Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Tietokoneiden vallankumousta odotellessa on hyvää aikaa perhetyä mainioihin scifi-leffoihin.

Tekoäly on nyt virallisesti päihittänyt ihmisen. Ainakin jos mittapuuna pidetään Alan Turingin vuonna 1950 kehittämää koetta, jonka tarkoituksena on tulkita tekoälyn ihmismäisyyttä.

Brittiläinen Royal Society of London -tiedeakatemia julisti taannoin testin ensimmäiseksi läpäisijäksi keskusteluohjelman nimeltä Eugene Goostman. Äly esittelee itsensä 13-vuotiaaksi unkarilaiseksi pojaksi.

Jotkut tutkijat ovat kuitenkin sanoneet, että testivoittaja ei ansaitse titteliään ja ihmismäiseen keinoälyyn on vielä pitkä matka.

Oli testi läpäisty tai ei, kehittynyt tekoäly on totta ainakin elokuvissa. Tietokoneiden vallankumousta odotellessa kannattaa katsoa ainakin seuraavat scifi-pläjäykset!

Blade Runner (1982): replikantit

Ihmisten kaltaisia keino-olentoja, jotka uhkaavat maapallon tulevaisuutta. Ne ovat geneettisesti ihmisten kaltaisia, mutta teknisesti tuotettuja. Replikantit elävät vain neljä vuotta, jotta niille ei ehtisi kehittyä tunteita. Elokuvan juoni keskittyy olentojen tuhoamiseen, jota johtaa Rick Deckard. Leffan keskeinen teema on kloonaamisen ja tekoälyn luomisen moraalinen arveluttavuus.

I, Robot (2004): V.I.K.I.

Robotti, joka päättää alkaa suojella ihmisiä ihmisiltä itseltään. Elokuvassa robotit ovat muodostuneet yhteiskunnan osaksi, joka palvelee ihmistä. Koneet on ohjelmoitu noudattamaan robotiikan pääsääntöjä. Ne eivät saa vahingoittaa ihmisiä ja niiden on toteltava ihmisten käskyjä. Koneet kuitenkin nousevat vallankumoukseen, jonka pääsuunnittelijana V.I.K.I. toimii.

Linnunradan käsikirja liftareille (2005): Syvä Miete

Supertietokone, jonka tarkoituksena on saada vastaus ”Perimmäiseen Kysymykseen elämästä, maailmankaikkeudesta ja kaikesta muusta sellaisesta.” Laskettuaan asiaa 7,5 miljoonaa vuotta se sai vastaukseksi 42. Vastausta ei kuitenkaan voida tulkita, koska kukaan ei tiennyt mikä on Perimmäinen Kysymys. Tätä selvittämään rakennettiin toinen supertietokone: maapallo.

Ritari Ässä (2008): KITT

Ritari Ässän eli Michael Knightin uskollinen tekoälyllä höystetty menopeli. Sen prosessorilla on itsetietoisuus, jonka ansiosta KITT pystyy ajattelemaan, oppimaan ja kommunikoimaan. Kaaralla on hyvin herkkä ego, mutta se kykenee myös hersyvään huumoriin. Vuoden 2008 televisioelokuva perustuu 80-luvun hittisarjaan.

Her (2013): Samantha

Uuden tietokonekäyttöjärjestelmän ”sisin”, joka kehittyy käyttäjän tarpeiden mukaan. Elokuvan päähenkilö Theodore Twombly hankkii uuden tietokoneen, jossa Samantha asustaa. Hän on älykäs, herkkä ja hauska. Samanthan ihmismäisyys kasvaa elokuvan aikana valtaviin mittakaavoihin. Lopulta Theodore ja Samantha rakastuvat. Elokuva herättää kysymyksiä ihmisyydestä. Onko ajatteleva olento ihminen, vaikka sillä ei olisikaan ruumista?

Lähteet: University of Reading, Buzzfeed

Tiistain Ensitreffit alttarilla jaksossa riidellään – taas. Siitä huolimatta yhden parin tulevaisuudessa pilkahtaa myös valoa. Varo juonipaljastuksia!

Kirjoitimme aikaisemmin, että Ensitreffit alttarilla -ohjelman Johannan ja Markuksen suhteesta ei oikein ota selvää.

Aikaisemmissa jaksoissa heillä on vaikuttanut menevän ihan mukavasti, ja kumpikin on todella halunnut saada suhteen toimimaan. Silti matkaan on mahtunut myös vastoinkäymisiä, erityisesti siksi, että heidän tapansa kommunikoida ovat hyvin erilaiset.

Tämän viikon jaksossa erilaiset viestintätavat räiskähtävät jälleen esille. Tarkoitus on viettää mukavaa kesäpäivää veneretkellä, mutta jo aiemmin päivällä käyty pieni riita kasvaa retken loppumetreillä suureksi.

