Touko Laaksosen piirroksissa on voimakkaita ja itsetietoisia mieshahmoja.
Touko Laaksosen piirroksissa on voimakkaita ja itsetietoisia mieshahmoja.
Yhdessä arkissa on kolme merkkiä.
Yhdessä arkissa on kolme merkkiä.
Postimerkkiarkkiin päätyneet kaksi piirrosta ovat valinneet merkin suunnitellut graafikko Timo Berry ja Susanna Luoto.
Postimerkkiarkkiin päätyneet kaksi piirrosta ovat valinneet merkin suunnitellut graafikko Timo Berry ja Susanna Luoto.

Kohutut Tom of Finland -postimerkit tulevat virallisesti myyntiin syyskuussa. Suomen yhteen tunnetuimpaan taiteilijaan voi tutustua myös kahdessa näyttelyssä.

Tom of Finland -postimerkit kiinnostivat keväällä niin paljon, että Postin verkkokauppa kaatui. Pian niitä saa muualtakin kuin verkkokaupasta, sillä merkit tulevat posteihin 8. syyskuuta.

Itellan mukaan merkit ovat kiinnostaneet maailmalla enemmän kuin mikään muu merkki koskaan. Niitä ovat esitelleet muun muassa brittiläinen sanomalehti Guardian, Britannian yleisradioyhtiö BBC sekä yhdysvaltalaiset sanomalehdet Time ja Washington Post.

Itella on saanut postimerkeistä pääosin myönteistä palautetta, mutta merkkien homoerotiikkaa on myös paheksutta sitä huolimatta, että merkkeihin valitut teokset ovat taiteilijan tuotannon sovinnaisimmasta päästä.

Tom of Finland -taiteilijaa Touko Laaksosta (1920–1991) pidetään yhtenä Suomen tunnetuimmista kuvataiteilijoista maailmalla. Kuuluisuuteen Laaksonen nousi maskuliinisilla, homoeroottisilla piirroksillaan. Hänen piirroksensa ovat nousseet ikoniseen asemaan ja vaikuttaneet myös popkulttuuriin ja muotiin.

Lue myös:

Tom of Finland -postimerkkien ilmiömäinen suosio kaatoi postin verkkokaupan

Kaksi Tom of Finland -näyttelyä

Muu-galleria

Tom of Finland – Tuhmat ruudut -näyttely avautuu Helsingissä Lönnrotinkadun Muu-galleriassa 28. elokuuta. Näyttelyssä on mukana myös nuoria, Tomin perintöä jatkavia taiteilijoita.

Museokeskus Vapriikki, Postimuseo

Touko Laaksosen henkilökuvaa laajentaa Postimuseossa Tampereella 6.9. avautuva näyttely Salaisuuksin suljettu – kirjeiden Tom of Finland. Näyttelyssä esitellään Laaksosen vilkasta kirjeenvaihtoa aina 1940-luvun alusta kuolinvuoteen 1991 saakka. Näyttely on esillä museokeskus Vapriikissa Tampereella syyskuussa avattavassa uudessa Postimuseossa 29.3.2015 saakka.

Uutuusdraamaa Mitä meistä puhutaan ei voi suositella herkille katsojille. 

Norjalainen 16-vuotias Nisha (loistava Maria Mozdah) elää tavallista teinitytön elämää. Hänen maahanmuuttajavanhempansa sen sijaan haluavat elää uudessa kotimaassaan aivan samalla tavalla kuin Pakistanissa. Kun Nishan isä Mirza (Adil Hussain) saa tietää, että hänen tyttärensä seurustelee kantanorjalaisen pojan kanssa, seuraukset ovat kohtalokkaat. Mirza kidnappaa Nishan ja vie tytön väkisin Pakistaniin sukulaistensa hoteisiin opettelemaan kunnon naisen elämää.

Norjalaisen Iram Haqin draaman Mitä meistä puhutaan uskomattoman julma tarina perustuu ohjaajan omiin kokemuksiin. Hän oli 14-vuotias, kun hänen isänsä kidnappasi hänet ja vei hänet Pakistaniin, jossa hän joutui elämään vasten tahtoaan puolitoista vuotta.

Kauhistuttaa arvaillakin, mikä on suoraa lainaa Haqin omasta elämästä.

Nishan kokemukset tiivistyvät yhteen sanaan: naisviha. Tytöllä ei ole elokuvassa ihmisarvoa eikä ihmisoikeuksia. Isä puolustaa barbaarista käytöstään sillä, että hän suojelee perheen ja suvun mainetta. Vain sillä on väliä, ”mitä meistä puhutaan”. Kunniaväkivaltakin on siis aivan oikeutettua.

Ohjaaja kuvaa Nishan kohtaloa vähäeleisesti sortumatta mässäilyyn. Tapahtumat ovat niin järkyttäviä, ettei elokuvaa voi suositella herkälle katsojalle. Kauhistuttaa arvaillakin, mikä on suoraa lainaa Haqin omasta elämästä. Samalla katsoja tuntee kiitollisuutta siitä, että ohjaaja on uskaltanut kertoa kokemuksistaan välittämättä siitä, miten hänen sukunsa elokuvaan reagoi. Haq on kertonut tehneensä sovinnon isänsä kanssa ennen tämän kuolemaa. 

Mitä meistä puhutaan ****1/2

 

Ortodoksijuutalaisyhteisö ei suvaitse naisparia draamassa Tottelemattomuus.

Ronit (Rachel Weisz) rakastui teini-ikäisenä bestikseensä Estiin (Rachel McAdams). Lontoon ahdasmielinen ortodoksijuutalaisyhteisö ei hyväksynyt tyttöjen rakkautta. Ronit häädettiin lapsuudenkodistaan.

Parikymmentä vuotta myöhemmin Ronit asuu New Yorkissa ja on luonut menestyvän uran valokuvaajana. Hän päättää palata kotiin rabbi-isänsä hautajaisiin. Siellä Ronitia odottaa Esti, joka ei ole unohtanut häntä, vaikka onkin mennyt naimisiin heidän yhteisen lapsuudenystävänsä Dovidin (Alessandro Nivola) kanssa. Kolmiodraama on vääjäämätön.

Chileläinen ohjaaja Sebastián Lelio löi itsensä läpi transnaisesta kertovalla draamallaan Fantastinen nainen, joka voitti tänä vuonna parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-palkinnon. Hänen uutuusdraamansa Tottelemattomuus perustuu Naomi Aldermanin toistaiseksi suomentamattomaan romaaniin.

Siinä missä Fantastisen naisen päähenkilö Marina törmäsi yhä uudelleen ihmisten ennakkoluuloihin sukupuoli-identiteettinsä takia, Ronitia ja Estiä vainotaan heidän seksuaali-identiteettinsä takia.

Ortodoksijuutalaisuuden vanhakantaisuus voi aluksi tuntua kovin etäiseltä. Evankelis-luterilaisen kirkon kanta lesbo- ja homopareihin ei ole sen suvaitsevaisempi. 

Tottelemattomuus  ****