Barack Obaman kuva on Kehinde Wileyn käsialaa. Michellen maalasi Amy Sherald. Kuvat: Reuters
Barack Obaman kuva on Kehinde Wileyn käsialaa. Michellen maalasi Amy Sherald. Kuvat: Reuters

Barack ja Michelle Obama saivat arvoisensa muotokuvat.

On kulunut reilu vuosi siitä, kun Barack ja Michelle Obama jättivät Valkoisen talon. Mutta heitä ei ole unohdettu!

Yhdysvaltain edellisen presidentin ja hänen vaimonsa viralliset muotokuvat julkistettiin maanantaina Smithsonian National Portrait Gallery -taidemuseossa Washingtonissa.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun presidenttiparin viralliset kuvat taidemuseossa ovat afroamerikkalaisten taiteilijoiden tekemät. Ajankohta on osuva, sillä helmikuussa vietetään black history monthia, mustan historian kuukautta. Sen tarkoituksena on muistaa ja kunnioittaa Amerikan mustan väestön historiaa ja perinteitä.

Barack Obaman kuvan on maalannut Kehinde Wiley. Obama kertoi julkistustilaisuudessa pitämässään puheessa viehättyneensä taiteilijan töistä, joissa tavallisista afroamerikkalaisista on maalattu ylväitä muotokuvia, kuten esimerkiksi kuninkaallisista aikoinaan. Entisen presidentin mukaan tyyli kuvastaa myös hänen tapaansa katsoa amerikkalaista politiikkaa – alhaalta ylös, nostaen tavalliset ihmiset jalustalle.

Obama kuitenkin halusi oman muotokuvansa olevan hieman taiteilijan normaalia tyyliä arkisempi.

– Minulla on tarpeeksi poliittisia ongelmia ilman, että saat minut näyttämään Napoleonilta, hän vitsaili sanoneensa taiteilijalle, joka oli aluksi visioinut kuvaan valtikoita, valtaistuimia ja hevosia.

Lopullisessa teoksessa Barack Obama istuu tuolilla, ja maalauksen taustana on kaunis kasvikuvio. Kehinde Wileyn tuotantoon voi tutustua tarkemmin esimerkiksi taiteilijan Instagram-tilillä.

Michelle Obaman kuvan on tehnyt palkittu taiteilija Amy Sherald, joka on myös erikoistunut maalaamaan tummaihoisten muotokuvia. Harper's Bazaar kertoo, että Sheraldin tavaramerkki muotokuvissa on maalata iho harmaalla sävyllä.

Kuvassa merkittävässä osassa on myös Michelle Obaman asu, graafisesti kuvioitu iltapuku, jonka kerrotaan olevan Milly-merkiltä.

Entinen Yhdysvaltain ensimmäinen nainen puhui tilaisuudessa muotokuvien merkityksestä.

– Ajattelen kaikkia nuoria ihmisiä, eritoten tyttöjä ja värillisiä tyttöjä, jotka tulevina vuosina saapuvat tähän paikkaan, katsovat ylös ja näkevät tämän mahtavan amerikkalaisen instituution seinällä kuvan jostakusta, joka näyttää heiltä.

Barack Obama sen sijaan totesi lämpimän humoristiseen tyyliinsä, että hänen mielestään Michellen muotokuvassa näkyy ”sen naisen kuumuus, jota rakastan”.

Koko julkistustilaisuuden voi katsoa Youtube-videolta. Michelle Obaman puhe alkaa noin 13 minuutin kohdalla ja Barack Obaman noin 31 minuutin kohdalla.

 Minaj saa levyilleen kenet vain, milloin vain. 

Nicki Minajin neljäs albumi Queen on tehty vain yhden tavoitteen savuttamiseksi; paaluttamaan Onika Tanya Marajin asema hiphopin kiistattomana kuningattarena. Some-seuraajien ja Spotify-kuuntelijoiden määrissä mitattuna asiasta ei ole ollut epäselvyyttä pitkään aikaan, mutta nyt Minaj haastaa myös miespuoliset kollegansa.

