Syntyykö tämän trollin taidoilla verkkokansaa viihdyttäviä vitsejä? Kuva: Shutterstock
Syntyykö tämän trollin taidoilla verkkokansaa viihdyttäviä vitsejä? Kuva: Shutterstock

Kuinka moneen heistä olet törmännyt?

Viime päivinä on puhuttu paljon trollaamisesta eli muita vedättävien, ärsyttävien ja provosoivien kommenttien kirjoittelusta nettiin. Helsingin Sanomat uutisoi maanantaina Pietarista löytyvästä trollikeskittymästä, jossa yli 200 ihmistä kehuu työkseen Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia netissä. Mutta kyllä meillä Suomessakin osataan!

Toimiiko Marimekon yöpaita ehkäisykeinona? Voiko lapselle pukea keväällä golitzi-asun, vai onko fliissi parempi? Mitä ajatella saunaillassa telakoituvista miehistä? Voiko mies olla narsissi? Käykö polkupyörän pumppu suolihuuhteluun? Kuka voisi unohtaa näitä ikimuistoisia Vauva.fi-palstan aihe vapaa -osion keskustelunavauksia, klassisia esimerkkejä trollaamisesta.

Mekin olemme törmänneet verkossa muutamaan erilaiseen trolliin. Tässä he ovat:

1. Stand up -peikot

Nerokas trollaamisen ammattilainen, joka ansaitsisi jutuillaan Ismo Leikolalle annetun maailman hauskimman ihmisen tittelin. Viihdyttää toisia käyttäjiä kekseliäillä kommenteillaan. Stand up -peikko asuu Vauvan.fi:n Aihe vapaa -palstalla.

2. Politiikka-Petterit

Vänkää elämäntyökseen itselleen tärkeistä poliittisista aiheista, elää muiden ihmisten nujertamisesta. Siis verbaalisesta sellaisesta. Koska eihän nettikeskustelussa ole mitään ideaa, jos toista ei käännytä ajattelemaan samalla tavalla kuin itse? Viettää aikaansa Iltalehden keskustelupalstalla.

3. Irvikissat

Hänet löydät Helsingin Sanomien juttujen kommenteista. Erityisesti niistä artikkeleista, jotka käsittelevät feminismiä. Mutta entäs miehet, Irvikissat kirjoittavat. Kuka puolustaisi kaksilahkeisia sokeasti vihaavalta hameväeltä? Irvikissan tunnistaa viisastelevasta asenteesta, aivan suorasta irvailusta.

4. Törkyturvat

”Panisin, jos tissit olisivat isommat.” Törkyturvat näkevät maailman pornonpunaisten lasien läpi ja löytävät usein tiensä iltapäivälehtien juttukommentteihin.

5. Haukkujat

On siinä toimittaja Jenni Junkalallakin ammatti. Kirjoittaisit noita artikkeleitasi vapaa-ajallasi! Jostain syystä netissä nimettömästi haukkuvat kuvittelevat loukkaavansa kommenteillaan sitä, jolle ne on osoitettu. Haukkujia löytyy ihan joka paikasta – vaikkapa täältä Me Naisten sivuilta.

Päivitä lahjapolitiikkasi, vältä nolot tilanteet ja kierrä krääsä. 

Joululahjoissa pitäisi olla kyse antamisen ilosta, ja vähän saamisenkin. Todellisuus voi kuitenkin olla toinen.

Moni meistä elää yltäkylläisyydessä, jossa jo omien lahjatoiveiden keksiminen tuottaa todellista päänvaivaa, puhumattakaan muille annettavien lahjojen ideoimisesta. Toisaalta lahjojen antaminen ja saaminen ovat mukavia perinteitä – ja jos tietää joka tapauksessa saavansa lahjoja, tuntuu kiusalliselta olla hankkimatta toisille lahjoja. 

Mikä siis neuvoksi? Me Naisten kootut lahjaratkaisut:

1. Tee kahdenvälinen lahjattomuussopimus

Itsestäänselvin ratkaisu lahjaongelmaan on tietysti se, että sovitaan yhdessä lahjattomuudesta aikuisten kesken. Pahan joulustressin tai -hullaantumisen kouriin joutunut ihminen ei kuitenkaan välttämättä ole paras tyyppi pitämään sopimusta. Niinkin on käynyt, että lahjattomuuspolitiikka on päättynyt aatonaattona tulleeseen ”ostetaan sittenkin”-tekstariin ja viime hetken kaupparalliin.

