– Jos kaikki katsovat muualle, se on pelottava viesti siitä, että mitä vain saa tehdä ilman seurauksia, Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila sanoo julkisilla paikoilla tapahtuvasta syrjinnästä. Kuva: Shutterstock
– Jos kaikki katsovat muualle, se on pelottava viesti siitä, että mitä vain saa tehdä ilman seurauksia, Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila sanoo julkisilla paikoilla tapahtuvasta syrjinnästä. Kuva: Shutterstock

Asiantuntijan mukaan kiusaamisen ja häirinnän uhrit toivovat ennen kaikkea sitä, ettei heitä jätettäisi yksin.

Oletko nähnyt syrjintää, kiusaamista tai häirintää julkisella paikalla? Aika moni on – ja moni on myös seissyt tilanteessa hiljaa ajatellen, ettei uskalla tai osaa puuttua, ehkä kääntänyt katseensa pois.

– Suurin osa ihmisistä pyrkii hyvään, mutta aina ei tiedetä, mitä tehdä. Tilanteet tulevat niin yllättäen, Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila sanoo. 

Siksi Mattila kehottaa miettimään etukäteen, miten tiukassa paikassa toimisi. Ihmisoikeusliitto on kerännyt neuvoja syrjintään puuttumiseen, koska sillä on Helsingin seudun liikenteen ja Helsingin kaupungin liikennelaitoksen kanssa Stop! Päätepysäkki syrjinnälle -kampanja, jossa kannustetaan ihmisiä menemään syrjinnän uhrin puolelle, jos jotakuta kohdellaan huonosti julkisessa liikenteessä. Samat neuvot toimivat muuallakin julkisella paikalla. 

1. Älä jätä yksin

– Se, mitä uhrit toivovat, on että ei jätettäisi yksin, Kaari Mattila kertoo syrjinnän uhreilta kuulemastaan. 

Vaikkapa bussissa kuultu solvaus ei välttämättä ole pahinta – kamalinta on se, ettei kukaan auta. 

– Mene viereen istumaan tai seisomaan ja ala jutella mistä tahansa aiheesta, Mattila ehdottaa.

Jo ystävällisen katsekontaktin ottaminen voi auttaa uhria. 

2. Kysy, onko kaikki ok

Tilanteen aikana tai viimeistään sen jälkeen on hyvä kysyä, onko kaikki ok. Vaikka uhkaavasti käyttäytynyt ihminen olisi poistunut paikalta tai tilanne olisi muuten ohi, voi vielä varmistaa, että uhri on kunnossa ja pääsee jatkamaan matkaansa, jos oli menossa jonnekin. 

3. Keskity uhriin, älä kiusaajaan

– Kampanjan kärki ei ole puuttua häirikköön, koska se ei välttämättä ole turvallista, Kaari Mattila kertoo. 

Sen sijaan, että keskittyisi miettimään nasevaa vastalausetta kiusaajalle, kannattaa mennä uhrin puolelle.

”Kukaan ei ole tuonut meidän tietoon tilannetta, jossa joku olisi tullut tueksi mutta tehnyt sen ikävästi.”

4. Älä epäröi auttaa

Mattilan mukaan ainakaan Ihmisoikeusliitossa ei ole kuultu, että kukaan olisi pahoittanut mielensä tuntemattoman ihmisen tarjoamasta henkisestä tuesta.

– Kukaan ei ole tuonut meidän tietoon tilannetta, jossa joku olisi tullut tueksi mutta tehnyt sen ikävästi. Myötätunnolla pärjää tosi pitkälle. 

Syrjintään ja häirintään puuttuminen on tärkeää paitsi uhrien, myös kaikkien muiden takia.

– Kaikille meille on turvallisempaa tietää, että jos jotain tapahtuu, voimme luottaa muiden tukeen, Mattila sanoo.

