Eikö saunan pitäisi olla pyhä paikka, jonne jokainen saa tulla häiritsemättä sellaisena kuin on?

Vierailin eräänä heinäkuisena perjantaina ensimmäistä kertaa helsinkiläisessä sekasaunassa, Sompasaunalla. Sauna oli tupaten täynnä väkeä, ja lauteille pääsyä sai odottaa. Enemmistö saunojista oli alastomia miehiä, mutta rohkenimme sekaan kahden naisystäväni kanssa bikinit päällä.

Ilta Sompasaunalla oli ensimmäinen ja luultavasti viimeinen kertani yleisessä sekasaunassa. Emme ehtineet kauaa nauttia ”Helsingin ainutlaatuisimman saunan” löylyistä, kun vanhempi mies rupesi kertoilemaan meille tarinoita siitä, miten paljon tälläkin saunalla harrastetaan seksiä.

”Yksi tytöistä sitten vei pojan kädestä pitäen saunan taakse.”

– Kerran yhdellä nuorella kaverilla tässä lauteilla rupesi seisomaan, kun kauniita tyttöjä istui alasti vastapäätä. Yksi tytöistä sitten vei pojan kädestä pitäen saunan taakse ja siellä sitä sitten hommailtiin, mies tarinoi ja heilutteli lanteitaan edestakaisin.

Poistuimme saunasta, mutta seksivihjaukset jäivät häiritsemään mieltä. Olimme naisystävieni kanssa vaivaantuneita.

Olen aina vierastanut sekasaunomista. Helsingin Sanomien uutisoimat naisten ahdistelukokemukset ja oma vierailuni vahvistivat tuntemuksiani.

Mutta Suomessa, saunomisen luvatussa maassa, sekasaunojen julkinen kritisointi suututtaa aina jonkun. ”Mieli on kieroutunut ja likainen, jos yhdistää alastomuuden ja saunomisen johonkin seksuaaliseen”, minulle sanotaan.

On tekopyhää sulkea silmiään siltä jännitteeltä, joka sekasaunassa syntyy tuntemattomien välillä. Sekasaunominen on ongelmallista niin pitkään, kun siellä rupatellaan seksijuttuja, piilotellaan vahinkoerektioita, mittaillaan vastakkaista sukupuolta tiukasti ja ennen kaikkea – harrastetaan seksiä.

Kun istuimme Sompasaunan kopissa alastomien miesten kanssa lähekkäin, olisin viimeiseksi halunnut kuulla tarinoita ”sompaseksistä”. Kun suomalaisen saunan peräänkuulutetaan olevan täysin pyhä ja ei-seksuaalinen, seksijutut eivät yksinkertaisesti kuulu saunaan. Sauna on myös paikka, jossa kenenkään ulkonäköä ei saisi arvostella.

Suomalaisen sekasaunan ylistäminen voidaan lopettaa sillä hetkellä, kun yksikin ihminen tulee ahdistelluksi tai jollakin on ongelmia hallita erektiotaan.

On harmi, että satunnaiset irstailijat pilaavat saunakokemuksen.

6864371

”Sompaseksi” pilasi iltani Helsingin kuuluisimmassa saunassa: ahdistelua ja liian ronskeja juttuja

Mistähän se johtuu muuten, että ne pervot ovat aina miehiä? Onko joku joskus nähnyt tällaisessa paikassa naisen, joka alkaisi räpeltää itseään ja vihjailla miehille kiusallisesti seksistä? Tällainen ahdistelu kohdistuu 99 prosenttisesti aina naisiin, ja aina ensimmäisenä joku on sanomassa: "pitääkö sinne mennä alasti itseään esittelemään?" Eli edelleen, herran vuonna 2017, on naisen vika, että miehen tekee mieli runkata itseään julkisella paikalla. Ja joku muuten tuossa ylempänä puhui ihan...
Lue kommentti

Tekisitkö itse mieluummin työtä, josta ei saa palkkaa eikä kiitosta – vai työtä, josta saa korvauksen?

Kotityöt, ne nyt vain pitää hoitaa. Jotain pitää syödä, mikä edellyttää vähimmilläänkin kaupassa käymistä ja pientä keittiössä puuhastelua. Joskus pitää myös imuroida, pyykätä ja pestä vessa. Lapset eivät pärjää itsekseen, vaan heidän asioistaan on pidettävä huoli.

Vastakkainen sukupuoli syyttää naisia usein siitä, että nämä vaativat kodinhoidolta älyttömyyksiä. Mutta vaikka kotityöt karsisi niin minimiin kuin mahdollista, tekemistä jää silti jäljelle ihan riittävästi, etenkin jos pariskunnalla on lapsia.

Lue myös: Ei, naiset eivät nalkuta turhasta – he ovat vain kyllästyneet olemaan vastuussa kaikesta kotona

Helsingin Sanomat kirjoitti alkuviikosta naisvalituksesta. Siihen turvaudutaan, kun suhteen työnjako tuntuu epätasa-arvoiselta. Tutkimusten mukaan naiset tekevät heterosuhteissa edelleen enemmän kotitöitä kuin miehet, joten valitukseen on myös aihetta.

Vaikka kotityöt karsisi minimiin, tekemistä riittää silti.

