Fifty Shades of Grey -elokuvan pääosissa nähdään Jamie Dornan ja Dakota Johnson. Kuva: Universal
Fifty Shades of Grey -elokuvan pääosissa nähdään Jamie Dornan ja Dakota Johnson. Kuva: Universal

Valkokankailla nähdään kirjasta tuttu Fifty Shades of Grey -elokuva. Varo juonipaljastuksia!

Fifty Shades of Grey -trilogian tosifanit voivat huokaista helpotuksesta – elokuvan juoni pysyy uskollisena kirjalle.

Jos kohuleffan ohjaaja Sam Taylor-Johnson olisi saanut päättää, elokuvan lopetus olisi ollut hieman erilainen kuin kirjassa, kertoo The Hollywood Reporter. Sivuston haastattelemien lähteiden mukaan eroottisen trilogian takana oleva kirjailija E. L. James kuitenkin esti ohjaajaa muuttamasta juonta.

Tässä kohtaa niiden, jotka haluavat säästyä juonipaljastuksilta, kannattaa lopettaa tämän jutun lukeminen.

Ensimmäinen kirja päättyy päähenkilöiden välirikkoon, kun Anastasia jättää Christianin. E. L. Jamesin elokuvakäsikirjoituksessa leffan viimeinen sana on ”lopeta”. Ohjaaja Sam Taylor-Johnson olisi kuitenkin halunnut elokuvan loppuvan sanaan ”punainen”, joka on Christianin ja Anastasian seksileikeissään käyttämä turvasana.

Ero on pieni, mutta lähteiden mukaan sanavalinnalla olisi ollut väliä.

– Se loppui fiksuun huomautukseen, eikä Erika (kirjailija James) hyväksynyt sitä. Se on kurja juttu, sisäpiiriläinen kertoo The Hollywood Reporterille.

Kirjojen Anastasiaa on jo aiemmin kritisoitu stereotyyppiseksi hissukaksi, jonka alistuva suhtautuminen sadistiseen Christianiin ei ole naisille mikään paras mahdollinen esikuva. Turvasanan käyttäminen erotilanteessa olisi tehnyt hänestä edes aavistuksen kirjaversiotaan nokkelamman.

Ohjaaja on kertonut haastatteluissa hankaluuksista, joita kirjailijan aktiivinen osallistuminen elokuvaprojektiin aiheutti. Kun E. L. James myös elokuvaoikeudet, hän myös piti itsellään oikeuden puuttua leffan sisältöön – vaikka kyseessä on kirjoihin pohjautua elokuvaversio, ei niiden identtinen valkokangaskopio.

– Se oli vaikeaa, en aio valehdella. Todellakin tappelimme, mutta ne olivat luovia tappeluita, jotka ratkaisimme, Sam Taylor-Johnson myönsi Porter-lehdelle.

Lue myös:

Aktivistit kehottavat: Fifty Shades of Grey -elokuva boikottiin!

Fifty Shades of Grey: näitä kirjan asioita et näe leffassa

Lisää paljastuksia Fifty Shades -elokuvasta: niin paljon seksiä, ettei pääosan esittäjä halua vanhempiensa näkevän

Maailma on täynnä kirjahaasteita, mutta kuka oikeasti lukee vuodessa sata romaania, pelkästään klassikoita tai haluaa tieten tahtoen viettää aikaansa huonojen kirjojen parissa?

Lukeminen kannattaa aina. Kirjojen parissa ajan saa kulumaan viihdyttävästi, kirjoista voi oppia uutta ja niistä voi keksiä jutunjuurta muiden kanssa.

Mutta lukeminen on myös terveellistä ja se lisää elinvuosia. Viime aikoina julkaistuissa tutkimuksissa on saatu selvää näyttöä siitä, että kaunokirjallisuuden lukeminen vahvistaa muistia ja voi ehkäistä muistisairauksia.

Tutkijoille ei ole täysin selvinnyt, miksi juuri romaanien lukeminen vaikuttaa näin posiitivisesti muistiin, mutta sen epäillään johtuvan siitä, että lukiessaan ihminen samastuu ja eläytyy toisten ihmisten kohtaloihin. Hän on siis sosiaalinen, vaikka makoileekin yksin omalla kotisohvallaan.  