Vierailija

Ketään ei saa jättää yksin – näin puutut syrjintään julkisella paikalla

Kyllä ja tietokoneen haltuun kaappaamalla saavat urkittua mm. tunnuksia, joiden avulla voivat salakatsella kodin valvontakameroiden kautta ihmisiä. Tälläiseen touhuun voi lähteä teini-ikäinen häiriintynyt räkäpää tai yli kuusikymppinen tylsän virikkeettömän elämän vuoksi naapureita kyttäävä otus. Jotain täytyy mielenterveydessä olla kyllä pahasti vialla jos tälläistä ryhtyy tekemään, tunkeutuu rikoksen keinoin ihmisten YKSITYISelämään. Terve ihminen keksii muuta harrastusta ja elämälleen...
Lue kommentti
Vierailija

Ketään ei saa jättää yksin – näin puutut syrjintään julkisella paikalla

On sairaita ihmisiä jotka haluavat tappaa ihmisiä niin että värväävät muut tekemään jollekin tahallista haittaa. Ei ole poissuljettua, ett jopa raksamiehiä, aurakuskeja jne voidaan värvätä tämmöiseen mielisairaaseen yhdelle haitantekoon porukassa jos aloittajapari saa heti verkostoituneet ja kauan, sukupolvia paikkakunnalla notkuneet mukaansa. ,joku lähtee koska haluaa vihata, joku koska haluaa nauttia, joku koska saa vastapalveluksen, joku koska saa pullon. Ihmiset voivat olla todella sairaita...
Lue kommentti

Tunnesyöminen ja oman vartalon häpeily estivät radiotoimittaja Hanna Kinnusta olemasta se urheilullinen ja sisukas tyyppi, joka hän todellisuudessa on.

Kaksi vuotta sitten seisoin alasti peilin edessä ja mietin, kuka on vienyt minun kehoni. Raskausarvet ja kilot eivät olleet minun kroppaani, Radio Aallon Dynastiasta tuttu aamujuontaja Hanna Kinnunen muistelee.

Hanna oli juuri aloittanut kehosuhdekurssin, josta etsi apua tunnesyömiseen ja epämukavaan oloon. Kurssilla tehtiin harjoituksia, jotka opettivat kuuntelemaan kehon viestejä.

– Huomasin, etten pystynyt seisomaan peilin edessä minuuttia kauempaa. Tein harjoituksen vielä muutaman kerran, ja pystyin viimein hengittämään. Sitten aloin kiittää vatsaani ja rintojani, jotka ovat jaksaneet kantaa ja imettää kaksi lasta. Aloin keskittyä myönteisiin tunteisiin ja löytää viimein iloisen itseni.

Liian iso liikkumaan?

Hanna on aina ollut liikunnallinen. Hän aloitti tanssin kolmevuotiaana ja jatkoi kilpatanssia 14-vuotiaaksi SM-tasolle asti. Sitten nivelsiteet katkesivat ja tanssi jäi harrastukseksi. Pitkästä liikuntataustastaan huolimatta Hanna ei ole koskaan pitänyt itseään urheilullisena.

– Laihdutin ensimmäisen kerran 11-vuotiaana. Koulussa jotkut kiusasivat pyöreydestä. Ajattelin, että hoidan asian ja lenkkeilin salaa koko kesän. Laihdutus loppui, kun äitini havahtui muutokseen kesän lopussa. Olin hetken aikaa aivan liian taitava salaamaan ensin surun kiusatuksi tulemisesta ja sen jälkeen laihduttamiseni, Hanna kertoo.

Teini-iässä tanssivalmentaja haastoi Hannan kanssaan painonpudotuskisaan.

Toisen kerran Hanna kohtasi paineita laihduttaa, kun teini-iässä tanssivalmentaja haastoi hänet kanssaan painonpudotuskisaan.

– Hänen mukaansa parin kilon pudotus olisi auttanut lajissa pärjäämisessä. Tanssissa kilpailu oli kovaa, ja tunsin tanssijoita, joilla oli anoreksia tai bulimia. Lajista puuttui lapsen näkökulmasta tervettä suhtautumista urheiluun. En ryhtynyt laihdutuskisaan.

Tanssi pysyi säännöllisenä osana Hannan elämää aina kolmekymppiseksi asti. Hän tanssi kuubalaista salsaa, streetiä ja discoa ja myös opetti tanssimista.

