajoittain välit ovat olleet poikki, mutta pari löytää aina toisensa. Kuin suuri rakkaustarina siis!
Keith Richards: Elämä. WSOY

Mahoton ukki!
Uskomaton tyyppi, raivostuttava marttyyri, ihme nilkki! Märta Tikkasen ukki Uno Stadius nimittäin. Tikkanen on tehnyt isovanhempiensa tarinasta historiallisen romaanin, jonka tahtoo lukea kerralla. Alussa on häät, sitten alkaa arki: Emma synnyttää lapsia ja Uno riehuu maailmalla kansansivistystyön parissa ja tuhlaa vaimonsa rahat. Päähenkilöt ja koko kiihkeä 1900-luvun alku heräävät eloon parin kirjeissä ja Tikkasen kerronnassa.
Märta Tikkanen: Emma ja Uno – Rakkautta tottakai. Tammi

Oprahin salojen jäljillä
Kitty Kelley on tällä kertaa mediamoguli Oprah Winfreyn kimpussa. Kirjalla ei ole Oprahin suostumusta, mutta juuri siksi Kitty kehuu paljastavansa tämän salaisuudet. Siinä hän ei aivan onnistu, rankka elämä on Oprahin faneille jo tuttua kauraa. Silti teksti kokoaa kiehtovan tarinan ja selkiyttää, miten Oprahista tuli yksi maailman vaikutusvaltaisimpia ihmisiä.
Täydellinen lahja kunnianhimoisille naisille.
Kitty Kelley: Oprah. Otava

Me Naiset valitsi naisten kirjallisuuden keskeiset klassikot. Onko 50 Shades of Gray ja Tiina saa suukon luettu?

Saitko 100/100 Kirjojen Suomen Pätemistestistä? Tietysti, mutta luuletko olevasi kovakin naisten kirjallisuuden tuntija? Veikkaatko, että olet lukenut oleellisimmat tyttökirjat, chick lit -helmet ja naisten suosikkiromaanit vuosien varrelta?

Testaa suurehkosta Me Naisten tyttökirjallisuuspätemistestistä, montako 90 merkkiteoksesta olet lukenut!

 

Me Naisten elokuvakriitikko Martta Kaukonen ei muista, milloin hän olisi ollut yhtä vaikuttunut mistään elokuvasta. Loving Vincent on mestariteos!

Oletko nähnyt jo riittävän monta omahyväistä pönötyselämäkertaa klassikkotaiteilijoista? Nyt on tarjolla jotakin aivan uutta. Dorota Kobielan ja Hugh Welchmanin ohjaama puolalainen Vincent van Gogh -elämäkerta Loving Vincent on ensimmäinen täysin käsinmaalattu kokopitkä elokuva.

Leffa on koostettu yli 65 000 öljyvärimaalauksesta, jotka ovat saaneet inspiraationsa alankomaalaisen taidemaalarin töistä. Vincent van Goghin mestariteoksista lähes 130, kuten Tähtikirkas yö, herää eloon, sillä animaatio sijoittuu niiden maisemiin. Myös elokuvan henkilöt ovat tuttuja taiteilijan maalauksista.

Hahmot on toteutettu rotoskooppaamalla eli maalaamalla ne oikeiden näyttelijöiden (mukana muiden muassa Saoirse Ronan) päälle. Käsikirjoituksen pohjana puolestaan on käytetty van Goghin kirjeitä.

Tekikö Vincent itsemurhan, niin kuin kuolintodistuksessa todetaan, vai oliko kuolinsyy sittenkin murha?

Juonikaan ei noudattele taiteilijaelämäkertojen tuhanteen kertaan veivattua kaavaa. Sen sijaan kyseessä on Agatha Christien klassiset dekkarit mieleen tuova salapoliisitarina. Postimestarin poika Armand Roulin yrittää selvittää, mihin taiteilija kuoli. Tekikö mielenterveysongelmista kärsivä Vincent itsemurhan, niin kuin kuolintodistuksessa todetaan, vai oliko kuolinsyy sittenkin murha?

En muista, milloin olisin viimeksi ollut näin vaikuttunut mistään elokuvasta. Aivan kuin koko elokuvataide olisi myllätty kertarysäyksellä aivan uuteen uskoon.

Sana ”mestariteos” ei tunnu tässä yhteydessä lainkaan liioitellulta. Yli 150 taiteilijan maalaama animaatio häkellyttää. Voi vain kuvitella, millaista työtä jokaista yksityiskohtaa myöten viimeistelty jälki on heiltä vaatinut. Aikaa se vei lähes seitsemän vuotta. 

Loving Vincent  *****