Atmosfäärisen, kokeilevan räpin sekä puhtaiden radiopoppisten kesken musiikillisesti jakautuvissa kappaleissa hän antaa sanansäilän heilua niin rivosti, että se saa monet miespuoliset jenkkiräppärit kuulostamaan pyhäkoulupojilta. Esimerkiksi Barbie Dreams siekailematon seksismi saa pohtimaan afroamerikkalaisen kulttuurin ronskia ilmaisunvapautta suhteessa keskiluokkaiseen pohjoismaiseen estetiikkakäsitykseen. Ei ole sattumaa, että Yhdysvalloissa listaykköseksi nousevat hiphop-levyt jäävät Suomessa uein kokonaan top-20:n ulkopuolelle. 

Mutta kyllä jotkut valkonaamatkin Minajin kyydissä pysyvät. Eminemin Majesty-kappaleessa valonnopeudella ampuma vierailijaverse, yksi hänen uran sähäkimmistä, pönkittää sekin Minajin asemaa hiphopin ylipapittarena; hän saa levyilleen kenet vain, milloin vain. 

Nicki Minaj: Queen (Cash Money)

 

Listen to #Queen on @spotify now!!!!!

A post shared by Barbie® (@nickiminaj) on

 

Hittiromaanin filmatisointi kertoo paperittomuudesta ja pakolaisuudesta huumorin keikoin.

Intialainen huijarifakiiri Aja (Dhanush) joutuu ihmeelliselle matkalle ympäri maailman. Kaikki saa alkunsa siitä, kun hän matkustaa Ranskaan etsimään isäänsä, jota ei ole koskaan tavannut. Ajan lapsuus kului Ikean katalogia selaillen ja länsimaisesta elintasosta haaveillen. Niinpä hän suuntaa Pariisissa ensimmäisenä lähimpään huonekaluliikkeeseen. Ajalla ei ole varaa yösijaan, joten hän päättää yöpyä vaatekaapissa. Valitettavasti juuri kyseinen kaappi raijataan Britanniaan ja Aja päätyy sen mukana vahingossa Lontooseen.

Ranskalaisen Romain Puértolasin vuonna 2013 ilmestynyt esikoisromaani Fakiiri joka juuttui Ikea-kaappiin oli kansainvälinen hitti. Satiiri kritisoi globalisaatiota ja käsitteli sen lieveilmiöitä huumorin avulla. Kanadalainen Ken Scott on filmatisoinut kirjasta elokuvan Fakiiri joka juuttui vaatekaappiin. Tuntuu siltä, ettei ohjaaja ole osannut päättää, missä tyylilajissa tarinan kertoisi, joten hän on hosunut vähän joka suuntaan. Tehosekoittimeen on sullottu romanttista komediaa, vakavahenkistä draamaa, aikuisten satua, heittäytyvätpä henkilöhahmot välillä laulamaan ja tanssimaan kuin Bollywood-musikaalissa konsanaan. Juonikaan ei meinaa pysyä kasassa, vaan rönsyilee hallitsemattomasti sinne tänne.

Tyylillisiä esikuvia ovat Intiaan sijoittuvat hyvän tuulen elokuvat Slummien miljonääri ja The Best Exotic Marigold Hotel. Ensin mainitulta on lainattu rakenne: Aja kertoo kokemuksistaan samaan tapaan takaumin kuin Slummien miljonäärin päähenkilö Jamal. Jälkimmäisestä puolestaan on imetty vaikutteita visuaaliseen ilmeeseen. Kummassakin elokuvassa Intia hehkuu lämpimissä väreissä ja katsottavaa ja ihmeteltävää riittää. Myös Pariisissa ja Roomassa herkutellaan nähtävyyksillä.

Teemojaan eli paperittomuutta ja pakolaisuutta elokuva käsittelee melko naiivisti. Silti se onnistuu antamaan pakolaisille kasvot ja esittämään heidät tavallisina ihmisinä, joilla on toiveita ja unelmia, sen sijaan, että heitä kuvattaisiin vain kasvottomina ”pakolaistulvana” vyöryvän massan osana. 

Fakiiri joka juuttui vaatekaappiin ** ½