Vuonna 2008 Me Naiset haastatteli kahta perhettä, jotka olivat hankkineet kotiapulaisen filippiineiltä.

On heinäkuu. Paula Makkonen, 39, puhdistaa mansikoita omakotitalon keittiössä. Avara, taidemaalauksilla sisustettu koti sijaitsee Espoossa. Naapuruston talot ovat muodikkaasti uusvanhoja, autot kiiltäviä ja pihat puunattuja.

Paulan tyttäret Sara, 5, ja Veera, 2, lusikoivat muroja ruokapöydän ääressä, mutta mansikoita he saavat vasta iltapäivällä, kun perheeseen tulee odotettu vieras: Rhea Pinpinio Filippiineiltä. Hän alkaa työskennellä elokuun alussa Makkosten kotiapulaisena.

Tänään perhe tapaa Rhean ensimmäistä kertaa.

– Vähän kyllä jännittää, mutta olen kuullut filippiiniläisistä pelkkää hyvää. Heillä on ihmisiä kunnioittava elämänasenne ja hyvä työmoraali, Paula sanoo.

Paula hoitaa äitiyslomalla kahdeksankuista Aaroa, mutta palaa elokuun lopussa töihin. Hän vastaa teknologiayrityksen kansainvälisestä myynnistä ja markkinoinnista. Työhön kuuluu matkoja ja pitkiä päiviä. Puoliso Simo on IT-yrityksen toimitusjohtaja, joten hänenkin työpäivänsä venyvät usein iltaan.

– Olemme ajatelleet jo pitkään, että olisi kiva, kun kotona olisi luotettava ihminen. Vanhempamme asuvat kaukana, joten turvaverkkomme on pieni, kun joku meistä vaikka sairastuu.

Keväällä Paulan naapuri kertoi tutustaan Tytti Peltosesta, joka oli palkannut filippiiniläisen kotiapulaisen ja ihastunut ikihyviksi. Tytin apulaisella oli kuulemma kotipuolessa pikkuserkku Rhea, joka haaveili työstä Suomessa. Paula innostui ja kävi tapaamassa Tyttiä ja tämän apulaista Jerica Baniagaa.

– Jos meille tulee yhtään samanlainen ihminen, niin kyllä ovat asiat hyvin!

Paula aloitti sähköpostikirjeenvaihdon Rhean kanssa ja pian päästiin sopimukseen, että tämä palkattaisiin Makkosille.

Paperirumba hoitui parissa kuukaudessa "yllättävän mutkattomasti". Paula kummastelee vain sitä, että paikka oli pantava työvoimatoimistossa auki kymmeneksi päiväksi, jotta suomalaiset voisivat hakea sitä.

– Se oli turha hidaste. Meillä oli jo ihminen valmiina. Ja kuka suomalainen olisi vastannut toiveitamme? Halusimme englanninkielisen hoitajan, joka asuisi meillä ja työskentelisi minimipalkalla.

Minimipalkka tarkoittaa, että Makkoset maksavat kuukaudessa palkkaa ja työnantajamaksuja noin 1 200 euroa. Kotiapulainen saa siitä käteensä viitisensataa, kun verot ja täysylläpidon verotusarvo on vähennetty palkasta.

– Työnantajana toimiminen on nykyisellään aika kallista. Ymmärrän, että harvalla perheellä on varaa tähän. Onneksi saamme yksityisen kodinhoidon tukea, kun kotona on alle 3-vuotiaita lapsia, Paula sanoo.

Suomalaisia hakijoita ei ilmaantunut, ja Rhea sai työ- ja oleskeluluvan.

Paula toivoo, että työajoista voidaan sopia joustavasti, jos hänelle ja Simolle tulee ilta- tai viikonloppumenoja. Tavallisesti Rhea tekee arkisin kahdeksan tunnin työpäiviä. Joustonvaraa tuo se, että Rhea asuu Makkosten alakerrassa omassa huoneessaan.

Tarkoitus on, että lapset viettävät päivät Rhean kanssa kotona. Lastenhoidon lisäksi apulainen huolehtii siivouksesta, pyykeistä ja lasten päiväruuasta.

