James Blunt keikkailee edelleen aktiivisesti. Kuva: Reuters
James Blunt keikkailee edelleen aktiivisesti. Kuva: Reuters

James Blunt ihmettelee ihmisiä, jotka haluavat kuunnella hänen vanhaa hittiään häissään.

Jos olit ylipäätään elossa vuonna 2004, brittilaulaja James Bluntin suurin hitti You're Beautiful on varmasti tuttu kappale. Se nyyhkybiisi, jonka videolla laulaja riisuu itseään lumipyryssä vakava ilme kasvoillaan. 

Paitsi että nyt maaliskuussa 2017 selviääkin, että You're Beautiful ei ole nyyhkybiisi ensinkään, tai ainakaan romanttinen kappale. Blunt nimittäin kertoo Huffington Postin haastattelussa ihmettelevänsä tapoja, joilla ihmiset ovat hänen suurinta hittiään tulkinneet.

– Kaikki miettivät, että ”Ooh, hän on niin romanttinen. Haluan You're Beautifulin hääbiisikseni.” Ihmiset ovat sekaisin, Blunt latelee.

Kappale stalkkerista

Blunt tekee edelleen aktiivisesti musiikkia ja on ilmeisen kyllästynyt herkkismiehen leimaan, joka on seurannut häntä viimeiset 13 vuotta.

– Saa kaikenlaisia leimoja tyyliin ”Ai James Blunt? Eikös hän ole pehmeä romantikko?” Paskat siitä. Ei, en ole. You're Beautiful ei ole mikään pehmeän romanttinen laulu. Se kertoo tyypistä, joka stalkkaa aivan pöllyssä metrossa jonkun toisen tyttöystävää niin, että se toinen on ihan siinä hänen edessään. Hänet pitäisi lukita johonkin tai laittaa vankilaan pervoilustaan, Blunt kertoo haastattelussa.

”Se kertoo tyypistä, joka stalkkaa aivan pöllyssä metrossa jonkun toisen tyttöystävää.”

You're Beautifulin metrostalkkauksen voi kyllä nähdä ajankuvana runsaan vuosikymmenen takaa. Takavuosinahan joku saattoikin katsahtaa metrossa kanssamatkustajiinsa, kun älypuhelimia ei vielä ollut keksitty. 

Blunt kertoo Huffington Postissa, että hän voi nykyään mennä metrolla laulamaan 20 000 ihmistä vetävään konserttipaikkaan ilman että kukaan muu keikalle menijä edes huomaa häntä – koska nykyään kukaan ei katso metrossa ympärilleen.

– Jos katsookin, hän sanoo korkeintaan, että ”Hei, näytät ihan James Bluntilta, mutta pienemmältä.”

Uudella biisillä huumoria

Bluntilla on hyvä syy herättää huomiota mollaamalla vanhaa hittään. Häneltä on nimittäin juuri ilmestynyt uusi albumi The Afterlove.

Levyltä irrotettu ensisinkku Love Me Better sisältää pienen itseironisen vitsin. ”Would’ve said you’re beautiful, but I used that line before,” Blunt laulaa kappaleessa.

James Bluntin uudelta biisiltä tunnistaa kyllä vuoden 2005 hittimiehen, vaikka tyyli on hieman muuttunut.
Vierailija

James Bluntilta yllätyskommentti: ”You're Beautiful ei ole romanttinen laulu”

No, tuo biisi on aivan yhtä romanttinen, kuin The Policen Every breath you take -stalkkausbiisi. Tässä taas nähdään, kuinka vähän ihmiset kuulevat siitä kaikesta, mitä he kuuntelevat ja valikoivat kuulemastaan vain ne itseä miellyttävät kohdat, joiden perusteella muodostavat aivan vääristyneen mielikuvan. Niin....viestintäähän on niinhelppoa.
Lue kommentti

Ranskalaiskomediassa C’est la vie! – Häät ranskalaiseen tapaan seurataan häitä hääsuunnittelijan näkökulmasta.

Hääsuunnittelijan elämä ei ole herkkua, mikäli Olivier Nakachen ja Eric Toledanon ohjaamaan ranskalaiseen romanttiseen komediaan C’est la vie! – Häät ranskalaiseen tapaan on uskominen. Samaa aihetta käsitteli vuonna 2001 Jennifer Lopezin tähdittämä elokuva Häät mielessä. Tällä kertaa hääsuunnittelijana kärsii eläkeikää lähestyvä Max (Jean-Pierre Bacri).

Maxin tehtävänä on järjestää häät 1600-luvulla rakennettuun loisteliaaseen linnaan. Elokuva seuraa hänen viime hetken ponnistelujaan hääpäivän aamusta aina myöhään yöhön. Toisin kuin tosi-tv-sarjoissa, morsian ei ole muuttunut häitä valmistellessaan hirviöksi, vaan sulhanen. Rasittavan sulhon lisäksi Maxin on kestäminen epäpäteviä palkollisiaan, jotka ovat muun koheltamisensa ohella aiheuttaa vieraille ruokamyrkytyksen ja ampua heitä ilotulitusraketeilla.

Huumoria ammennetaan ranskalaisesta temperamentista. Tunteet käyvät kuumina, henkilöt sanailevat kilpaa toistensa kanssa ja ärräpäät lentävät. Siis samanlaista kohkaamista ja meuhkaamista, johon suurin osa ranskalaisista komedioista nykyisin luottaa. Elokuvan pelastavat kaksi lopussa nähtävää juhlakohtausta. Niissä on aitoa romantiikan lumoa ja magiaa.

C’est la vie! – Häät ranskalaiseen tapaan ***

Matt Damon ja Kristen Wiig kutistuvat lilliputeiksi uutuusdraamassa Downsizing.

Väestönkasvun hillitsemiseen ei ole keksitty keinoa. Ohjaaja-käsikirjoittaja Alexander Payne tarjoilee uutuusdraamassaan Downsizing varsin radikaalin ratkaisun: kutistetaan ihmiskunta peukaloisiksi. Mini-ihmiset kuluttavat vähemmän luonnon resursseja, joten ilmastonmuutoskin saadaan hallintaan. Riittävätkö moiset perustelut vakuuttamaan muut kuin ituhipit? Mites olisi tämä: peukaloliisojen ja peukalolassejen elämä on niin edullista, että jokaisella lilliputilla on varaa luksuselämään. No niin, johan kuulostaa paremmalta! Ei siis ihme, että perusjamppa Paul (Matt Damon) ja hänen vaimonsa Audreykin (Kristen Wiig) päättävät aloittaa uuden elämän pikkiriikkisinä.

Downsizingin alkuasetelma on kuin suoraan 1950-luvun scifikauhuelokuvista. Paynen tyylilaji on kuitenkin satiiri. Ihmisiä kiinnostaa enemmän mässäillä ja mälläillä kuin uhrautua pyyteettömästi luonnon puolesta. Pian käy ilmi, että pikkuistenkin yhteiskuntaakin pyörittävät nälkäpalkalla kituvat siirtolaissiivoojat, jotka on kutistettu vastoin tahtoaan valkoisia palvelemaan.

Satiiri toimii, mutta aivan yhtäkkiä Payne lisää hurjasti kierroksia. Alkaa psykedeelinen ja paatoksellinen trippi, jonka aikana Paul vierailee bergeniläisessä ekoyhteisössä. Haahuilua, batiikkipaitoja ja rummutusta. Kultti vai utopia? Joka tapauksessa turhan kulunutta kuvastoa eikä oivalluksista ole tietoakaan. 

Downsizing **