Hupparimieheen kohdistui ennakkoluuloja hänen ihonvärinsä takia. Kuva: Shutterstock
Hupparimieheen kohdistui ennakkoluuloja hänen ihonvärinsä takia. Kuva: Shutterstock

Vähemmistövaltuutetun julkaisemalla videolla halutaan herätellä ihmisiä pohtimaan ennakkoluulojaan.

Nuori mies kävelee Helsingin kaduilla. Vastaan tulee ihmisiä, jotka tuijottavat, väistävät ja kääntyvät katsomaan perään. Nuori on tummaihoinen.

Vähemmistövaltuutetun julkaisema video on osa Euroopan unionin LIGHT ON -projektia, jossa tutkitaan ja nostetaan esiin rasistisia symboleita ja puhetapoja. Tarkoituksena on saada jokainen pohtimaan omia ennakkoluulojaan – miten itse reagoisit videon nuoreen mieheen?

Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet kertoo tiedotteessa, että vieraaksi tai vääränlaiseksi katsotut ihmiset elävät aivan toisenlaisessa kaupungissa ja toisenlaisessa yhteiskunnassa kuin valtaväestö.

– Jokapäiväisiin tilanteisiin ja kohtaamisiin ujuttautuva arkipäiväinen asenteellisuus voi pahimmillaan äityä rasismiksi. Video saa meidät kysymään, miten asenteiden kärjistymistä voi ehkäistä, jos jopa tavalliseen nuoreen ihmiseen suhtaudutaan kadulla näin kielteisesti.

Katuvideoiden syksy

Ihmisten suhtautuminen kanssakulkijoihin on herättänyt jo aiemmin tänä syksynä myös kansainvälistä huomiota. Hollaback! järjestö testasi videollaan, kuinka paljon huomiota kaduilla farkuissa ja t-paidassa kävelevä nainen saa. Kymmenen tunnin aikana perään huudeltiin yli sata kertaa. Aiheesta tehdyn videon tarkoituksena oli kiinnittää huomiota katuahdisteluun, jotta kaikki saisivat kulkea kaduilla ilman ahdistavaa huomiota.

Toisella videolla puolestaan testattiin, millaista huomiota humalaista näyttelevä nainen saa miehiltä. Video osoittautui myöhemmin näyttelijöiden jujuttamisella ja editoinnilla aikaansaaduksi huijaukseksi – alusta asti video herätti rajua kritiikkiä, minkä vuoksi se lopulta poistettiin YouTubesta.

Katso vähemmistövaltuutetun video:

Lue myös:

Testattu! Tässä suurkaupungissa naista häiriköidään yli sata kertaa päivässä

Nainen näytteli humalaista ja miehet ehdottelivat – video osoittautui huijaukseksi

Pete Parkkonen kertoo koulukiusaamisesta: "Olen kokenut rasismia ja nimittelyä"

Testaa, miten suvaitsevainen olet!

Pysäyttävä brittidokumentti paljastaa, miten rajua elämä amerikkalaisyliopistojen veljeskunnissa on.

IS TV-LEHTI:  BBC:n This World -sarjaan kuuluva Veljeskuntien rajut huvit (Frat Boys: Inside America's Fraternities, 2016) on pysäyttävä dokumentti amerikkalaisyliopistojen vanhasta perinteestä. 1700-luvun lopulla alkaneisiin järjestöihin on kuulunut suuri määrä merkkihenkilöitä. Veljeskunnissa luodaan elinikäisiä ystävyyssuhteita, joista on hyötyä tulevalla uralla.

Brittidokumentti tarkastelee veljeskuntien pimeämpää puolta, tyttöjen hyväksikäyttöä ja salaisia rituaaleja, joiden seurauksena opiskelijoita on loukkaantunut, useita myös kuollut.