– Olen viivyttänyt tyttöjen päiväkotipaikan irtisanomista tähän päivään. Ensin pitää oikeasti nähdä ihminen.

Apulainen ylitti odotukset

Kuusi viikkoa myöhemmin Makkosilla vietetään Paulan toiseksi viimeistä äitiyslomapäivää.

Sara asettelee lelukoiria riviin olohuoneen pöydälle ja kyselee äidiltä niiden rotuja. Veera imeskelee sohvannurkassa vaaleanpunaisen pehmolelukalan selkäevää. Toisesta huoneesta kuuluu vauvan kitinää: Aaro on herännyt päiväunilta.

Kohta Aaro saapuu olohuoneeseen hymyilevän naisen sylissä. Nainen on Rhea, 25, joka on työskennellyt Makkosilla reilut kolme viikkoa.

– Kaikki on mennyt uskomattoman hyvin. Rhea on ahkera ja oma-aloitteinen, ja asiat hoituvat ilman, että niistä tehdään numeroa. Hän on läsnäoleva, mutta osaa olla myös huomaamaton, Paula ylistää.

– Olen saanut pitkään odottaneet valokuvat järjestykseen ja jopa ehtinyt lasten kanssa kirjastoon – ja kerran yksin uimahalliinkin.

Paulan sanat saavat todisteen, kun perhe alkaa syödä kalalounasta. Ennen kuin Rhea istuu pöytään muiden kanssa, hän käärii ylijääneen kalan paperiin, tyhjentää astianpesukoneen ja kuivaa joka lasin, ennen kuin asettelee astiat kaappiin.

Rhean työpäivät saavat lopullisen muotonsa ylihuomenna, kun Paula palaa töihin. Häntä odottaa lähikuukausina kuusi työmatkaa eri puolille maailmaa.

– Palaan töihin hyvillä mielin, kun tiedän, että täällä ovat asiat kohdillaan. Ja kaipaan jo työtäkin.

– Ai että sais lisää rahaa? Sara kysyy.

– Ei kun aikuiset kaipaavat välillä aikuisten juttuja. Ja äiti on vähän sellainen seikkailijaluonne, Paula nauraa.

Sara on täyttänyt kuusi ja aloittaa pian esikoulun. Lasten viikkoja täyttävät myös harrastukset: Sara ratsastaa ja luistelee, ja Veerakin on juuri aloittanut ratsastuksen.

– Kun Rhea oli mukana tallilla, se koski hevosta ensimmäistä kertaa, Sara kertoo.

Rhealle moni muukin kokemus on ensimmäinen. Hän ei ole ollut aiemmin ulkomailla, ja jahka Espoossa alkaa sataa räntää, filippiiniläinen näkee ensimmäistä kertaa lunta.

Rahaa perheelle ja opintoihin

Rhean huone on ojennuksessa. Ikkunattoman kamarin sisustus on pelkistetty. Sivupöydällä on peili sekä taulu, joka esittää Jeesusta ja Mariaa. Nurkassa stereoiden vieressä seisoo pino cd-levyjä.

– Viihdyn täällä. Suomi on hiljainen ja kaunis maa, ihan niin kuin Jerica kertoi, Rhea sanoo.

– Monet tahtovat muuttaa Filippiineiltä Eurooppaan, mutta työpaikkaa on vaikea löytää. Siksi olen onnekas.

Rhea on koulutukseltaan sihteeri. Ennen muuttoa Suomeen hän asui setänsä perheessä Manilassa, työskenteli myyjänä kirjakaupassa ja ansaitsi sata euroa kuussa. Nyt hän lähettää joka kuukausi 200 euroa perheelleen. Loppupalkasta hän panee valtaosan säästöön.

– Haluaisin opiskella sairaanhoitajaksi, ehkä täällä Suomessa. Siksi toivon, että opin kieltä.

Äidinkielenään Rhea puhuu tagalogia. Englantikin sujuu, sillä hän käytti sitä paljon edellisessä työssään. Suomea Rhea ymmärtää vasta muutaman sanan.

