Emma Clinen esikoisromaanista käytiin tarjouskisa. Kuva: Tuomas Kolehmainen
Emma Clinen esikoisromaanista käytiin tarjouskisa. Kuva: Tuomas Kolehmainen

Emma Clinen esikoisromaani sukeltaa Charles Mansonin kulttiin. Paremmin se onnistuu kuitenkin teini-iän kuvauksessa.

Charles Mansonin kultti on innoittanut populaarikulttuurin tekijöitä jo vuosikymmenien ajan. Tänäkin vuonna Yhdysvalloissa ilmestyy vuoden 1969 veriteoista kirjoja, dokumentteja ja elokuvia. 

Kaliforniassa syntynyt esikoiskirjailija Emma Cline tarttuu kulttiin fiktion keinoin. Hänen kirjassaan pääosassa ovat kuitenkin kultin tytöt, eikä sen Charles Manson -henkinen pomo Russell.

Kirja alkaa nykyajasta, jossa ystävänsä rantataloon vetäytynyt Evie Boyd herää keskellä yötä murtautumisen ääniin. Alkukantainen pelko tuo pintaan muistot vuoden 1969 Kaliforniasta. Tuolloin äitinsä ja parhaan ystävänsä kanssa riitaantunut 14-vuotias Evie viehättyy eristyksissä elävästä kultista. Mukaan häntä ei vedä pääjehu Russell vaan yksi kultin tytöistä, Suzanne, joka lumoaa hänet täysin.

Päivät kuluvat tyttöyden projektissa: kananmunanaamioita hiuksille, testimeikkejä eri valaistuksiin, odottamista.

”En osannut selittää itselleni, miksi vatsanpohjaa oli kouraissut häntä katsellessa. Hän näytti yhtä oudolta ja verekseltä kuin kasvi, joka kukkii vain viiden vuoden välein, leimahtaa loisteliaaseen kukintaan, jonka räikeys ja kihelmöivä härnäävyys käy melkein kauneudesta.”

Loistavasti kerrottu kasvutarina

Kultti jää Tytöt-romaanissa kuitenkin sivuosaan, sillä kirjan ansiot ovat nuoren tytön kasvutarinan kuvauksessa. Emma Cline tavoittaa hienosti teini-ikäisen maailman, kun päivät venyvät kuin purukumi ja kun jokaisessa hetkessä on lupaus jostain suuresta. Ennen kulttiin liittymistä Evien elämä on ollut vain valmistautumista siihen, että joku huomaisi. Päivät kuluvat tyttöyden projektissa: kananmunanaamioita hiuksille, testimeikkejä eri valaistuksiin, odottamista. ”Käyttivätkö pojat sen kaiken ajan omiksi itseksi kasvamiseen”, pohtii keski-ikäinen Evie.

Russellin kultin tarina päättyy elokuisen yön murhiin, ja samalla loppuu myös Evien lapsuus. Hänen rakastamastaan Suzannesta kuoriutuu yksi yön päättäväisimmistä tappajista, mutta mitä Evie valitsi – vai valitsiko mitään? Aikuisiällä hän on jäänyt tuuliajolle, moraaliseen limboon ja vastauksia vaille. Kultin tytöt sentään saivat elämälleen draaman kaaren, alun ja lopun, ja heidät toden totta huomattiin.

Cline kuvaa taitavasti myös 1960-lukua jumiutumatta ajanjakson ilmeisempiin kliseisiin. Hän näyttää myös, kuinka väkivaltainen vapaan rakkauden aikakaudeksi julistettu 1960-luku oli naisia kohtaan. Viha jatkuvasta kaltoinkohtelusta oli taustalla myös kultin tyttöjen tekemissä julmissa murhissa, Emma Cline vihjaa. Onko tämä uskottava selitys, se jää pohdittavaksi.

