Milloin juoksusta alkaa nauttia? Juoksuvalmentaja Tuomo Salonen vastaa yleisimpiin juoksukysymyksiin.

1. Miten valita juoksukengät?

Kysy neuvoa urheilukaupan myyjiltä. Joissakin kaupoissa voi myös testata oman askelluksensa juoksumatolla.

2. Millaisilla lenkeillä tulisi aloittaa?

Vuorottele kävelyä ja kevyttä hölkkää. Hölkkää esimerkiksi kaksi minuuttia ja kävele sitten neljä minuuttia. Jatka tätä puoli tuntia. Näin totut juoksuun vähitellen. Ensimmäisillä lenkeillä juoksun osuus voi olla vain 10 minuuttia. Kolme lenkkiä viikossa riittää hyvin.

3. Mikä maasto sopii aloittelijalle?

Hiekkatiet, polut ja talvella myös juoksumatot helpottavat iskujen aiheuttamaa rasitusta nivelille. Asvaltti on petollisin alusta. Etenkin lumien alta paljastuva jäinen asvaltti on kovin mahdollinen alusta. Jos olet menossa asvaltilla juostavaan tapahtumaan, totuttele asvalttijuoksuun hyvissä ajoin.

4. Mistä tietää, etä vauhti on peruskestävyyslenkillä sopiva?

PPPP eli pitää pystyä puhumaan puuskuttamatta. Kun hengittäminen on helppoa, peruskestävyyskin paranee. Jos alat puhista tai ähkiä, kävele pari minuuttia ja jatka sitten uudestaan.

5. Paljonko pitäisi juoda vettä?

Alle tunnin lenkille riittää hyvin lasillinen vettä ennen lenkkiä. Lenkin aikana ei tarvitse enää juoda. Yli tunnin lenkeille kannattaa juoda enemmän tai pitää pieni juomatauko kerran tai pari lenkin aikana. Mitä kuumempi keli, sitä enemmän nestettä keho tarvitsee.

6. Miksi juoksu tuntuu niin rankalta?

Monet aloittelijat juoksevat liian kovaa ja ahnehtivat liian pitkiä juoksupätkiä kerralla. Juoksu ei tunnu pahalta, jos vauhti pysyy peruskestävyysalueella eli 60–80 % maksimisykkeestä.

7. Kuinka voi välttyä vammoilta?

Hyvät varusteet, oikea juoksu­tekniikka ja juoksumäärän maltillinen lisääminen ehkäisevät vammoja. Jos jalat silti kipeytyvät, pidä muutama lepopäivä ja lisää sitten treenimäärää vähitellen.

8. Onko sykemittari välttämätön?

Se on hyvä apuväline, mutta ei pakollinen. Jos ostat sykemittarin heti harjoittelun alussa, opit käyttämään omia sykealueitasi ja hillitsemään vauhtiasi. Näin lenkit pysyvät peruskestävyyttä kehittävässä vauhdissa.

9. Mitä tehdä, jos kylkeä alkaa pistää?

Kävele hetki, venytä pistoksen puoleista kylkeä ja hengitä rauhallisesti. Pistos voi johtua siitä, että olet syönyt liian lähellä lenkkiä tai jotain sellaista, mikä ei ole ehtinyt sulaa. Se voi johtua myös liian pinnallisesta hengityksestä tai liian kireistä kylki- tai vatsalihaksista.

10. Mitä tankata ennen lenkkiä?

Syö jotain hiilihydraattipitoista, kuten banaani tai siivu vaaleaa leipää, noin pari tuntia ennen lenkkiä.

11. Miten pitäisi venytellä?

Lämmittele lihakset lyhyellä hölkällä ja venytä 3–5 sekuntia per lihas ennen lenkkiä. Lenkin jälkeen palauta lihakset lepopituuteensa 10–15 sekunnin venytyksillä per lihas. Venytä aina pääjuoksulihakset eli lonkankoukistajat, etu- ja takareidet, pohkeet, lähentäjät ja pakarat.

12. Mitkä lajit tukevat juoksemista?

Hiihto, pyöräily ja jumppa parantavat aerobista juoksukuntoa. Vesijuoksu ja uinti taas palauttavat juoksutreeneistä.

13. Milloin juoksusta alkaa nauttia?

Juoksun tulisi olla rentoa ja tuntua hyvältä heti alusta lähtien. Lenkkeihin tottuminen ja itselle oikean juoksurytmin löytäminen voi kestää pari kolme viikkoa. Anna itsellesi aikaa kasvattaa juoksukuntoa vähitellen.

Lue myös:

Haaveissa puolimaraton – näillä vinkeillä se onnistuu

Vihdoin selitys lenkkareiden ylimääräiselle nauhanreiälle! Näin sidot juoksukengät oikein

Testissä työmatkalenkkeily: kiireinen kuntoilija nipisti työmatkasta aikaa juoksuun

Historiallinen draama Synkin hetki suhtautuu kritiikittä sankariinsa Winston Churchilliin.