Rhea sanoo kaipaavansa välillä perhettään, poikaystäväänsä, lämpöä ja riisiä. Kerran viikossa hän soittaa van hemmilleen. Hän arvelee, että voi käydä kotona kahden tai kolmen vuoden päästä.

Onneksi Suomessa on sukulaisia. Rhean täti, joka työskentelee kotiapulaisena diplomaattiperheessä, asuu Espoossa omassa asunnossaan. Myös toinen pikkuserkku, Jerican sisar, työskentelee espoolaisessa perheessä. Hänkin saapui Suomeen kesällä.

Rhea tapaa sukulaisiaan viikonloppuisin ja käy heidän kanssaan messussa Helsingin katolisessa kirkossa. Arki-iltaisin hän ei yleensä käy ulkona. Hän viettää aikaa huoneessaan tai katsoo televisiota.

Perhepiiri saattaa vielä täydentyä, jos Rhean 23-vuotias pikkusisko löytää töitä Suomesta. Rhea aikoo tehdä parhaansa, jotta sisar pääsisi tänne.

– Tämä on hieno mahdollisuus. Olen kiitollinen perheelle, joka on antanut minulle työtä.

Avun palkkaamista karsastetaan

Paula sanoo iloitsevansa siitä, että Rhean palkka auttaa myös tämän perhettä.

– Vaikka olen tehnyt tämän itsekkäistä syistä, tuntuu mukavalta, että muutkin hyötyvät.

Toisaalta Paula tietää, että jotkut pitävät kotiapulaisen palkkaamista minimipalkalla riistämisenä.

– Ehkä asiaan saa näkökulmaa, kun miettii, monelleko suomalaiselle jää pakollisten menojen jälkeen 500 euroa käteen. Se ei ole ollenkaan huonosti.

Paula on huomannut, että moni karsastaa ylipäänsä ajatusta apulaisen palkkaamisesta. Vain ulkomailla työskentelevien suomalaisperheiden kodinhoitajia ei kummastella.

– Täällä asenne on, että itse pitää otsa hiessä raataa. Eiväthän suomalaiset ole kehdanneet palkata edes siivousapua ennen kuin viime vuosina.

Makkosten tuttavat ovat suhtautuneet Rheaan uteliaasti. Moni on kysellyt, tuntuuko oudolta, että vieras ihminen muuttaa kotiin. Paula toteaa, ettei siinä ole ollut mitään kummallista.

Kulttuurieroista syntyvää kitkaa Makkoset eivät ole havainneet. Paula pohtii sen johtuvan siitä, että filippiiniläiset ovat kristittyjä, ja siksi heidän arvomaailma on lähellä suomalaista.

Monikulttuurisuus on perheessä tuttu asia: Paulan japanilaiset tutut käyvät usein kylässä ja talossa on kuultu eri kieliä. Nyt englanti on tullut osaksi arkea. Lapset ovat jo oppineet hieman kieltä.

– Come eat, thank you, one two three... Välillä on kyllä vähän hankala ymmärtää, enkä muista ulkoa sanoja, Sara virnistää.

Kokenut apulainen on paras

Tytti Peltosen ja Janne Kotirannan arkeen kotiapulainen on kuulunut jo vuosia.

– Olemme tottuneet siihen, että lapsia ja kotia hoitamaan tarvitaan muitakin, Tytti kertoo tilavassa olohuoneessaan Helsingin Vartioharjussa.

Tytti ja Janne tekevät Makkosten tavoin pitkiä päiviä, Janne lentoyhtiössä ja Tytti yrityslainsäädännön asiantuntijana.

He palkkasivat ensimmäisen au pairin – Tytin serkun – vuonna 2001, kun perhe muutti Hollantiin Jannen työn vuoksi. Au paireja ehti olla kaksi. Kun perhe palasi Suomeen 2004, opiskelijatyttö kävi säännöllisesti siivoamassa ja hoitamassa lapsia Rafaelia ja Valentinaa.

Filippiiniläinen Jerica tuli perheeseen reilu vuosi sitten. Ennen sitä hän työskenteli kotiapulaisena Tanskassa ja Norjassa. Hän otti itse yhteyttä Tyttiin ja Janneen, jotka olivat jättäneet ilmoituksen kodinhoitajan paikasta nettiin kansainväliselle au pair -sivustolle. Nyt Jerica asuu omakotitalon päädyssä huoneessa, johon on erillinen sisäänkäynti.