Nohevat kommentoijat huomauttivat tietenkin, että eikö pitäisi vertailla kokonaistyön määrää, ei pelkästään kotitöiden. Miehet kun tekevät hieman enemmän palkkatöitä, joten tilannehan on todellisuudessa tasan!

Se on surkea puolustus.

Moni nainenkin panisi palkkatyöt mielellään kotitöiden edelle. Jälkimmäisistä ei nimittäin makseta, eikä niistä usein saa edes kiitosta. Naisten tekemät kotityöt ovat yksi syy siihen, että miehet tienaavat enemmän ja heillä on paremmat mahdollisuudet kerryttää omaisuuttaan. Ei, silloin ei todellakaan voi puhua tasapelistä.

Terrttu

”Miehet tekevät enemmän töitä” on maailman surkein syy vältellä kotitöitä

Mies kirjoitti: Nykyajan naiset ei paljoa kotitöitä enää tee! Jos siis ei lasketa feisbookin päivitystä kotitöiksi!! Meinasin tippua tuolilta kun neuvolassa vanhan kansan neuvolatäti mainitsi että "nyt äiti suuttuu kun paitaan tuli veritahra". Eipä paljon äitiä kiinnosta kun ei ole kertaakaan vaatteita taloudessa pessyt! Aikakoneen tarvitsisi jos joku väittää että nainen hoitaa yhtään kotityötä. Jos ei päivän ruokia ole laitettu valmiiksi niin varmasti jäisi lapsetkin ruokkimatta. Kämppä on...
Lue kommentti
Vierailija

”Miehet tekevät enemmän töitä” on maailman surkein syy vältellä kotitöitä

"Naiset tekevät enemmän kotitöitä" on maailman surkein syy vältellä töitä. Tuo on tyypillistä naisselittämistä jossa uhriudutaan ja vältellään vastuuta. Samalla naismentaliteetilla jaetut vanhempainvapaat menevät aina äideille ... kun äidit haluavat vältellä töitä ja jälkeenpäin itkeä kuinka se on isien syytä, vaikka äidit lähes aina tekevätkin päätöksen siitä kuka jää kotiin.
Lue kommentti

Etkö halua lapsia vai etkö uskalla haluta? Siinä on iso ero.

Vielä kaksikymppisenä olin varma siitä, etten halua lapsia.

Lähempänä kolmeakymppiä aloin epäillä: olenko kuitenkaan aivan varma? Kävin läpi perinteisen ajatuskulun. Tulenko katumaan sitä, että valitsen vapaaehtoisen lapsettomuuden? Vai saattaisinko myöhemmin harmitella, etten ikinä yrittänyt lisääntyä?

”Olin varma, ettei lapsi syntyisi terveenä.”

Mietin öisin, olenko valmis luopumaan pitkistä aamu-unista, brunsseista, reissuista, omista hetkistäni. Miten käy parisuhteen? Entä haluanko vastuulleni pienen ihmisen – mitä jos siitä tulee narkkari?

Kävin läpi kaikkia mahdollisia uhkia lapsettomuudesta talousongelmiin. Pelkäsin sitä, etten voisikaan tulla äidiksi, jos päättäisin haluta lapsen. Sitten olin varma, ettei mahdollinen lapsi syntyisi terveenä. Epäröin myös omaa jaksamistani. Tarvitsen paljon unta – ja siitähän pienten lasten vanhemmat vain haaveilevat. Selviäisinkö vauvavuosista? Tarvitsisimme isomman asunnon, mutta millä rahalla se hankittaisiin? En ollut varma, haluanko luopua mukavasta elämästäni.

”En jättäisi lapsia tekemättä pelkojen vuoksi. Tai siksi, että elämästään ei halua tehdä vaikeampaa.”

Samoja kysymyksiä on pyöritellyt päässään 36-vuotias bloggaaja Stella Harasek. Hän pohtii blogissaan, onko hän vapaaehtoisesti lapseton vai vasta päättämässä asiasta.

Nyt kahden pienen lapsen äitinä näen oman ajatuskulkuni täysin uusin silmin. Halusin selvästi lasta, mutta en vain uskaltanut tunnustaa sitä itselleni. On ollut muutamia hetkiä, jolloin olen häpeissäni katunut ratkaisuani. Olisi niin paljon helpompaa, jos meillä ei olisi lapsia. Parisuhdekin voisi paremmin. Mutta mistä helkkarista minä sen tiedän, olisiko niin käynyt? Vaikeaa voisi olla ilman lapsiakin – arjessa ja parisuhteessa. Ihminen kun tuppaa usein kriiseilemään milloin mistäkin.

En siis jättäisi lapsia tekemättä pelkojen vuoksi. Tai siksi, että elämästään ei halua tehdä vaikeampaa.

Vapaaehtoisesti lapseton ystäväni sanoi, ettei ole koskaan tuntenut kaipuuta lasta kohtaan. Hän ei ole koskaan miettinyt, pitäisikö yrittää tulla äidiksi. Jos äitiyttä harkitsee, ehkä kannattaa lopettaa asian pyöritteleminen ja loikata peloista huolimatta tuntemattomaan. Silläkin uhalla, ettei ihan joka ainoa hetki ole sitä mieltä, että päätös oli oikea.