Disco Ensemble palaa komeasti. Kuva: Ville Malja
Disco Ensemble palaa komeasti. Kuva: Ville Malja

Joskus huilaaminen kannattaa.

Viiden vuoden breikki rokkihommista on tehnyt terää ainakin Disco Ensemblelle, joka voisi Afterlife-albumillaan ratsastaa suoraan Yhdysvaltojen ja Britannian albumilistan kärkikymmenikköön – jos maailmassa olisi edes hiukan oikeudenmukaisuutta.

Viime vuosikymmenellä Disco Ensemble kiersi menestyksekkään First Aid Kid -levyn (2005) jälkeen Suomen hardcore-juurisen indierock-skenen keihäänkärkenä, nautti vahvaa keikkasukseeta, nuuhki kansainvälisiä kuvioita ja oli osaltaan vaikuttamassa siihen, että yhtyeen levyt julkaissut Fullsteam-levy-yhtiö alkoi vääjäämättä kasvaa Suomen merkittävimmäksi rockmusiikin monitoimiyritykseksi.

Afterlife ei ole välitilinpäätös vaan uusi alku. Levyllä soi sähköistynyt, jäsentensä orastavasta keski-iästä huolimatta loputtoman energiseltä kuulostava yhtye.

Niin sanotun aikuistumisen kuulee ainoastaan siitä, ettei Disco Ensemblellä ole lapsellista tarvetta kahlita itseään punk-juuriinsa. Vaikka kappaleet kaahataan pääosin nopeilla tempoilla, niihin ei ole pelätty imeyttää elementtejä konepopista, diskosta ja vaikkapa progesta.

Sävelkynä viiltää modernin indierockin kudosta terävästi ja tarkasti. Kappaleesta riippumatta musiikki kiitää kuin suihkukone Atlantin yllä, ja kertosäkeet pamahtavat päähän päiväkausiksi.

Tässä meillä on Suomen Muse, valmiina stadioneille.

Disco Ensemble: Afterlife (Fullsteam)

Ranskalaiskomediassa C’est la vie! – Häät ranskalaiseen tapaan seurataan häitä hääsuunnittelijan näkökulmasta.

Hääsuunnittelijan elämä ei ole herkkua, mikäli Olivier Nakachen ja Eric Toledanon ohjaamaan ranskalaiseen romanttiseen komediaan C’est la vie! – Häät ranskalaiseen tapaan on uskominen. Samaa aihetta käsitteli vuonna 2001 Jennifer Lopezin tähdittämä elokuva Häät mielessä. Tällä kertaa hääsuunnittelijana kärsii eläkeikää lähestyvä Max (Jean-Pierre Bacri).

Maxin tehtävänä on järjestää häät 1600-luvulla rakennettuun loisteliaaseen linnaan. Elokuva seuraa hänen viime hetken ponnistelujaan hääpäivän aamusta aina myöhään yöhön. Toisin kuin tosi-tv-sarjoissa, morsian ei ole muuttunut häitä valmistellessaan hirviöksi, vaan sulhanen. Rasittavan sulhon lisäksi Maxin on kestäminen epäpäteviä palkollisiaan, jotka ovat muun koheltamisensa ohella aiheuttaa vieraille ruokamyrkytyksen ja ampua heitä ilotulitusraketeilla.

Huumoria ammennetaan ranskalaisesta temperamentista. Tunteet käyvät kuumina, henkilöt sanailevat kilpaa toistensa kanssa ja ärräpäät lentävät. Siis samanlaista kohkaamista ja meuhkaamista, johon suurin osa ranskalaisista komedioista nykyisin luottaa. Elokuvan pelastavat kaksi lopussa nähtävää juhlakohtausta. Niissä on aitoa romantiikan lumoa ja magiaa.

C’est la vie! – Häät ranskalaiseen tapaan ***

Matt Damon ja Kristen Wiig kutistuvat lilliputeiksi uutuusdraamassa Downsizing.

Väestönkasvun hillitsemiseen ei ole keksitty keinoa. Ohjaaja-käsikirjoittaja Alexander Payne tarjoilee uutuusdraamassaan Downsizing varsin radikaalin ratkaisun: kutistetaan ihmiskunta peukaloisiksi. Mini-ihmiset kuluttavat vähemmän luonnon resursseja, joten ilmastonmuutoskin saadaan hallintaan. Riittävätkö moiset perustelut vakuuttamaan muut kuin ituhipit? Mites olisi tämä: peukaloliisojen ja peukalolassejen elämä on niin edullista, että jokaisella lilliputilla on varaa luksuselämään. No niin, johan kuulostaa paremmalta! Ei siis ihme, että perusjamppa Paul (Matt Damon) ja hänen vaimonsa Audreykin (Kristen Wiig) päättävät aloittaa uuden elämän pikkiriikkisinä.

Downsizingin alkuasetelma on kuin suoraan 1950-luvun scifikauhuelokuvista. Paynen tyylilaji on kuitenkin satiiri. Ihmisiä kiinnostaa enemmän mässäillä ja mälläillä kuin uhrautua pyyteettömästi luonnon puolesta. Pian käy ilmi, että pikkuistenkin yhteiskuntaakin pyörittävät nälkäpalkalla kituvat siirtolaissiivoojat, jotka on kutistettu vastoin tahtoaan valkoisia palvelemaan.

Satiiri toimii, mutta aivan yhtäkkiä Payne lisää hurjasti kierroksia. Alkaa psykedeelinen ja paatoksellinen trippi, jonka aikana Paul vierailee bergeniläisessä ekoyhteisössä. Haahuilua, batiikkipaitoja ja rummutusta. Kultti vai utopia? Joka tapauksessa turhan kulunutta kuvastoa eikä oivalluksista ole tietoakaan. 

Downsizing **