– Hän osaa olla tottuneesti toisten kotona, kunnioittaa meidän yksityisyyttämme ja on aivan ihanasti lasten kanssa. Lapset tykkäävät hänestä kauheasti – ja kiukuttelevat hänelle niin kuin meille, Tytti sanoo. Rafael, 8, ja Valentina, 7, nyökyttelevät.

– Au pairin palkkaaminen olisi halvempaa, mutta meille kokeneempi kodinhoitaja on paras ratkaisu. Jerica on jo kolmenkymmenen ja tämä on hänen ammattinsa. Toivottavasti hän on meillä vielä muutaman vuoden!

Nyt on sunnuntaipäivä ja koko perhe on vapaalla. Lapset leikkivät junaradalla ja kipuavat sitten sohvalle vanhempien kainaloon katselemaan dinosauruskirjaa. Kohta Rafael tahtoo potkimaan jalkapalloa ja saa isästä peliseuraa. Omenapuiden alta kaikuu naurua, kun peli käynnistyy.

Tytti ja Janne kiittelevät, että kotiapulaisen ansiosta perheeseen ja parisuhteeseen ehtii panostaa enemmän kuin ennen. Laatuaikaa lasten kanssa voi viettää joka ilta eikä vain lauantaina siivouksen jälkeen. Välillä vanhemmat käyvät kahdestaan lenkillä tai ulkona syömässä.

Lapsia ei saa totuttaa laiskoiksi

Jericallakin on vapaapäivä, kuten yleensä lauantaisin ja sunnuntaisin. Hänen oli tarkoitus olla tänään kotona, mutta hän kuuli aamulla kahden veljensä sairastuneen dengue-kuumeeseen ja lähti kiireesti lähettämään näille rahaa verensiirtoa varten. Filippiinit ovat kärsineet viime kuukausina tulvista, ja tartuntataudit leviävät maassa.

– Lapset alkavat olla sen ikäisiä, että he miettivät maailman asioita. Nyt he ovat huolissaan Jerican veljistä. Välillä lapset kyselevät, miksi Jerica on erossa perheestään. He oppivat, etteivät kaikkien asiat ole maailmassa yhtä hyvin, vaan joidenkin pitää lähteä kauas töihin, Tytti sanoo.

Hänen mielestään suomalaiset suhtautuvat sitä luontevammin kotiavun palkkaamiseen, mitä yleisemmäksi se muuttuu. Vuosituhannen vaihteen piikakeskustelu oli hänestä "niin väärää puhetta kuin olla voi".

– Me tarjoamme työpaikan ihmiselle, joka sitä kipeästi tarvitsee ja Suomi saa uuden veronmaksajan. Joidenkin mielestä tämä järjestely heikentää naisen asemaa, mutta sehän mahdollistaa sen, että kaksi naista käy täysipäiväisesti töissä!

Tytin mielestä kotiapulaisen palkkaaminen ei ole luksusta vaan arkea helpottava järjestely, jota hän suosittelee muillekin. Vaikka työnantajana toimiminen maksaa, vastineeksi saa paljon.

Jerica hakee Rafaelin ja Valentinan koulusta, tekee näille iltapäiväruuan ja auttaa lapsia läksyjenteossa. Lapset puhuvat Jerican kanssa englantia, jota oppivat jo englanninkielisessä päiväkodissa. 

Kotiapulainen myös siivoaa ja pyykkää.

– Olen kehaissut kavereille, etten muista, milloin olisin viimeksi tyhjentänyt tiskikoneen, Janne sanoo.

– Eivätkä vaatteet ole ikinä olleet niin siistissä pinossa kuin nykyään! Tytti täydentää.

Järjestelyn ainoa sudenkuoppa on Tytin mielestä se, että lapset tottuvat helposti saamaan kaiken valmiina. Siksi Rafael ja Valentina siivoavat joka maanantai huoneensa Jerican kanssa ja vievät itse likaiset vaatteensa pyykkikoriin.