Eletään vuoden 1940 toukokuuta ja toinen maailmansota riehuu Euroopassa. Englannissa ollaan tyytymättömiä pääministeri Neville Chamberlainiin. Hänen tilalleen valitaan Winston Churchill, jolla riittää vihollisia. Churchillillä on edessään mahdottomalta vaikuttava tehtävä: pysäyttää Hitlerin voittokulku.

Englantilainen ohjaaja Joe Wright muistetaan parhaiten loisteliaista pukudraamoistaan, kuten Keira Knightleyn tähdittämä Anna Karenina vuodelta 2012. Hänen uutuusdraamansa Synkin hetki tarjoaa sekin pienintä yksityiskohtaa myöten hiottua ajankuvaa.

Puvustaja Jacqueline Durran loihti myös Wrightin läpimurtoelokuvan, vuonna 2005 ilmestyneen Ylpeys ja ennakkoluulo -filmatisoinnin, häikäisevän puvustuksen. Churchillin aloittaessa pestinsä sota ei ollut tuhonnut Englannin kansantaloutta. Niinpä myös tavallisilla naisilla oli vielä varaa tyylikkäisiin asukokonaisuuksiin. Eniten vaivaa Durran on kuitenkin nähnyt Kristin Scott Thomasin näyttelemän Winstonin vaimon Clementine Churchillin tyyliin, jonka asua täydentää aina elegantti hattu tai hiuskoriste.

Pääroolia esittävällä Gary Oldmanilla oli työtä muuntautua Churchilliksi. Oldman on laiha, kun taas pääministeri oli virkaan astuessaan suorastaan muhkeassa kunnossa. Maskeeraaja Kazuhiro Tsuji onnistui taikomaan Oldmanille uskottavan kaksoisleuan. Yhdennäköisyyttä Churchillin kanssa Tsuji ei ole kuitenkaan tavoittanut. Oldman on Oldman, vain vanhempana ja tuhdimpana.

Elokuva pönkittää kuvaa Churchillistä suurmiehenä, sankarina, joka onnistui yksin pelastamaan Britannian – ja siinä sivussa koko Euroopan – Hitleriltä. Historiantutkimus suhtautuu Churchilliin kriittisemmin. Joidenkin näkemysten mukaan pääministeri ei ollut mikään nerokas strategi. Voitto saavutettiin pikemminkin Churchillistä huolimatta kuin hänen ansiostaan. 

Synkin hetki ***

 

Hugh Jackmanin musikaali The Greatest Showman nostalgisoi viihteen muotoa, jota ei ole ikävä.

P. T. Barnum (1810–1891) rikastui freak show -esityksillä, joissa yleisö sai pällistellä sellaisia ”kummajaisia” kuin parrakas nainen, maailman lihavin mies tai siamilaiset kaksoset. Nykynäkökulmasta viihde ei ollut eettistä: liikakarvoituksesta kärsiviä naisia, sairaalloisen ylipainoisia miehiä tai yhteen kasvaneita kaksosia ei enää pidetä friikkeinä, vaan ihmisiä siinä missä muitakin.

Tämä on Michael Graceyn uutuusmusikaalin The Greatest Showman ongelma. Se kertoo Barnumin (Hugh Jackman) menestystarinan kyseenalaistamatta yhteiskunnan hyljeksimien ihmisten hyväksikäyttöä. Elokuvassa esiintyjät laulavat ja esittävät huikeita tanssikoreografioita. Todellisuudessa ”luonnonoikkuja” oli tapana esitellä häkeissä.

Elokuvan pelastaisi esiintyjien oma näkökulma. Sen sijaan tapahtumat kerrotaan Barnumin kannalta. Asenne on nostalginen: oi niitä aikoja, kun kansa vielä pääsi nauttimaan näin ihmeellisestä viihteestä! ”Friikit” saavat sentään yhden oman laulunumeron, jossa juhlitaan jokaisen oikeutta olla sellainen kuin on. Tai niin kuin Barnum toteaa kenraali Tom Thumbiksi (suom. Pekka Peukaloiseksi) nimeämälleen lyhytkasvuiselle miehelle: ”Jos sinulle joka tapauksessa nauretaan, on parempi ottaa siitä maksu”. Maksusta tosin valui suurin osa Barnumin omaan taskuun.

Moraaliset pohdinnat sikseen. Musikaalinakaan elokuva ei ole katsomisen arvoinen. Voimaballadit ovat laskelmoituja ja tanssikoreografiat jäykkiä. Barnumin vaimoa näyttelevä Michelle Williams on muovinen kuin Barbie ja Barnumin liikekumppania tulkitseva Zac Efron vahamainen kuin Ken. Elokuvasta on turha hakea mitään tunteita. Ilo, riemu ja taika loistavat poissaolollaan. Niin kuin freak show’sta aikanaan.

The Greatest Showman **