Jos lahjattomuuspolitiikkaa haluaa yrittää, sopimus lahjattomuudesta on parasta tehdä kunkin lahjottavan kanssa erikseen ja niin, ettei kummallekaan jää epäselvyyttä siitä, aikooko toinen kuitenkin ostaa ”ihan vain jotakin pientä”.

2. Hyväksy lahjaralli

Lahjaton joulu on taistelua valtavia markkinavoimia vastaan, ja siksi vaikeaa. Joskus vähiten stressaava ratkaisu voikin olla se, että yksinkertaisesti ostaa ne lahjat, tyynesti ja hyvissä ajoin. Jos et siedä kiusallisia tilanteita, tämä on ratkaisusi. 

3. Määrittele lahjojen arvo

Rahaa ja hermoja säästävä vaihtoehto on sopia, että aikuiset voivat ostaa toisilleen vaikkapa korkeintaan kymmenen euron arvoiset lahjat. Näin ne, jotka nauttivat lahjojen valitsemisesta, pääsevät toteuttamaan itseään, mutta kukaan ei joudu totaaliseen vararikkoon. Samalla kierretään nolot tilanteet, joissa lahjojen arvot ovat aivan eri sfääreistä. 

4. Huolehdi vain omista sukulaisistasi

Heteroparisuhteessa saattaa käydä niin, että naisesta tulee vaivihkaa perheen lahjavastaava, joka askartele kortit, hoitaa viemiset kyläpaikkaan ja ostaa lahjat miehenkin sukulaisille. Jos nautit lahjojen hankkimisesta, tilanne on vain positiivinen.

Jos taas lahjashow stressaa tai kaukaisemmille sukulaisille on vaikea ideoida mieleisiä lahjoja, on viisainta sopia, että kukin perheenjäsen huolehtii oman sukunsa lahjomisesta – silläkin uhalla, että puoli sukua ei tänä jouluna saa lahjoja. Lahjanvaihtotilanteen vaatima pokerinaama kehittyy kyllä pikkuhiljaa. 

5. Lahjo ruualla

Vaikka ruokalahja ei olisi saajan lempimakua, se ei ainakaan jää nurkkiin pyörimää ikuisiksi ajoiksi. Mitä omatekoisiin lahjoihin tulee, syötävällä lahjalla on helpompi miellyttää vastaanottajan makua kuin vaikka itse askarrellulla sisustusesineellä.

6. Luo lahjarutiineja

Yllätykset ovat kivoja, mutta mukavaa on sekin, että saa jotakin käyttökelpoista, vaikkakin vähän varman päälle pelattua. Kirjallisuuden ystävä ilahtuu melko varmasti Finlandia-palkinnon voittaneesta romaanista, puku päällä työskentelevä solmiosta ja vilukissa villasukista. 

7. Kisaile huumorilahjoilla

Joululahjan metsästäminen voi olla hauskaa, jos päämääränä on löytää jotakin hassua: tajuttoman kruusattu joulukuusenkoriste, erikoisen ruma kynttilä tai höpsösti kuvioidut sukat. Huumorilahja toimii parhaiten silloin, kun tiedät saavasi myös vastalahjaksi jotakin hassua. 

8. Valitse yhden lahjan politiikka

Jos vietät joulua porukassa, jossa on useita aikuisia, yhden lahjan politiikka aikuisten kesken voi olla hyvä idea. Lahjojen määrä pysyy helposti hanskassa, kun suoritetaan arvonta, jossa jokainen saa yhden lahjansaajan huolehdittavakseen. Aattona lahjat voi avata yksitellen, jolloin kunkin lahjanantajan mielikuvitusta päästään ihastelemaan.

Vuosi 2017 toi mukanaan paljon hyvää – tai noh, ainakin se toi Suomen kieleen paljon uusia sanoja. Testaa, kuinka monta myös Kielitoimiston sanakirjaan tänä vuonna poimituista sanoista sinä tunnista!