– Kun perheessä asuu ja työskentelee ihminen, tärkeintä on, että kodin säännöistä sovitaan selvästi. Silloin ei tule isompia ongelmiakaan.

Kadonnut-sarjan toinen kausi sukeltaa vanhan lapsikaappaustapauksen syövereihin.

IS TV-LEHTI: Kehutun brittiläisen Kadonnut-rikosdraaman toisella kaudella selvitellään kaappaustapausta yli vuosikymmenen takaa. 11-vuotias Alice Webster katosi jäljettömiin vuonna 2003 Saksassa, missä hänen isänsä oli komennuksilla brittien sotilastukikohdassa. Alice (Abigail Hardingham) palaa takaisin aikuisena ja kertoo olleensa vangittuna yhdessä ranskalaisen Sophie Giroux -nimisen tytön kanssa. 

Eläkkeellä oleva poliisi Julien Baptiste (Tchéky Karyo) alkaa tutkia tapausta uusien johtolankojen ilmestyttyä. Poliisi aloittaa rajat ylittävän yhteistyön löytääkseen Sophien. Julien Baptiste matkustaa Saksaan ja Irakiin löytääkseen vastauksia.

Karyon lisäksi pääosissa nähdään David Morrissey ja Keeley Hawes.

Sarjan ovat luoneet kirjoittajaveljekset Harry Williams ja Jack Williams, jotka ovat muun muassa Liar-sarjan takana.

Kadonnut, 2. kausi (kokonaan) C Moren suoratoistopalvelussa.

 

Lue, mitä tähdet kertovat tänään juuri sinulle.

JOUSIMIES

Saat päivän haasteista energiaa. Mikään ei nyt saa sinua säikkymään. Johtajan rooli lankeaa tänään todennäköisesti sinulle.

 

KAURIS

Valitse sanasi tarkasti välttääksesi tarpeettoman draaman. Älä yritä pakottaa ketään muottiisi. Anna jokaiselle tilaa.

 

VESIMIES

Järjestelmällisyys ja suunnitelmallisuus pelastavat sinut kaaokselta. Pidä jalat maan pinnalla, sillä nyt ei ole aika haihatella.

 

KALAT

Pidä pää kylmänä. Päivä vaatii tilannetajua ja nopeaa toimintaa. Puhu totta, sillä valkoinen valhe saattaa saada ikävää jälkeä aikaan.

 

OINAS

Tee arkeasi helpottava ratkaisu. Sinun on aika päästää itsesi vähemmällä. Stressin hiipuminen nostaa huomattavasti elämänlaatuasi.

 

HÄRKÄ

Hoida tekemättömiä asioita pois alta. Kyseessä voi olla rahaan tai terveyteesi liittyvä kysymys. Kääri hihat hyvissä ajoin ennen vuodenvaihdetta.

 

KAKSONEN

Kuuntele kaikkien mielipiteitä tuputtamatta omiasi. Joku, joka ei jaa näkemyksiäsi saattaa heittäytyä hankalaksi. Ole kärsivällinen.

 

RAPU

Älä päästä tunteitasi niskan päälle. Pidä rauha maassa ja vältä kytevä konflikti diplomatialla. Kompromissi tuo tilanteeseen ihmepelastuksen.

 

LEIJONA

Kaunista kotiasi tulevia pyhiä varten. Vietä laatuaikaa perheen kanssa ja päivitä kuulumisia. Valmistaudu tulevaan juhlakauteen.

 

NEITSYT

Joudut turvautumaan puheenlahjoihisi tänään. Saatat jumittua pitkään väittelyyn, jossa vahvat persoonat ottavat toisistaan mittaa.

 

VAAKA

Lähde tutustumaan uusiin maisemiin. Pitkä keskustelu ystävän tai perheenjäsenen kanssa avartaa näkökulmaasi. Haaveesi on askeleen lähempänä.

 

SKORPIONI

Ota keskenkeräiset rahakysymykset käsittelyyn. On aika hoitaa pois alta ne asiat, jotka eivät voi odottaa ensi vuoteen. Ole tehokas.