M.I.A. on entisensä ja silti kuulostaa freesiltä. Levy on täynnä tarttuvaa poppia.

M.I.A. eli lontoolainen renessanssinainen ja muoti-ikoni Mathangi Arulpragasam on harvinaisuus: hän ei ole muuttanut yli kymmenen vuotta kestäneen uransa aikana lähestymiskulmaansa musiikintekemiseen, mutta onnistuu silti kuulostamaan yhä edelläkävijältä.

M.I.A. sekoittaa viidennellä albumillaan tuttuun tapaan länsimaisia ja itämaisia elementtejä kuin sulatusuunissa. Musiikin ytimessä on M.I.A.:n sukupolven ääniraita eli hiphop, mutta biittejä ja räppejä on maustettu ja muokattu muun muassa Jamaikan reggaella ja dubilla tai intialaisella bhangra-popilla.

Riemunkirjavuudestaan huolimatta rytmisekasotku taipuu tarttuvaksi popiksi, kuten kansainvaelluksiin kantaa ottavalla Borders-kappaleella tai etnisesti säksättävällä klubihitillä Go Off.

Haastatteluissa M.I.A. on ilmoittanut AIM:in olevan mahdollisesti hänen viimeisin albuminsa. Se tuskin johtuu siitä, että hän olisi lopettamassa musiikintekoa, vaan halusta pysyä muuttuvan maailman tahdissa. Tulevaisuudessa uusi musiikki esitellään verkon suoratoistopalveluissa kappale kerrallaan, ja albumikokonaisuus on formaattina jäämässä vähitellen vanhanaikaiseksi.

Uppoavaan laivaan takertuminen ei sopisi M.I.A:n tyyliin.

Katso ja kuuntele kappale Go Off:

M.I.A.: AIM

(Interscope)

Me Naisten elokuvakriitikko Martta Kaukonen ei muista, milloin hän olisi ollut yhtä vaikuttunut mistään elokuvasta. Loving Vincent on mestariteos!

Oletko nähnyt jo riittävän monta omahyväistä pönötyselämäkertaa klassikkotaiteilijoista? Nyt on tarjolla jotakin aivan uutta. Dorota Kobielan ja Hugh Welchmanin ohjaama puolalainen Vincent van Gogh -elämäkerta Loving Vincent on ensimmäinen täysin käsinmaalattu kokopitkä elokuva.

Leffa on koostettu yli 65 000 öljyvärimaalauksesta, jotka ovat saaneet inspiraationsa alankomaalaisen taidemaalarin töistä. Vincent van Goghin mestariteoksista lähes 130, kuten Tähtikirkas yö, herää eloon, sillä animaatio sijoittuu niiden maisemiin. Myös elokuvan henkilöt ovat tuttuja taiteilijan maalauksista.

Hahmot on toteutettu rotoskooppaamalla eli maalaamalla ne oikeiden näyttelijöiden (mukana muiden muassa Saoirse Ronan) päälle. Käsikirjoituksen pohjana puolestaan on käytetty van Goghin kirjeitä.

Tekikö Vincent itsemurhan, niin kuin kuolintodistuksessa todetaan, vai oliko kuolinsyy sittenkin murha?

Juonikaan ei noudattele taiteilijaelämäkertojen tuhanteen kertaan veivattua kaavaa. Sen sijaan kyseessä on Agatha Christien klassiset dekkarit mieleen tuova salapoliisitarina. Postimestarin poika Armand Roulin yrittää selvittää, mihin taiteilija kuoli. Tekikö mielenterveysongelmista kärsivä Vincent itsemurhan, niin kuin kuolintodistuksessa todetaan, vai oliko kuolinsyy sittenkin murha?

En muista, milloin olisin viimeksi ollut näin vaikuttunut mistään elokuvasta. Aivan kuin koko elokuvataide olisi myllätty kertarysäyksellä aivan uuteen uskoon.

Sana ”mestariteos” ei tunnu tässä yhteydessä lainkaan liioitellulta. Yli 150 taiteilijan maalaama animaatio häkellyttää. Voi vain kuvitella, millaista työtä jokaista yksityiskohtaa myöten viimeistelty jälki on heiltä vaatinut. Aikaa se vei lähes seitsemän vuotta. 

Loving Vincent  *****

 

Saiko Neumann sydämesi pamppailemaan? Hoilotitko kovaan ääneen Eppujen suurimpia hittejä?

 

 

Tässä musavisassa selviää kuka muistaa –  ja kuuli –  suurimpien Suomi-hittien sanat oikein.

Lisää biisien lyriikoita ja rokkitarinoita voi lukea tänä syksynä ilmestyneistä kirjoista:

Eppu Normaali: Kaikki sanat (Siltala), Salla Nazarenko: Neumann –  Dingo-kipparin käsikirja (Into), Timo Kalevi Forss: Gösta Sundqvist – Leevi and the Leavingsin dynamo ja Dave Lindholm: Sanat (Johnny Kniga)