Mutta mitähän sitä sitten lukisi, kun maailma on pullollaan lukemattomia kirjoja?

Me Naisten kirjahaasteessa löydät helposti uutta ja vähän yllättävääkin luettavaa.

Pelisäännöt ovat selvät: printtaa kirjalista talteen ja etsi sopivia teoksia kirjastoista, ystävien hyllyistä tai kirjakaupoista. Luettuasi kirjan, ruksaa suoritettu kohta ja tartu seuraavaan. Aikaa on vuosi ja rasteja 15.

Aika  alkaa än-yy-tee-nyt!  

1. Kirjan kannet ovat kirkkaan keltaiset.

2. Romaanin päähenkilöllä on sama nimi kuin parhaalla lapsuudenystävälläsi.

3. Kirjailija on kuuma.

4. Kirjan nimessä on adjektiivi.

5. Kirjailija on syntynyt samana vuonna kuin sinä (tai jos olet syntynyt 2000-luvulla, riittää, että kirjailija on syntynyt samalla vuosikymmenellä).

6. Kirjan kannessa on eläin.

7. Romaanissa on kuumaa seksiä.

8. Kirjaa voi värittää tai täyttää.

9. Romaani sijoittuu johonkin lämpöiseen maahan.

10. Kirja on kuuma puheenaihe ja tiedät tekeväsi vaikutuksen, kun luet sitä kahvilassa.

11. Kirjassa on alle 150 sivua.

12. Romaanin nimessä on vain yksi sana.

13. Kirjasta on tehty tv-sarja tai elokuva.

14. Kirjan nimessä on jossain muodossa sana rakkaus.

15. Kirja on kaunis ja sopii täydellisesti sohvapöydällesi/sisustukseesi.

Historiallinen draama Synkin hetki suhtautuu kritiikittä sankariinsa Winston Churchilliin.

Eletään vuoden 1940 toukokuuta ja toinen maailmansota riehuu Euroopassa. Englannissa ollaan tyytymättömiä pääministeri Neville Chamberlainiin. Hänen tilalleen valitaan Winston Churchill, jolla riittää vihollisia. Churchillillä on edessään mahdottomalta vaikuttava tehtävä: pysäyttää Hitlerin voittokulku.

Englantilainen ohjaaja Joe Wright muistetaan parhaiten loisteliaista pukudraamoistaan, kuten Keira Knightleyn tähdittämä Anna Karenina vuodelta 2012. Hänen uutuusdraamansa Synkin hetki tarjoaa sekin pienintä yksityiskohtaa myöten hiottua ajankuvaa.

Puvustaja Jacqueline Durran loihti myös Wrightin läpimurtoelokuvan, vuonna 2005 ilmestyneen Ylpeys ja ennakkoluulo -filmatisoinnin, häikäisevän puvustuksen. Churchillin aloittaessa pestinsä sota ei ollut tuhonnut Englannin kansantaloutta. Niinpä myös tavallisilla naisilla oli vielä varaa tyylikkäisiin asukokonaisuuksiin. Eniten vaivaa Durran on kuitenkin nähnyt Kristin Scott Thomasin näyttelemän Winstonin vaimon Clementine Churchillin tyyliin, jonka asua täydentää aina elegantti hattu tai hiuskoriste.

Pääroolia esittävällä Gary Oldmanilla oli työtä muuntautua Churchilliksi. Oldman on laiha, kun taas pääministeri oli virkaan astuessaan suorastaan muhkeassa kunnossa. Maskeeraaja Kazuhiro Tsuji onnistui taikomaan Oldmanille uskottavan kaksoisleuan. Yhdennäköisyyttä Churchillin kanssa Tsuji ei ole kuitenkaan tavoittanut. Oldman on Oldman, vain vanhempana ja tuhdimpana.

Elokuva pönkittää kuvaa Churchillistä suurmiehenä, sankarina, joka onnistui yksin pelastamaan Britannian – ja siinä sivussa koko Euroopan – Hitleriltä. Historiantutkimus suhtautuu Churchilliin kriittisemmin. Joidenkin näkemysten mukaan pääministeri ei ollut mikään nerokas strategi. Voitto saavutettiin pikemminkin Churchillistä huolimatta kuin hänen ansiostaan. 

Synkin hetki ***