Ohjaaja Dome Karukoski ja pääosanäyttelijä Antti Litja. Dome on yksi sukupolvensa arvostetuimmista ja menestyneimmistä elokuvaohjaajista.
Ohjaaja Dome Karukoski ja pääosanäyttelijä Antti Litja. Dome on yksi sukupolvensa arvostetuimmista ja menestyneimmistä elokuvaohjaajista.

Ohjaaja Dome Karukoski on helpottunut ja iloinen, että 80-vuotias päähenkilö voi koskettaa ihmisiä.

Dome Karukosken Mielensäpahoittaja-elokuva sai viikonlopun aikana lähes 30 000 katsojaa. Elokuva oli juuri mukana myös Toronton kansainvälisillä elokuvajuhlilla, Contemporary World Cinema -sarjassa.

– Kyllä en mieltäni pahoittanut tästä. Tällaisen hienon ensi-iltaviikonlopputuloksen ja Toronton festivaalien yleisö- ja kriitikkomenestyksen jälkeen on todella helpottunut olo. Elokuvantekijälle on upea kokemus erityisesti se, että 80-vuotias päähenkilö voi koskettaa ihmisiä sekä kotimaassa että Kanadassa, Karukoski sanoo.

Viime perjantaina ensi-iltansa saanut elokuva perustuu Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja-kirjoihin. Leffa kertoo humoristisen ja koskettavan tarinana sukupolvien välisestä kuilusta ja rakkaudesta, luopumisesta ja uuden löytämisestä. Elokuvassa näyttelevät Antti Litja, Mari Perankoski, Iikka Forss ja Petra Frey.

Me Naisten elokuvakriitikko antoi Mielensäpahoittajalle neljä tähteä. Lue arvio täältä.

Lue myös:

Mari Perankoski ja Jouni Hynynen Mielensäpahoittaja enskarissa: "Perheriita puhkeaa keskiyöllä"

Ohjaaja Dome Karukoski sai pojan

Dome Karukoski sai kansainvälistä tunnustusta

Uutuusdraamaa Mitä meistä puhutaan ei voi suositella herkille katsojille. 

Norjalainen 16-vuotias Nisha (loistava Maria Mozdah) elää tavallista teinitytön elämää. Hänen maahanmuuttajavanhempansa sen sijaan haluavat elää uudessa kotimaassaan aivan samalla tavalla kuin Pakistanissa. Kun Nishan isä Mirza (Adil Hussain) saa tietää, että hänen tyttärensä seurustelee kantanorjalaisen pojan kanssa, seuraukset ovat kohtalokkaat. Mirza kidnappaa Nishan ja vie tytön väkisin Pakistaniin sukulaistensa hoteisiin opettelemaan kunnon naisen elämää.

Norjalaisen Iram Haqin draaman Mitä meistä puhutaan uskomattoman julma tarina perustuu ohjaajan omiin kokemuksiin. Hän oli 14-vuotias, kun hänen isänsä kidnappasi hänet ja vei hänet Pakistaniin, jossa hän joutui elämään vasten tahtoaan puolitoista vuotta.

Kauhistuttaa arvaillakin, mikä on suoraa lainaa Haqin omasta elämästä.

Nishan kokemukset tiivistyvät yhteen sanaan: naisviha. Tytöllä ei ole elokuvassa ihmisarvoa eikä ihmisoikeuksia. Isä puolustaa barbaarista käytöstään sillä, että hän suojelee perheen ja suvun mainetta. Vain sillä on väliä, ”mitä meistä puhutaan”. Kunniaväkivaltakin on siis aivan oikeutettua.

Ohjaaja kuvaa Nishan kohtaloa vähäeleisesti sortumatta mässäilyyn. Tapahtumat ovat niin järkyttäviä, ettei elokuvaa voi suositella herkälle katsojalle. Kauhistuttaa arvaillakin, mikä on suoraa lainaa Haqin omasta elämästä. Samalla katsoja tuntee kiitollisuutta siitä, että ohjaaja on uskaltanut kertoa kokemuksistaan välittämättä siitä, miten hänen sukunsa elokuvaan reagoi. Haq on kertonut tehneensä sovinnon isänsä kanssa ennen tämän kuolemaa. 

Mitä meistä puhutaan ****1/2

 

Ortodoksijuutalaisyhteisö ei suvaitse naisparia draamassa Tottelemattomuus.

Ronit (Rachel Weisz) rakastui teini-ikäisenä bestikseensä Estiin (Rachel McAdams). Lontoon ahdasmielinen ortodoksijuutalaisyhteisö ei hyväksynyt tyttöjen rakkautta. Ronit häädettiin lapsuudenkodistaan.

Parikymmentä vuotta myöhemmin Ronit asuu New Yorkissa ja on luonut menestyvän uran valokuvaajana. Hän päättää palata kotiin rabbi-isänsä hautajaisiin. Siellä Ronitia odottaa Esti, joka ei ole unohtanut häntä, vaikka onkin mennyt naimisiin heidän yhteisen lapsuudenystävänsä Dovidin (Alessandro Nivola) kanssa. Kolmiodraama on vääjäämätön.

Chileläinen ohjaaja Sebastián Lelio löi itsensä läpi transnaisesta kertovalla draamallaan Fantastinen nainen, joka voitti tänä vuonna parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-palkinnon. Hänen uutuusdraamansa Tottelemattomuus perustuu Naomi Aldermanin toistaiseksi suomentamattomaan romaaniin.

Siinä missä Fantastisen naisen päähenkilö Marina törmäsi yhä uudelleen ihmisten ennakkoluuloihin sukupuoli-identiteettinsä takia, Ronitia ja Estiä vainotaan heidän seksuaali-identiteettinsä takia.

Ortodoksijuutalaisuuden vanhakantaisuus voi aluksi tuntua kovin etäiseltä. Evankelis-luterilaisen kirkon kanta lesbo- ja homopareihin ei ole sen suvaitsevaisempi. 

Tottelemattomuus  ****