Seuraa klassista riitelydialogia.

– Niin mut mä en ymmärrä, kerro mulle syy, miksi sä halusit... Et se sua nyt alkoi mietityttään uudestaan, Johanna ihmettelee.

– Miksi tästä pitää nyt vääntää, en mä oo tätä vääntämässä enää yhtään mitään, Markus yrittää.

– Sähän alotit uudestaan! Johanna tulistuu.

– No enhän mä oo enää sanonut yhtään mitään, ei mua kiinnosta tää homma, Markus mutisee.

– Ei mua kiinnosta tommonen hiljaisuus! Johanna syyttää.

– Sua ei kiinnosta hiljaisuus. Sitten kun sä räyhäät, niin sua kiinnostaa räyhääminen. Sit kun sua ei kiinnosta, niin tässä pitäis mennä sun mukaan joka asiassa, Markus tuskailee.

”Sua ei kiinnosta hiljaisuus. Sitten kun sä räyhäät, niin sua kiinnostaa räyhääminen.”

Lopulta Markus saa tarpeekseen riitelystä ja yrittää lähteä pois tilanteesta.

– Mä meen nyt jonnekin, ei tästä tule hevonv****a tästä hommasta.

– Miks näin typerästä asiasta lähtee tämmönen, mä en ymmärrä, Johanna jatkaa vielä.

– Älä minulta kysy, mä oon täs nyt yrittänyt ja yrittänyt, Markus sanoo.

– Aivan juu, sinä oot yrittänyt, Johanna toteaa kuivasti.

Seuraavaksi Markus turvautuu klassikkolausahdukseen:

– Älä nyt oo tommonen marttyyri.

– Itte sää, älä viitti hei, Johanna vastaa.

Videoklippi riidasta on katsottavissa MTV:n julkaisemassa ennakkojutussa.

Nyt käsi sydämelle. Kuulostaako tutulta? Tästähän parisuhderiidoissa lopulta on kyse. Jokin pieni asia saa kinan käyntiin, mutta todellisuudessa riidellään ihan jostain muusta: huomiosta, hyväksynnästä, rakkaudesta. Kumpikin haluaisi jo tehdä sovinnon, mutta kuitenkaan ei tee mieli antaa ihan kokonaan periksi.

Johanna ja Markus keskustelivat kommunikointitavoistaan edellisessä jaksossa psykologi Tony Dunderfeltin vastaanotolla. Riitojenkin keskellä molemmilla on vahva tahto saada suhde toimimaan. Kuukauden avioliiton jälkeen näyttää siltä, että yhteys alkaa löytyä.

– Kun se alku oli niin vaikea, en ikinä ajatellut, että me olisimme tässä tilanteessa. Että olen löytänyt tämmöisen systeemin kautta ihmisen, kenestä oikeasti välitän ja tykkään, niin onhan se aika hurjaa, Johanna sanoo jaksossa.

Mikään ei valaise lokakuista päivää kirkkaammin kuin asenneröyhtäys 1950-luvulta.

Et saa vaativia työtehtäviä, jos sinulla on silmäpussit. 

Harmaantuminen ei saa näkyä. 

Käytä hametta, jos haluat vaikuttaa menestyneeltä.

Muun muassa näin Menesty tyylillä – Bisnespukeutumisen uusi aika -kirjan (Alma Talent) kasanneet Minna Kiistala ja Jani Niipola opettavat Helsingin Sanomissa

– Jos ei tarvitse miettiä hoitamattomia kynsinauhoja tai silmäpakoa sukkahousuissa, voi keskittyä tärkeiden työasioiden hoitamiseen, Kiistala kuvailee lehden haastattelussa.

En ole urani aikana käyttänyt sekuntiakaan kynsinauhojeni pohtimiseen. Tuskin on muuten Juha Sipiläkään.  

Kaksikko antaa myös joukon järkeviä (miehille suunnattuja) pukeutumisvinkkejä, mutta nämä muut... Voi hyvä jumala.

Voin vakuuttaa, etten ole urani aikana käyttänyt sekuntiakaan kynsinauhojeni pohtimiseen. Tuskin on muuten Juha Sipiläkään.  

Silmäpussit eivät estäneet Bill Clintonia saamasta ihan merkittäviä työtehtäviä (ne olivat ihan toisenlaiset pussit, jotka tuhosivat hänen uransa).

Ja harmaantuminen – ei edes mennä tähän. Jos vilkaisee Maailman varakkaimpien ihmisten -listaa, harmaa vyöryy päälle. Mutta ei siinä joukossa toki naisiakaan juuri näy.

Johtuu varmaan siitä, että he eivät ole tajunneet käyttää niitä hameita. Vai tuleeko mieleen mitään muuta mahdollista selitystä?