Ovelasti rakennettu ohjelma kulkeekin kunniasta häpeään. Moniääniseen ja objektiiviseen dokumenttiin poimitut kuvat opiskelijakämpissä roikkuvista rintaliiveistä, tanssitangolle ripustetuista alastomista barbie-nukeista ja humalassa heiluvista nuorukaisista kertovatkin omaa kieltään veljeskuntien kulttuurista.

Dokumentissa seurataan Gazoni-perheeseen pyrkivää brittiläistä Jordania. Veljeskunnan pomo Ben ja Jordanin ”isoveli” Raymond kertovat kokelaille asetettavista vaatimuksista. Salaisen rituaalin kohdalla kuvaaminen kielletään.

Marissa kertoo omakohtaisen kokemuksensa yhden veljeskunnan juhlissa tapahtuneesta raiskauksesta.

Kowiakin perhe kertoo Harrison-pojastaan, joka kuoli 19-vuotiaana siirtymäriitissä. Terrence puolestaan loukkaantui hengenvaarallisesti. Hänen asianajajansa Doug Firebaugh on ollut 20 vuotta kiusattujen opiskelijoiden asialla ja kongressiedustaja Frederica S. Wilson ajaa lakialoitetta simputuksen kieltämiseksi.

 Veljeskuntien rajut huvit, TV2 ke klo 22.10

”Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja”, Katariina kertoo Ilta-Sanomille.

Kirjailija Katariina Souri, 49, sai vuosi sitten psykiatrilta diagnoosiksi persoonallisuushäiriön ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Hän kertoi asiasta ensimmäisen kerran viime viikon lopulla Instagramissa julkaisemassaan kuvassa, jossa kuvaillaan hänen tulevaa omaelämäkerrallista Sarana – tunnustuksia taitekohdassa -kirjaansa.

Kirjan kuvauksessa kerrotaan, että Katariina järkyttyi diagnoosia ja esimerkiksi sitä, miten psyykelääke vaikuttaa häneen

Katariina kertoo tilanteestaan myös Ilta-Sanomien haastattelussa.

– Ajattelin että hetkinen, mitä tapahtuu luovuudelleni, Katariina kertoo IS:lle.

Kirjaa kuvailevassa otteessa kerrotaan, että Katariina mietti diagnoosin saatuaan uskaltaako alkaa syödä lääkkeitä ja mitä jos diagnoosi onkin väärä. Iltalehdelle Katariina kertoo, ettei alkanut syödä lääkkeitä, vaikka saikin kaksi eri reseptiä. Sen takia hän ei myöskään päässyt terapiaan.

– Ymmärrän, että jotkut tarvitsevat lääkitystä. Itse en sitä koe tarvitsevani, koska en esimerkiksi ole milloinkaan ollut psykoosissa tai itsetuhoinen.

”Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat.”

Katariinalla on aiemmin todettu kaksisuuntainen mielialahäiriö, ja hän on kertonut avoimesti myös kokemistaan paniikkihäiriöistä. Kirjassa hän kertoo myös ongelmistaan alkoholin kanssa. Kirjailija ei pelkää leimautumista mielenterveyspotilaaksi.

– Leimautumista en pelkää. Olen ollut aina kapinallinen raja-aitojen kaataja. Mitä vanhemmaksi tulen, sen vähemmän mietin, mitä muut ajattelevat, hän kertoo IS:lle.

Mt-hoitaja

Katariina Souri järkyttyi psykiatrin diagnoosista – kertoo IL:lle kieltäytyneensä lääkityksestä

Terapiaan pääsee, vaikka kieltäytyisi lääkkeistä. MUTTA, Kelan korvausta ei saa silloin. Terapiatunti maksaa noin 70-120,-/h. Joten jos varaa on ja apua ajattelee saavansa, niin kannattaa miettiä kokonaan itse maksettavan terapian vaihtoehtoa. Paniikkihäiriö ei ole osa kaksisuuntaista. Tiukan tulkinnan mukaan paniikkihäiriö ei edes ole mielenterveysongelma/-häiriö/-sairaus, vaan tilapäinen ahdistuskohtaus.
Lue kommentti