Kolumnisti-koomikko Ulla Virtanen uskoo, että luolamiesten aika on ohi. Nyt on tilausta korvahenkilöille, hän arvelee kolumnissaan.

Istuin jokin aika sitten stand up -kollegani kanssa junan ravintolavaunussa. Vastapäiseen pöytään istui kaksi töistä palaavaa miestä, oluttuopit käsissään. Parin tunnin kuluttua kollegani lähti vessaan, ja minä jäin yksin.

Miehistä toinen oli jo hiprakassa, ja näin silmäkulmastani hänen luovan minuun pitkiä vokotuskatseita. Keskityin tiiviisti puhelimeeni, sillä minulla ei ollut mitään kiinnostusta small talkiin tuntemattoman kanssa. Vaan ei. Mies keksi selittää kaverilleen tarinaa show-miehen elkein lisäillen rivien väliin “jos olisi vieressä punapäinen kaunotar ravintolavaunussa...” Oli mielestään kovinkin nokkela. Naisen lisääntymisviettihän herää, kun joku vain huomioi hänet. Ihan kuka vain. Huomioi minut uros, niin olen sinun! (Ei.)

Mies vain katsoi, että siinä nainen istuu yksin, ja hän päätti hiprakassaan syöttää huomiotaan.

En nostanut katsettani. Turhautuneena temppunsa epäonnistumisesta mies alkoi huutokyselemään nimeäni. Vaientamisyrityksenä tokaisin: ”Ulla. Jatkan nyt tätä, hauskaa illanjatkoa”. Mies tuhahti: “Juttele meille äläkä vaan näprää jotain puhelintasi”. Kuinka raivostuttavaa! Mikä on tällainen tapa vaatia osallistumaan?

Kerran aiemmin samanlaisessa tilanteessa eräs pöytään pakolla ängennyt mies hermostui, kun hänelle ei puhuttu. ”Voisitte nyt jutella, kun mä kerran tulin tähän. Voidaan puhua jostain, mikä naisia kiinnostaa, niin kuin vaikka pikku eläimistä.”

On rasittavaa joutua käyttämään niin paljon energiaansa tilanteessa, johon ei ole tahtonut. Joku voisi tietenkin ajatella, että senhän pitäisi olla miellyttävää, kun joku osoittaa kiinnostustaan. Mutta eihän tällaisessa käytöksessä ole kyse kiinnostuksesta! Mies vain katsoi, että siinä nainen istuu yksin, ja hän päätti hiprakassaan syöttää huomiotaan.

Miten kukaan löytäisi rakkautta, jos uutta ihmistä ei saisi yrittää lähestyä?

Ystäväni totesi myöhemmin, että olisin voinut vain kertoa olevani parisuhteessa. Siihen en lähtisi, sillä sehän käytännössä tarkoittaisi sitä, että sinkun olisi pakko puhua äijän kanssa, koska hänellä ei olisi kieltäytymiseen sopivaa syytä.

Kohtelias tulee olla, mutta ei ole pakko viihdyttää.

Aloin pohtia tätä pokaamisdilemmaa. Oliko ärsyyntymiseni ollut kohtuutonta? Solmiakseen uusia tuttavuuksia pitää toki ensin jutella ihmiselle. Miten kukaan löytäisi rakkautta, jos uutta ihmistä ei saisi yrittää lähestyä? Mutta silti, tuollainen käytöshän on joko totaalista kyvyttömyyttä sosiaaliseen kanssakäymiseen tai pokaajan oppimaa ylästatusmöyhäämistä. Huonoa käytöstä siis. Eivätkö nämä apinamiehet jo joutaisi jäädä kivikaudelle? Luulisi, että nykyään kannattaisi olla mieluummin korvamiehiä: kuuntelevia ja kiinnostuvia. Sukupuoleen katsomatta tietenkin. Olkaamme siis korvahenkilöitä!

Kaikki Me Naisten kolumnit löydät täältä.

Näyttelijä Ulla Virtanen osaa small talkin vain roolihahmon takaa.

Vierailija

Täsmävinkki iskuyritykseen: apinamies ärsyttää, ole mieluummin korvahenkilö!

Noh kaikki eivät ole sujuvasanaisia näyttelijöitä tai puheammattilaisia ja alkoholilla on sekä hyvässä että pahassa estoja poistava vaikutus. Ehkäpä Ullalla oli ovulaatio käynnissä ja nämä neandertalin miehet aistivat sen onhan Ulla punapäänä itsekin ehkä näiden samaisten neandertalilaisten jälkeläisiä eli samaa heimoa, joten ehkä mies ajatteli alitajuisesti, että Ullakin on seksuaalisesti että älyllisesti samalla tasolla. Onhan sitä muuten kuitenkin tapahtunut jonkin verran kehitystäkin, koska...
Lue kommentti

Mikään ei valaise lokakuista päivää kirkkaammin kuin asenneröyhtäys 1950-luvulta.