Emma Cline: Tytöt

Suom. Kaijamari Sivill (Otava)

Viisi naista syyttää James Francoa seksuaalisesti sopimattomasta käytöksestä. People-lehden mukaan tämä saattoi olla syynä siihen, ettei näyttelijää nähdä Oscar-mittelöissä.

Vuoden 2018 Oscar-ehdokkaat on julkistettu. Joukosta ei löydy varsinaisia yllättäjiä, mutta sen sijaan jonkinlaisena yllätyksenä voi pitää yhden nimen jäämistä ilman ehdokkuutta.

Näyttelijä James Franco on jo voittanut Golden Globen ja Critics’ Choice -palkinnon pääosastaan elokuvassa The Disaster Artist, mutta parhaan miespääosan Oscar-ehdokkaiden joukossa häntä ei siitä huolimatta nähdä.

People-sivusto nostaa esille, että syynä ehdokkuudetta jäämiseen saattaa olla, että useat naiset syyttävät näyttelijää seksuaalisesta häirinnästä. Elokuva-alan seksuaalinen häirintä on ollut jatkuvana puheenaiheena viime syksynä alkaneen #metoo-kampanjan ansiosta.

Los Angeles Times kirjoitti vajaat pari viikkoa sitten, että viisi naista syyttää Francoa valta-asemansa väärinkäytöstä. Artikkelin mukaan mies käyttäytyi seksuaalisesti sopimattomasti opettaessaan näyttelemistä opiskelijoille. Kahden opiskelijan mukaan näyttelijä suuttui, kun naiset kieltäytyivät yläosattomuudesta kuvauksissa. Yksi opiskelija kertoi Francon poistaneen suojavälineen elokuvan suuseksikohtauksen kuvauksissa vuonna 2015.

Suosikille 13 ehdokkuutta

Tänä vuonna eniten ehdokkuuksia, 13 kappaletta, kahmi Guillermo del Toron ohjaama The Shape of Water. Toiseksi eniten eli kahdeksan ehdokkuutta napsahti Christopher Nolanin Dunkirk-leffalle.

Parhaan ohjauksen pystiä tavoittelee pitkästä aikaa nainen, Lady Birdin ohjannut Greta Gerwig. Viimeksi naisohjaaja on ollut ehdolla vuonna 2010, kun Kathryn Bigelow voitti parhaan ohjaajan palkinnon ensimmäisenä naisena maailmassa elokuvallaan The Hurt Locker.

Paras miespääosa

Timothée Chalamet (Call Me by Your Name)

Daniel Day-Lewis (Phantom Thread)

Daniel Kaluuya (Get Out)

Gary Oldman (Darkest Hour)

Denzel Washington (Roman J. Israel, Esq.)

Paras naispääosa

Sally Hawkins (The Shape of Water)

Frances McDormand (Three Billboards outside Ebbing, Missouri)

Margot Robbie (I, Tonya)

Saoirse Ronan (Lady Bird)

Meryl Streep (The Post)

Paras ohjaus

Dunkirk (Christopher Nolan)

Get Out (Jordan Peele)

Lady Bird (Greta Gerwig)

Phanton Thread (Paul Thomas Anderson)

The Shape of Water (Guillermo del Toro)

Paras elokuva

Call Me by Your Name

Darkest Hour

Dunkirk

Get Out

Lady Bird

Phantom Thread

The Post

The Shape of Water

Three Billboards Outside Ebbing, Missouri

Katso kaikki ehdokkaat Oscars-sivustolta.

Tee Me Naisten eeppinen kaupunkivisa ja selvitä, oletko karavaanaritason Suomi-tietäjä.

Viihdytkö tutuissa nurkissa vai tunnetko jokaisen niemennokan ja notkelman? Olemme koonneet kymmenen kuvaa suomalaisista ikoneista ja monumenteista, jotka liittyvät johonkin tiettyyn suomalaiseen kaupunkiin.

Osaatko yhdistää kuvan oikeaan kaupunkiin?