– Rakastan tanssia ja olen ollut lahjakas oppimaan koreografioita. Silti mielessäni on kytenyt ajatus siitä, että en voi harrastaa lajia, jos olen tietyn kokoinen.

Suklaasieposta salikissaksi

Ruuhkavuosien myötä tanssiharrastus jäi lähes kokonaan, ja Hannan urheilut koostuivat satunnaisista kuntosalipyrähdyksistä.

– Vuosina 2006–2009 näyttelin Salatut Elämät -sarjassa ja olin reilusti ylipainoinen. Taustalla oli vaikea ero, jota hoidin tunnesyömällä. Myös raskauteni vaikuttivat suhteeseeni liikuntaan ja ruokaan, Hanna pohtii.

– Ensimmäinen lapseni syntyi vuonna 2010. Synnytys oli raju ja päättyi sektioon. Kun pääsin kotiin, kävelin 3,5 tuntia päivässä, koska halusin palavasti olla hyvinvoiva tuore äiti.

Vuonna 2012 syntyi toinen lapsi, ja jälleen Hanna hoiti väsymystä tunnesyömällä. Vasta muutaman vuoden kuluttua kehosuhdekurssille lähdettyään hän oivalsi, millaista liikuntaa ja ruokaa hänen vartalonsa kaipaa.

– Olin ollut monta vuotta surullinen, en oma iloinen itseni. Tajusin, että liikunnan tärkein tehtävä on tuottaa hyvää oloa ja energiaa ja ettei minun tarvitse mennä suklaakaapille, jos on paha tai väsynyt olo.

”Haluan, että lapsillenikin välittyy se, että minulla on terve suhde vartalooni.”

Tänä syksynä Hanna on treenannut salilla personal trainer Mikko Silvennoisen ohjauksessa. Liikuntarutiinin löytymiseen vaikutti se, että Hannan kilpirauhasesta löydettiin loppukesästä kasvain.

– Se oli hyvänlaatuinen, mutta se säikäytti, ja koin tarvetta laittaa asiat uuteen tärkeysjärjestykseen. Olen 37-vuotias ja jemmannut paljon suklaata ja karkkia itseeni. Nyt on aika pitää itsestä huolta, Hanna sanoo.

– Jotkut sanovat, että on luksusta maksaa pt:stä, mutta ei se ole. Tarvitsin jonkun, joka ymmärtää jahkailujani ja ruuhkavuosiani. Mikon laatima treeniohjelma ja ruokavalio tuntuvat luonnollisilta.

Hannalle tärkeintä treenaamisessa eivät ole pudotetut kilot. Siksi hän ei ole asettanut itselleen painotavoitteita. Tärkeintä on tehdä liikunnasta pysyvä elämäntapa.

Nykyään Hanna ei mieti, tarvitsisiko olla tietyn muotoinen voidakseen urheilla. Hän käy tanssimassa streetiä aina kun ehtii.

– Suhtaudun peilikuvaani rehellisesti, se on tällä hetkellä sellainen kuin on. Uskon ennen kaikkea hyvinvoivaan kehoon ja haluan, että lapsillenikin välittyy se, että minulla on terve suhde vartalooni. Nyt ajattelen, etteivät kilot määrittele kuntoani.

Hanna Kinnunen

Oulusta kotoisin oleva 37-vuotias Radio Aallon Dynastia-ohjelman aamujuontaja asuu Klaukkalassa miehensä ja 5- ja 7-vuotiaiden lastensa kanssa.

Työskennellyt näyttelijänä esimerkiksi Salatut Elämät -sarjassa ja Levottomat 3 -elokuvassa sekä toimittajana Yleisradiossa.

Kirjoittanut kehopositiivisuuteen kannustavan kirjan Valtavan ihana yhdessä Aino-Kuutamo Uusitorpan kanssa.

Putous palaa ruutuun jo 9. kerran. Sen kunniaksi on aika muistella Armi Toivasen, Krista Kososen, Aku Hirviniemen ja muiden vanhojen Putous-tähtien sketsihahmoja.

Putous-ohjelman 9. kausi alkaa MTV3:lla la kello 19.30.