Et saa vaativia työtehtäviä, jos sinulla on silmäpussit. 

Harmaantuminen ei saa näkyä. 

Käytä hametta, jos haluat vaikuttaa menestyneeltä.

Muun muassa näin Menesty tyylillä – Bisnespukeutumisen uusi aika -kirjan (Alma Talent) kasanneet Minna Kiistala ja Jani Niipola opettavat Helsingin Sanomissa

– Jos ei tarvitse miettiä hoitamattomia kynsinauhoja tai silmäpakoa sukkahousuissa, voi keskittyä tärkeiden työasioiden hoitamiseen, Kiistala kuvailee lehden haastattelussa.

En ole urani aikana käyttänyt sekuntiakaan kynsinauhojeni pohtimiseen. Tuskin on muuten Juha Sipiläkään.  

Kaksikko antaa myös joukon järkeviä (miehille suunnattuja) pukeutumisvinkkejä, mutta nämä muut... Voi hyvä jumala.

Voin vakuuttaa, etten ole urani aikana käyttänyt sekuntiakaan kynsinauhojeni pohtimiseen. Tuskin on muuten Juha Sipiläkään.  

Silmäpussit eivät estäneet Bill Clintonia saamasta ihan merkittäviä työtehtäviä (ne olivat ihan toisenlaiset pussit, jotka tuhosivat hänen uransa).

Ja harmaantuminen – ei edes mennä tähän. Jos vilkaisee Maailman varakkaimpien ihmisten -listaa, harmaa vyöryy päälle. Mutta ei siinä joukossa toki naisiakaan juuri näy.

Johtuu varmaan siitä, että he eivät ole tajunneet käyttää niitä hameita. Vai tuleeko mieleen mitään muuta mahdollista selitystä?

On naurettavaa, että vapaaehtoisesti lapsettomia ihmisiä pidetään itsekkäinä. Oikeasti itsekkäitä olemme me perheelliset.

En pidä vastakkainasettelusta, joka vallitsee lapsettomien ja lapsellisten välillä. On naurettavaa, että vapaaehtoisesti lapsettomia ihmisiä pidetään itsekkäinä. Oikeasti itsekkäitä olemme me perheelliset.

Olen aina halunnut lapsia ja heitä myös saanut, kaksi ihanaa. Mutta olen tuntenut valinnastani myös tuskaa. Maailmassa on ihan liikaa ihmisiä, onko minulla oikeus tähän?

Meitä on täällä jo 7,6 miljardia. Tutkijat ovat laskeneet maapallon kestävän maksimissaan 10 miljardia ihmistä. Tämä luku ylittyy näillä näkymin vuonna 2060.

”Kun joku päättää, ettei tee omaa biologista lasta, se antaa jollekin muulle mahdollisuuden tehdä.”

Jonkun on tehtävä jotain ja pian. Mutta kenen? Minä itse en ollut siihen valmis. Ajattelin enemmän itseäni kuin kokonaisuutta.

Tästä syystä vanhempien pitäisikin olla lapsettomuuden valinneita kohtaan kiitollisia. Sen sijaan, että ylenkatsomme heidän elämänvalintojaan, meidän pitäisi antaa heille aplodit. Kärjistäen: kun joku päättää, ettei tee omaa biologista lasta, se antaa jollekin muulle mahdollisuuden tehdä.

Lapsettomien ja lapsellisten välinen kinastelu pitäisi jo vähitellen unohtaa. Kun ajattelemme asiaa tarpeeksi isosti, me olemme kaikki samalla puolella.

Ehkä mä sitten vanhainkodissa..

Vapaaehtoisesti lapsettomat ansaitsisivat aplodit

Kiitos! Ja olkaa hyvä kaikista niistä veroista, joita teidän jälkikasvuanne varten maksan. Itse käytän julkisista palveluista lähinnä teitä, jotka tunnetusti ovat ala-arvoisessa kunnossa. Ja minun vanhempani maksoivat minun kouluni, joten turha tulla huutamaan. Ainiin, maksoin kyllä itsekin niitä opintolainalla ja vähäisen kelalta saamani opintotuen takaisin maksamalla laittoman suurella korkoprosentilla lisättynä!
Lue kommentti