Järein asein taistoon katupölyä vastaan! Kuva Shutterstock
Järein asein taistoon katupölyä vastaan! Kuva Shutterstock

Kasvojen eteen vedettävä paperinen hengityssuojain on tuttu näky paitsi hammaslääkäreillä myös aasialaisilla turisteilla. Mutta suojaako se myös katupölyltä?

Kyllä ja ei, vastaa allergianeuvoja Johanna Värmälä Allergia- ja astmaliitosta.

– Paperinen hengityssuojain on parempi kuin ei mitään, mutta se ei suojaa kaikkein pienimmiltä hiukkasilta, jotka menevät syvälle hengitysteihin. Huivi ajaa kutakuinkin saman asian.

Jos haluaa hengityssuojaimelta oikeasti tehokasta suojaa, Värmälä kehottaa suuntaamaan rautakauppaan ja hankkimaan sieltä pölysuodattimen, jonka suodatusteho on luokkaa P2.

– Kannattaa valita suojain, jossa on uloshengitysventtiili, joka helpottaa hengittämistä.

Värmälän tarkoittamia suojaimia löytää ihan tavallisista rautakaupoista. Katupöly aiheuttaa keväisin nuhaoireita, hengenahdistusta ja silmien kutinaa muillekin kuin allergikoille ja astmaatikoille.

Aasialaisilla turisteilla näkee usein myös kankaisia, värikkäin kuosein koristeltuja maskeja. Niiden tehoa Värmälä ei osaa arvioida, mutta uumoilee niiden olevan samaa luokkaa kuin huivin tai paperisen.

Aasialaiset pitävätkin suojainta usein myös kohteliaisuudesta: he eivät halua tartuttaa esimerkiksi flunssaansa muihin. Tosin paperinen suoja ei kuitenkaan estä täysin viruksiakaan leviämästä.

Lue myös:

Tämä maski vapauttaa japanilaiset haukkaamaan hampurilaisensa häpeilemättä

Allergian siedätyshoito pelotti ja väsytti – mutta kannatti

Uutuusdokumentissa Ennen rikosta pohditaan, millainen on maailma, jossa rikostentorjuntaan valjastetaan algoritmit.

IS TV-LEHTI: Tieteiskirjailija Philip K. Dickin novelliin perustuvassa scifitrillerissä Minority Report (2002) on kutkuttava ja vähän pelottavakin tulevaisuusvisio: vuoden 2056 Washington D.C.:ssä viranomaisilla on käytössään teknologiaa, jonka avulla rikoksia voidaan ehkäistä. Selvännäkijöiden avulla poliisit saavat videoetiäisiä tulevista rikoksia.

Steven Spielbergin ohjaaman elokuvan tulevaisuus ei ole pelkkää kaukaista spekulaatiota, vaan tavallaan jo todellisuutta.

Matthias Heederin ja Monika Hielscherin ohjaama dokumentti Ennen rikosta (2017) osoittaa, kuinka ennakoivaa rikoksentorjuntaa on tehty jo vuosia, ja vauhti sen kuin kiihtyy. Selvännäkijöiden sijaan tehtävään on valjastettu algoritmit. Siis samat mekanismit, joiden avulla verkkokaupat tarjoavat ostoskäyttäytymisen perusteella lisää shoppailtavaa ja Spotify ehdottaa kuunteluhistorian pohjalta sopivaa musiikkia.

Niin sanotulle kuumalle listalle päätyivät ihmiset, joilla oli poikkeuksellisen korkea riski joko tehdä rikos tai joutua sen uhriksi.

Dokumentti poimii esimerkkejä niin Yhdysvalloista kuin Euroopasta. Chicagossa poliisi otti muutama vuosi sitten käyttöön järjestelmän, jossa algoritmit raakkasivat kaupunginväestöstä 400 henkilön listan. Niin sanotulle kuumalle listalle päätyivät ihmiset, joilla oli poikkeuksellisen korkea riski joko tehdä rikos tai joutua sen uhriksi.

Riskiprosentti laskettiin muun muassa rikoshistorian, kontaktien ja asuinpaikan perusteella. Heitä poliisi valvoo tiukasti.

Internet, sosiaalinen media ja älylaitteet ovat tuoneet oman lisänsä potentiaalisten rikollisten ja uhrien profilointiin. Ihmiset luovuttavat nettiarjessaan jatkuvasti yksityisiä tietoja itsestään, ja teknologiajätit tekevät kauppaa tietoja kaipaavien kanssa. Dokumentissa esitellyt virkavallan käyttämät järjestelmät käyttävät hyväkseen muun muassa sosiaalisen median tietoja.

Ongelmilta ei voi välttyä, kun yritetään nähdä tulevaisuuteen.

Spielbergin jännärin koukku on siinä, että rikosten ennaltaehkäisyyn käytetyt keinot ja tulokset asetetaan kyseenalaisiksi. Entä jos näyt eivät pidäkään paikkaansa? Elokuvassa Tom Cruisen esittämä poliisi joutuu itse syytetyksi murhasta, jota ei ole tehnyt ja jonka uhria ei ole koskaan tavannut.

Chicagolainen Robert McDaniel löysi itsensä poliisin kuumalta listalta lähinnä sen takia, että hänen ystävänsä joutui henkirikoksen uhriksi.

Saman ongelman ympärillä pyörii myös Ennen rikosta -dokumentti. Esimerkiksi chicagolainen Robert McDaniel löysi itsensä poliisin kuumalta listalta lähinnä sen takia, että hänen ystävänsä joutui henkirikoksen uhriksi.

Algoritmien tarjoamat vastaukset perustuvat kerättyyn dataan ja syötettyihin tietoihin, jotka saattavat jo lähtökohtaisesti vääristää tuloksia. Esimerkiksi vähemmistöjen osuus poliisien listoilla painottuu huomattavasti. Suurin ongelma on kuitenkin se, ettei numeroita ymmärtävä tietokone käsitä rikosten taustalla vaikuttavia sosiaalisia syitä.

Dokumenttiprojekti: Ennen rikosta, TV1 klo 21.30

Voi noita mussukoita! Ruotsalaiset voittivat taas ja antoivat lapsekkaan riemunsa näkyä.

Muistatko, kun Ruotsin voitokas jääkiekkojoukkue tapasi viime vuonna pikkuprinssi Oscarin?

Jotain lapsenriemusta lienee tarttunut Tre Kronorin puseroon, sillä osa eilen illalla maailmanmestaruuden napanneesta joukkueesta juhli voittoaan heittäytymällä selälleen konfettisateen peittämälle jäälle.

Ja jos siihen kerran annetaan mahdollisuus, niin kukapa ei tekisi konfettienkeleitä jäähallissa?

Ainakin hyökkääjä Filip Forsberg antoi riemunsa näkyä.

Expressenin mukaan kultakonfetit villitsivät ainakin hyökkääjä Rickard Rakellin sekä puolustaja Hampus Lindholmin.

– Ei kultaenkeleitä usein pääse tekemään, Lindholm kommentoi ilonpitoaan lehdelle.

Hyökkääjä Jacob de la Rose tuuletti voittoa heittäytymällä polviliukuun.

Toki heti voiton jälkeen nähtiin myös perinteinen kasamuodostelma.

Onnea, Ruotsi!