Näyttelijä Ulla Virtanen odottaa tasa-arvoa. Kuva: Juha Salminen
Näyttelijä Ulla Virtanen odottaa tasa-arvoa. Kuva: Juha Salminen

Huumori ja komedia ovat myös keinoja käsitellä omaa maailmankuvaa, Ulla Virtanen kirjoittaa.

Komedia on naurettavan tärkeä asia. Nauru tuottaa hyvää oloa ja yhdistää ihmisiä. Huumorin kautta pohdimme ihmisyyttä. Nauraessa koemme tunteita laidasta laitaan ja samalla käsittelemme myös omaa maailmankuvaamme.

Olen improvisoija Improvisaatioteatteri VSOP:ssa. Improvisaatio on hieno laji. Siinä eletään todella hetkessä, kaikki keksitään tässä ja nyt. Olen vuosien varrella päässyt vierailemaan erilaisissa tilausesityksissä ympäri Suomea. Sen lisäksi, että saan tuottaa iloa muille, minulla on ollut kunnia päästä kurkkaamaan erilaisten porukoiden maailmaan. Improvisaatioesitysten päätarkoitus on toki tarjota viihdettä ihmisille, mutta samalla ne heijastavat sitä, millaisessa maailmassa elämme.

Olimme esiintymässä eräissä yritysjuhlissa. Yleisö koostui pääosin keski-ikäisistä naisista. Aloitimme improvisoidulla tarinalla, jonka kulkua yleisö sai muuttaa huutamalla ”Ei!” jos tarina ei mennyt mieleiseen suuntaan.

Ensi näkemältä olisi voinut arvioida yleisön kannattavan melko konservatiivisia ja perinteisiä arvoja. Toisin oli. Tämä porukka alkoikin muokata juonta niin, että yhtäkkiä miehen ja naisen tapaamisesta kertova tarina alkoi kulkea kohti naishahmon vapautta. Rohkeat valinnat, seksuaalinen vapautuneisuus, ura ja unelmat! Yleisö kiljui innoissaan johdattaessaan hahmon itsenäiseen tulevaisuuteen. Ei esteitä, ei rajoja.

Uskon, että elämme muutoksen aikaa.

Tarina sai useat väliaplodit. Ihan kuin yleisö oli aplodeerannut omalle rohkeudelleen heittäytyä kuvitteellisen naisen mukana.

Pohdin tätä jälkeenpäin. Vaikka kaikki valinnat, mitkä tarinan nainen teki, eivät välttämättä olleet oikeita kaikille katsomossa, tuo äänekäs hurmos kertoi paljon.

Uskon, että elämme muutoksen aikaa. Naiset puhuvat ääneen. Ovat äänekkäämmin sitä, mitä haluavat olla ja uskaltavat antaa toisten olla jotain erilaista. Viime aikojen kampanjat kertovat tästä. On äänekästä sorron vastustamista, valtarakenteiden murtamista. Puhetta tasa-arvosta ja omanarvontunnosta. Naisen ei enää tarvitse mennä muottiin, missä hän hiljaa kilttinä tyttönä tekee häneltä odotettuja asioita. Nyt hän tekee asioita, joita hän itse haluaa.

Nainen saa päättää olla ikänsä kotiäitinä tai kiertää sinkkuna maailmaa tai olla yritysjohtaja ja äiti. Mitä ikinä haluaa.

Äkkiseltään saattaa tuntua, että näinhän on ollut aina. Historia kertoo kuitenkin toista: esimerkiksi naimisiin mennessään nainen on saanut Suomessa pitää oman sukunimensä vasta vuodesta 1987 lähtien. Muutos on tuore ja käynnissä, ja se etenee vain, kun siitä puhutaan ja sitä tehdään todeksi. Joskus se voi tapahtua komedian keinoin. Nostetaan asiat pöydälle ja muutetaan maailmaa nauramalla.

Kaikki Me Naisten kolumnit löydät täältä.

Vierailija

Naisen ei enää tarvitse asettua kiltin tytön muottiin

No jaa, suomalainen nainen kuuluu kuitenkin melko pieneen etuoikeutettujen valkoisten naisten eliittiin ja suurin osa naisista asuu ns banaanivaltioissa jossa he saattavat haaveilla vasta pääsevänsä edes sen kuuluisan nyrkin hellan väliin lähinnä siksi, että saisivat edes sen hellan. Naisten vapautuminen on tavallaan totta, mutta myös suurta teatteria ja ajatus- illuusiota joka romahtaa helposti ja nopeasti takaisin entisten aikojen asetelmiin jos esimerkiksi sattuu tulemaan jonkinlainen...
Lue kommentti
Yo2ung

Naisen ei enää tarvitse asettua kiltin tytön muottiin

Hyvä juttu ja hyvin kirjoitettu, aivan nauroin lukiessani. Todellakin, eipä sitä aina tule ajatelleeksi, mitä kaikkea sitä ei ole saanut olla ja mitä on pitänyt olla. Itselläni työkaverit haukkuvat minut lyttyyn suurinpiirtein aina, kun avaan suuni. Vietän vapaa- aikani väärin, pesen puukapustani väärin, hankin vääriä tavaroita .. ja niin, puhun paljon, joten lista on loputon. Mutta,, he ovat vanhempaa sukupolvea, heillä nämä asiat taitaa olla iskostettu selkäytimeen. Ehkä annan heidän sättiä...
Lue kommentti